Tasavallan presidentti Tarja Halonen sanoo Rauhanturvaaja-lehden haastattelussa ymmärtävänsä hyvin sen, että Suomea kutsutaan yleisesti rauhanturvaamisen pieneksi suurvallaksi. Toinen syy tähän on hänen mukaansa jo vuonna 1956 Suezilta alkanut aktiivisuus, toinen puolestaan suomalaisen rauhanturvaamisen laatu ja korkea ammattitaito.
 
– Laatu on asia, mihin olen itsekin erityisesti mieltynyt. Esimerkiksi siviili- ja sotilaspuolen yhdistämisessä eli cimic-toiminnassa me olemme pystyneet näyttämään esimerkkiä isommillekin maille. Kysymys ei ole työpaikkojen viemisestä paikallisilta, jos huolehdimme esimerkiksi miinojen raivaamisesta tai syrjäseutujen ihmisten lääkintähuollosta. Määrän suhteen emme voi enää olla niin kovin leuhkoja, mutta laadun suhteemme voimme sitä olla, presidentti tiivistää.
 
Presidentti tosin harmittelee sitä, että Suomi on joutunut viime aikoina tinkimään periaatteesta, jonka mukaan meillä olisi samaan aikaan maailmalla tuhatkunta rauhanturvaajaa.
- Merkittävin syy kustannusnousuun on siinä, että nykypäivän aseelliset konfliktit ovat pääasiassa valtioiden sisäisiä ja siinä mielessä huomattavasti vaikeampia kuin valtioiden väliset konfliktit. Sisäisen kriisin säännöt eivät välttämättä perustu kansainvälisiin sopimuksiin, ne ovat arvaamattomia ja enemmän turvatoimenpiteitä vaativia ja samalla myös kalliimpia ratkaista, presidentti vertaa.

- Meidän pitää edelleenkin osallistua tämänkin kaltaisten kriisien ratkaisemiseen, mutta samalla voimme miettiä yhdessä YK:n ja EU:n kanssa, millä toimenpiteillä kustannuskehitystä voidaan leikata, toteaa presidentti Halonen Rauhanturvaaja-lehdessä.

Afganistanin vaalivahvennusosaston kotiinpaluusta syntynyt kohu ei näytä hillinneen haluja jatkopesteihin.

Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen kertoo, että monet vaalivahvennukseen kuuluneet rauhanturvaajat ovat halukkaita hakemaan uudestaan kriisinhallintatehtäviin.

Puheloinen sanoo nyt kotiutettavan vaaliosaston tehneen erinomaista työtä.

Puheloinen palasi tarkastusmatkalta Afganistanista tänään.

Nelipäiväisen vierailun aikana hän tapasi ISAF-operaation johtoa, Afganistanin viranomaisia sekä suomalaisia rauhanturvaajia työssään.

- Varustus, koulutus ja toimivaltuudet ovat kunnossa suhteessa operaation korkeaan riskitasoon. Olennaista on hallita riskit, jotta vaaratilanteilta vältyttäisiin, Puheloinen kuvaili palatessaan kotimaahan.

Hänen mukaansa vaalien toisen kierroksen suojaamisen hoitavat paikalle jäävät suomalaiset ja ruotsalaiset joukot.

Vaalivahvennusosasto saapuu Suomeen keskiviikkona illansuussa. Näillä näkymin heitä kuljettava lentokone laskeutuu Pirkkalaan.

"Seuraamme Suomessa käytävää keskustelua aktiivisesti ja hämmästyneenä. Joukon henki on hyvä", olivat suomalaisten rauhanturvaajien päällimmäiset tuntemukset torstaina Afganistanin Mazar-i-Sharifissa.

Harvinaiset terveiset välitti Maavoimien esikunnan kautta joukkojen vanhin upseeri.

Puolustusvoimat on pitänyt tiedottamisessa tiukkaa linjaa. Afganistanin joukkojen tiedotus on siirretty kokonaan Suomeen, eikä paikan päältä saa suoraan tietoa.

Rauhanturvaajaliiton tiedotuspäällikkö Kimmo Wirén oli viimeksi yhteydessä Afganistaniin alkuviikosta.

"Naureskelua ja olankohautuksia", kuvaa hän sotilaiden suhtautumista Suomessa vellovaan sopimuskohuun. Vaalien toisen kierroksen turvaamisesta noussut poliittinen mittelö ei juuri ole hätkähdyttänyt Afganistanissa.

"Kun sopimus loppuu, se loppuu. Ei siinä mitään sen ihmeempää", Wirén sanoo.

"Rauhanturvaajien kokemuksia kerätään, mutta niistä kerrotaan myöhemmin. Tässä vaiheessa voi sanoa, että mitään dramaattista ei ole tullut ilmi", sanoo Porin prikaatin esikuntapäällikkö Pekka Saariaho.

Puolustusvoimat ja Rauhanturvaajaliitto tyrmäävät väitteet, joiden mukaan Afganistaniin olisi lähetetty liian kokemattomia ja nuoria rauhanturvaajia, jotka olisivat halunneet kotiin väsymyksen takia.

Vaaleja turvaamaan lähetetyn rauhanturvaajien lisäjoukon neljän kuukauden sopimus päättyy lokakuun lopussa. Noin 80 rauhanturvaajaa palaa Suomeen 28. lokakuuta.

Jos vaalien toista kierrosta olisi haluttu turvata, olisi rauhanturvaajien ja Puolustusvoimien pitänyt solmia uudet sopimukset, kertoi Maavoimien esikunnan operatiivisen osaston päällikkö, eversti Jari Kallio keskiviikkona.

"Uuden sopimuskierroksen olisi voinut määrätä Maavoimien esikunta tai Puolustusvoimien johto. Yksittäisestä rauhanturvaajasta sitten riippuu, haluaako hän allekirjoittaa sopimuksen", Kallio täsmensi.

Afganistaniin jää lisäjoukkojen lähdettyä yli sata suomalaista rauhanturvaajaa. Seuraavan kerran miehitystä vaihdetaan ensi vuoden helmikuussa.

 Afganistanin pääkaupungissa Kabulissa tuhannet ihmiset ovat osoittaneet mieltään ulkomaalaisia joukkoja vastaan. Mielenosoittajien mukaan ulkomaalaiset sotilaat ovat polttaneet muslimien pyhän kirjan koraanin

Väitteiden mukaan ulkomaalaiset sotilaat polttivat koraanin Taliban-liikkeen vastaisen operaation yhteydessä Maidan Wardakissa Kabulin eteläpuolella. Afganistanissa olevien kansainvälisten joukkojen tiedottaja on kiistänyt väitteet. Tiedottajan mukaan Taliban-liike yrittää levittää perättömiä huhuja yllyttääkseen afganistanilaisia kansainvälisiä joukkoja vastaan.

Kabulissa poliisi joutui ampumaan varoituslaukauksia hajottaakseen mielenosoituksen. Mielenosoittajat polttivat presidentti Barack Obamaa esittävän nuken ja huusivat Yhdysvaltain ja Israelin vastaisia iskulauseita. Myös itäisessä Jalalabadin kaupungissa ja Kandaharissa Etelä-Afganistanissa on esiintynyt pienempiä mielenosoituksia kansainvälisiä joukkoja vastaan.