Saksan uusi puolustusministeri on kohauttanut nimittämällä Afganistanin oloja sodan kaltaisiksi lehtihaastattelussa.

Puolustusministeri Karl-Theodor zu Guttenberg sanoi sanomalehti Bildille, että osissa Afganistania olot ovat kiistämättä kuin sodassa.

- Henkilökohtaisesti ymmärrän sotilaita, joiden mielestä ei ole väliä hyökkääkö heitä vastaan vieraan maan armeija vai Taleban, Afganistanissa on sota, zu Guttenberg sanoi.

Maailmansotien jälkeen Saksassa on karsastettu sota-sanan käyttöä konflikteista, joissa toimii saksalaisjoukkoja. Maan puolustusministeriön mukaan Afganistanissa on käynnissä rauhanturvaoperaatio.

Myös zu Guttenberg sanoi Bildille, ettei konflikti täytä kansainvälisen oikeuden määritelmää sodasta.

Saksan sotilaiden liitto kiitti ministeriä.

- Miehemme ja naisemme, jotka joutuvat päivittäin tulituksen kohteeksi kertovat, että kyseessä on sota, sanoi liiton puheenjohtaja eversti Ulrich Kirsch sanomalehti Mitteldeutsche Zeitungille.

Saksalla on 4 300 sotilasta Pohjois-Afganistanissa.
 

ISAF -kriisinhallintaoperaatiossa palvelevan henkilöstön kriisinhallintapäivärahaa on korotettu 81,95 euroon. Korotus vaikuttaa takautuvasti 1.9. alkaen saatuihin päivärahoihin, ja on voimassa 31.12.2009 asti. Kaikkien operaatioiden päivärahat tarkistetaan Puolustusministeriön toimesta seuraavan kerran vuodenvaihteessa.

Tshadissa palvelevan suomalaisen kriisinhallintajoukon leirissä viime vuoden joulukuussa sattuneen telttapalon johdosta suoritettu esitutkinta on valmistunut.

Kriisinhallintajoukkojen kansallisena johtoportaana toimivan Porin Prikaatin komentaja eversti Eero Pyötsiä on tutustunut esitutkinta-aineistoon ja tehnyt päätöksen asian lähettämisestä syyttäjälle syyteharkintaan.

Kun Afganistanin presidentinvaalien uusi kierros peruttiin toisen ehdokkaan Abdullah Abdullahin vetäydyttyä, koko vaalit ovat osoittautuneet liian toiveikkaiden odotusten ja oletusten korttitaloksi.

Kiihtyvä sisällissota ja hallinnon kehittymättömyys tekivät vaalien järjestämisestä alun alkaen uhkapeliä. Afganistanin omat poliitikot, Isaf-joukot ja YK ottivat riskin, koska kaikkien näiden osapuolten uskottavuus on muuten kyseenalainen.

Kabulin johtajan demokraattisen valtuutuksen piti olla Yhdysvaltain valmisteleman uuden Afganistanin-strategian kulmakivi. Nyt sen tilalla on horjuva sorakasa. Luottamus presidentti Hamid Karzain hallitukseen on korruption ja tehottomuuden vuoksi tähänkin asti ollut afganistanilaisten keskuudessa vähäistä, ja kun se nyt uhkaa heiketä entisestään, Taleban-kapinalliset hyötyvät.

Abdullahin vetäytymisen muodollinen peruste, laajan vaalivilpin jatkuva vaara, näytti sinänsä aiheelliselta. Silti Abdullahin käyttäytymisessä oli enemmän taktikointia kuin hänen kyynelehtivä luopumisilmoituksensa antoi ymmärtää. Abdullah ei ole tavoitellut kunniallista vaalitappiota vaan lisää poliittista valtaa, ja neuvottelut yhteishallituksesta Karzain leirin kanssa katkesivat vasta vähän ennen vetäytymisjulistusta.

Onneton vaalinäytelmä paljastaa armottomasti läntisen väliintulopolitiikan ongelmat. Myös Afganistanissa pätee vanha sääntö: ulkopuoliset, jotka ovat oman etunsa nimissä osallistuneet vallan kukistamiseen, jäävät osavastuuseen uudesta järjestelmästä. Jos he samalla yrittävät pitää kunniassa niin demokratiaa kuin kansallista itsemääräämisoikeuttakin, onnistuminen on harvinaista.

Al-Qaidan terrorismi on yhä kansainvälinen uhka. Afganistanin väestö tarvitsee edelleen tukea saadakseen rauhalliset ja ihmisarvoiset olot. Muita itsestäänselvyyksiä on aina vain vähemmän.