Nato-maiden puolustusministerit ovat koolla Slovakian pääkaupungissa Bratislavassa pohtimassa Afganistanin tilannetta. Kaksipäiväisessä epävirallisessa tapaamisessa on määrä keskustella keinoista vastata Taliban-kapinallisten nousuun Afganistanissa.

Naton Afganistanin-komentajan Stanley McChrystalin on määrä selostaa kokoukselle strategiaansa ja hänen odotetaan pyytävän lisää resursseja. McChrystal on vaatinut Afganistanin-joukkoihin kymmenien tuhansien sotilaiden vahvistusta.

Afganistanissa on noin sata tuhatta ulkomaista sotilasta, joista noin 65 000 yhdysvaltalaisia. McChrystalin mukaan Afganistanissa on pulaa on etenkin kouluttajista, jotka auttaisivat Afganistanin omien joukkojen kouluttamisessa.

Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen kehotti jäsenmaita antamaan täyden tukensa Afganistanin omien turvallisuusjoukkojen vahvistamiselle.

Pääsihteeri huomautti, että ennemmin tai myöhemmin Nato alkaa luovuttaa johtoa Afganistanin omille joukoille. Hän myös totesi, että jos Nato voi osoittaa edistystä jäsenmaiden kansalaisille, nämä tukevat järjestön toimintaa Afganistanissa.

Suomesta kokoukseen osallistuu puolustusministeri Jyri Häkämies. Suomella on Nato-johtoisissa Isaf-joukoissa parisataa sotilasta, joista noin 80 lähetettiin vaalien ajaksi. He palavat kotiin kuun vaihteessa.

Kokouksen ei odoteta tekevän konkreettisia päätöksiä Afganistanin joukkojen määrästä.

Kun Afganistanissa presidentinvaaleja turvaamassa olleet suomalaiset rauhanturvaajat palaavat lokakuun loppupuolella Suomeen, ei täydennystä ole tiedossa. Maahan jää reilun sadan hengen pysyvä suomalaisjoukko, joka jatkaa vanhaa tehtäväänsä.

Kaikkiaan 86 suomalaista rauhanturvaajaa palaa Suomeen 28. lokakuuta. Puolustusministeriön vanhemman osastoesiupseerin Hannu Ojalan mukaan uusista suomalaisista rauhanturvaajista ei ole päätetty - eikä liioin siitä, milloin joukkoja mahdollisesti lisättäisiin, kun vaaliryhmä nyt palaa.

- Minkäänlaisia päätöksiä ei ole tehty. Ei joukkojen lisäämisestä tai vähentämisestä, Ojala kertoo YLE Uutisille Bratislavasta, jossa hän on parhaillaan puolustusministeri Jyri Häkämiehen (kok.) kanssa.

Häkämies osallistuu perjantaina Naton puolustusministerikokouksen yhteydessä järjestettävään Afganistanin kriisinhallintakokoukseen. Kokouksessa on muun muassa esillä Naton joukkoja Afganistanissa komentavan kenraalin Stanley McChrystalin raportti, joka osaltaan antaa suuntaviivoja Suomen jatkolle Afganistanissa.

Suunnitelmia tehdään koko ajan
Suurin osa suomalaisista rauhanturvaajista palvelee Ruotsin johtaman PRT-joukon eli alueellisen jälleenrakennusjoukon Mazar-e-Sharifin alaisuudessa Pohjois-Afganistanissa. Vaikka päätöksiä jatkosta ei ole tehty, Suomi suunittelee lähivuosien toimintaansa Afganistanissa koko ajan tiiviisti yhdessä Ruotsin kanssa.

Suunnitelmissa muun muassa linjataan millaisella ja minkäkokoisella joukolla sekä minkälaisissa tehtävissä maiden sotilaat jatkossa ovat Afganistanissa. Suomalaisjoukkojen määrää ei päätetä yhdessä, vaan se on Suomen kansallisesti päätettävä asia.

- Sen ajankohta riippuu siitä, miten tuo yhteinen suunnitelma etenee syksyn ja kevään aikana, Ojala sanoo.

Haluavatko suomalaissotilaat Afganistaniin?
Useaan otteeseen on jo ehditty todeta - ei pelkästään ruotsalaistiedotusvälineiden suusta - etteivät suomalaiset rauhanturvaajat ole välttämättä kovin halukkaita olemaan epävakaassa Afganistanissa. Jos Suomi päättää joskus lähettää lisäjoukkoja Afganistaniin, löytyykö halukkaita tarpeeksi?

- Minun tietooni ei ole tullut sellaista, että olisi haluttomuutta tai ongelmia rekrytoinnissa. Määrät ovat yleisesti ottaen vähentyneet. Eri asia on, mihin halutaan. On niin, että Afganistaniin halutaan enemmän kuin esimerkiksi Kosovoon, Ojala sanoo.

Suomalaisia monessa eri tehtävässä
Suomella on Afganistanissa lokakuun lopun jälkeen noin 110 rauhanturvaajaa, pääosa heistä Ruotsin alaisuudessa. Heidän tehtävään "on tukea maan hallitusta saavuttamaan ja ylläpitämään turvallinen toimintaympäristö maan jälleenrakentamiseksi ja demokraattisten rakenteiden vahvistamiseksi, sekä avustaa keskushallinnon vaikutusvallan laajentamisessa koko maahan", kuten tehtävä virallisesti linjataan.

Pieni osa suomalaisista työskentelee Kabulissa osana kansallista tukielementtiä NSE:tä. Suomella on esikuntaupseereita ISAF:n pohjoisen alueen johtoesikunnassa ja ISAF:n päämajassa. Osa suomalaisista kouluttaa Afganistanin armeijaa. Suomella on maassa myös neljä siviilineuvonantajaa.

Afganistanin sota on vaarassa koitua sotilasliitto Naton kohtaloksi, arvelee eläkkeellä oleva kanadalaiskenraali, maan entinen puolustusministeri Rick Hillier.

Hän ennustaa liiton hajoavan, mikäli Afganistan-operaatio epäonnistuu.
- Afganistan on paljastanut, että Nato on enää mätänevä ruumis, kenraali kirjoittaa ensi viikolla julkaistavassa omaelämänkerrassaan.

Kun Hillier toimi Naton ISAF-joukkojen komentajana vuonna 2004, niin hänen mielestään oli alusta alkaen selvää, ettei Afganistan-operaatiota johdettu minkään strategian mukaan. Päämäärät olivat epäselviä ja suunnitelmat epärealistisia. Hän sanoo, ettei tilanne ole myöhemminkään parantunut.

Kenraali pitää näin ollen Naton onnistumista Afganistanissa epätodennäköisenä. Hän uskoo yhdenkin merkittävän Afganistan-takaiskun horjuttavan Natoa pahasti, joten sotilasliiton tulevaisuus näyttää hänen arvionsa mukaan hyvin synkältä.

Ruotsi aikoo pitää joukkojaan Afganistanissa ensi vuoden loppuun saakka. Maahan ei kuitenkaan lähetetä lisäjoukkoja, vaan operaatiota jatketaan 500 ruotsalaisen sotilaan voimin.

Puolustusvoimat oli toivonut joukkojen määrän kasvattamista 630:een vuoteen 2011 mennessä.

Ulkoministeri Carl Bildt ilmoitti operaation jatkumisesta tänään. Hän sanoi Ruotsin haluavan auttaa varmistamaan, että vastuu maan kehityksestä voidaan siirtää Afganistanin viranomaisille ajallaan.

Suomalaiset ja ruotsalaiset tekevät Afganistanissa yhteistyötä. Suomalaisjoukon pääosa toimii Ruotsin johtamassa osastossa Mazar-i-Sharifin seudulla.