Ruotsalainen Aftonbladet kertoo verkkosivuillaan, että suomalaiset rauhanturvaajat lähtevät Afganistanista, koska ovat väsyneitä ja kärsivät koti-ikävästä.

"Afganistanissa olosta tuli hyvin raskasta suomalaisille sotilaille", ruotsalaislehti kertoo.

Lehti raportoi, että vaikka presidentti Tarja Halonen on luvannut, että suomalaiset jäävät Afganistaniin, sotilaat haluavat palata kotiin – ja heidät korvataan "rohkeammilla" ruotsalaisilla.

Jutussa lainataan puolustusministeri Jyri Häkämiestä (kok), joka sanoo, että Afganistanin vaalien toisen kierroksen kannalta suomalaisten kotiuttamisella ei ole merkitystä, sillä Ruotsi lähettää korvaavan määrän omia rauhanturvaajiaan tilalle.

"Väsyneet suomalaiset sotilaat korvataan ruotsalaisilla", lehti otsikoi. Toinen otsikko kuuluu: "Suomalaiset sotilaat: Haluamme kotiin".

Lehden mukaan kyseessä on kova isku suomalaista kansanluonnetta vastaan. Jutussa todetaan, että suomalaiset ovat oppineet äidinmaidossa vuodesta

1945 lähtien, että suomalaiset miehet ovat vahvoja ja kovanaamaisia toisin kuin ruotsalaiset, jotka ovat arkoja ja pehmeitä.

Jutun on kirjoittanut suomenruotsalainen kirjailija-toimittaja Staffan Bruun.

Afganistanin vaaleja valvomaan on lähetetty sadan suomalaisen rauhanturvaajan joukko. Hämmennys lisäjoukkojen kotiintulosta alkoi, kun sekä presidentti Tarja Halonen että ulkoministeri Alexander Stubb antoivat aiemmin tällä viikolla ymmärtää, lisäjoukot jäävät turvaamaan myös 7. marraskuuta järjestettävää presidentinvaalien toista kierrosta. Joukko kotiutetaan kuitenkin jo lokakuussa, alkuperäisen suunnitelman mukaan.

Afganistanin rauhaturvaoperaatiota kovin sanoin arvostellut Puolustusvoimain entinen komentaja Gustav Hägglund epäilee, etteivät uudet sotilaat lopulta tienneet, minkälaiseen tehtävään olivat sitoutuneet.

"Uskon, että tehtävä ei ollut heille lopulta mielekäs ja siksi he eivät halunneet jäädä. Rauhanturvaamisen luonne on Afganistanissa ihan toinen kuin se on ollut aiemmin", Hägglund sanoo.

Hägglundin mukaan koko rauhanturvaamis-termi kannattaisi jättää pois Afganistanista puhuttaessa.

"Suomalaisten rauhanturvaajien kunnia-asiana on ollut puolueettomuus ja konfliktien yläpuolella pysyminen. Nyt tilanne on, että osa ampuu ja osa rakentaa", hän jatkaa.

Vain amerikkalaisilla on Hägglundin mielestä moraalinen oikeus osallistua Afganistanin-operaatioon terrorisminvastaisena sotana.

"Muiden on turha verhoutua viikunanlehteen, jos rauhanturvaaminen alkaa muistuttaa kommandojoukkojen toimintaa."

Afganistaniin heinäkuussa lähteneestä 86 rauhanturvaajasta suurin osa oli Porin prikaatista tulleita, juuri varusmieskoulutuksensa päättäneitä nuoria. He saivat kolmen viikon erikoiskoulutuksen kansainväliseen kriisinhallintaan.

Hägglund ei kuitenkaan usko, että lähetetty lisäjoukko olisi ollut liian nuori tai kokematon. Koulutusta hän pitää riittävänä ainakin sen perusteella, etteivät suomalaisjoukot ole kärsineet pahempia tappioita.

"Tämä seuraa yleistä trendiä siitä, ettei rauhanturvaaminen enää kiinnosta. Yli kymmenessä vuodessa hakijoiden määrä on pudonnut kymmenestätuhannesta reiluun tuhanteen. Ja jatkossa, Afganistanin kokemusten perusteella, rekrytointi on luultavasti vielä hankalampaa."

Suomi on yksi harvoista YK:n jäsenmaista, jotka ovat maksaneet maailmanjärjestölle kaikki maksunsa. Vain 22 jäsenvaltiota 192:sta on hoitanut laskunsa säntillisesti. Suomen lisäksi kunniamaininnan saavat muun muassa Ruotsi, Islanti ja Saksa, mutta mukana on myös köyhempiä maita kuten Azerbaidzhan ja Tadzhikistan.Varsinaisten jäsenmaksujen lisäksi YK perii monia muita kuluja. Rahaa tarvitaan rauhanturvaamiseen, kansainvälisiin tuomioistuimiin ja YK:n päämajan korjauksiin New Yorkissa.

Ulkoministeri Alexander Stubb kertoo olleensa tietoinen Afganistanissa olevien suomalaisten täydennysjoukkojen vetäytymisaikataulusta. Stubb sanoo vielä viikonloppuna pitäneensä yhtenä mahdollisuutena sitä, että suomalaisjoukot pysyisivät Afganistanissa myös vaalien toisen kierroksen ajan.

- Elättelin viikonloppuna vielä toivetta, ettei olisi tarvetta vetäytyä, mutta alkuviikosta kävi selväksi, että näin tehdään, Stubb kertoi YLE Uutisten haastattelussa.

Stubb korostaa, että Suomella olisi ollut poliittinen valmius pitää joukot maassa mutta tekninen valmius puuttui.

Stub muistuttaa myös että Nato-yhteistyössä jo aiemmin tehtyjen suunnitelmien mukaan ruotsalaisjoukkojen oli määrä korvata suomalaisjoukot vaalien ensimmäisen kierroksen jälkeen. Hän ei usko, että Suomea arvostellaan vetäytymisestä ulkomailla, sillä suomalais-ruotsalaista kompaniaa katsotaan kokonaisuutena.

Keskiviikkona kävi ilmi, että presidentti Tarja Halonen ei ollut saanut ajantasaista tietoa suomalaisten lisäjoukkojen vetäytymisestä Afganistanista ennen vaaleja. Stubb arvioi, että kyse oli matkan varrella sattuneista informaatiokatkoksista.