Sodanaikaisten miinojen ja räjähteiden raivaaminen Bosnia-Hertsegovinasta kestää vielä kymmenen vuotta. Alun perin työn piti valmistua jo tämän vuoden aikana, mutta arvio osoittautui aivan liian optimistiseksi.

Raivausurakkaa valvovan kansallisen miinakeskuksen BHMAC:n mukaan suurimpana syynä viivästykseen on puute rahasta. Raivaajia, miinakoiria ja kalustoa kyllä riittäisi.

- Kapasiteettia olisi puhdistaa maata kolminkertaisesti nykytahtiin verrattuna. Mutta valtiolta ei tipu tarpeeksi varoja, koska lakimääräistä summaa ei ole määritelty, selittää BHMAC:n edustaja Svjetlana Trifkovic.

Miinoitetuksi epäiltyä maata on Bosniassa edelleen puhdistamatta noin 1600 neliökilometriä. Tänä vuonna miinojen aiheuttamissa turmissa on kuollut kolme ihmistä ja haavoittunut kaksi.

Räjähteet haittaavat myös turismia ja ovat monin paikoin jälleenrakentamisen esteenä.

YK on evakuoimassa satoja työntekijöitään Afganistanista turvallisuustilanteen takia. Kansainvälisten uutistoimistojen mukaan evakuoinnin on määrä alkaa tänään. YK:n edustaja Aleem Siddique sanoi torstaiaamuna Kabulissa, että 600 YK:n työntekijää joko evakuoidaan tai "sijoitetaan uudelleen" turvallisempaan paikkaan Afganistanissa. YK:lla on Afganistanissa noin 1  100 ulkomaista työntekijää.

Kun turvallisuustilanne paranee, YK aikoo lähettää Afganistaniin lisää työntekijöitä. YK lisää omia turvatoimiaan. YK:n erityisedustaja Kai Eide vahvistaa evakuoinnin, muttei lukumäärää. Hän pitää aiheesta lehdistötilaisuuden Kabulissa myöhemmin tänään. Viime viikolla talebanit iskivät YK:n vierastaloon Kabulissa. Iskussa kuoli viisi YK:n ulkomaista työntekijää.

Pohjoismaisen Afganistan-seminaarin puhujat Hanasaaressa pahoittelivat yhteen ääneen Afganistanin äskettäisten presidentinvaalien yhteydessä esiintyneitä ongelmia. Seminaarin avannut alivaltiosihteeri Markus Lyra kutsui vaaleja onnettomiksi, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Pertti Salolainen piti vaaleja farssina, ellei peräti tragediana, ja puolustusministeri Jyri Häkämies kertoi olevansa niihin pettynyt. Amerikkalainen NATO:n apulaispääsihteeri Lawrence Rossin puolestaan lainasi presidentti Barack Obaman arviota: vaalit olivat sotkuisat, mutta eivät kuitenkaan täydellinen epäonnistuminen.

Karzai epäilyttää

Tätä pohjalta seminaarin puhujat myös suhtautuivat epäilleen vaalien voittajan, presidentti Hamid Karzain kykyyn hoitaa rehellisesti Afganistanin asioita. Puolustusministeri Häkämiehen mukaan epäilyksiä on jäänyt kytemään, ja NATO:n apulaispääsihteeri Rossin kiteytti omat odotuksensa: saa nähdä. Rossin lupasi, että presidentti Karzain tuleva hallinto pannaan erityissyyniin. Puhujien huolen taustalla vaikuttaa Afganistanin hallinnon laaja korruptio, huumekauppa ja ennen kaikkea maan turvallisuusongelmat.

Afgaanisiviilejä suojattava

Puolustusministeri Häkämiehen mukaan NATOn ISAF-operaation onkin kyettävä nykyistä paremmin suojaamaan siviilejä, tehostettava Afganistanin turvallisuusjoukkojen koulutusta ja edistettävä pyrkimystä hyvään hallintoon. Häkämies myös edellytti neuvotteluja ns. maltillisten talebanien kanssa, mutta ei tässä yhteydessä maininnut jo esittäneensä kansanedustaja Pekka Haavistoa EU:n välitystehtävään.

Lawrence Rossinin toimenpidelista oli pitkälti samantapainen kuin Häkämiehellä. Hänenkin mukaansa afgaanisiviilien suojaaminen on ISAF-operaation ykköstehtävä ja on tärkeä osa kapinallisten vastaista toimintaohjelmaa. Lisäksi Rossin edellytti tiiviimpää kansainvälistä yhtenäisyyttä, afgaaniarmeijan koulutusta, parempaa hallintoa, poliisivoimien koulutusta ja ISAFin joukkomäärän tarkastelua. Rossinin ei kuitenkaan vielä käynyt arvailemaan Afganistaniin tarvittavien lisäjoukkojen lukumäärää. Tämä arviointi on vielä Yhdysvalloissa kesken. Kohteliaan vieraan tavoin NATO-lähettiläs Lawrence Rossin kiitteli Suomen panosta ISAF-operaatiossa. Hän myös vakuutti, ettei suomalaisen lisäjoukon ennenaikainen poistuminen Afganistanista aiheuttanut ISAF-operaatiolle minkäänlaista pulmaa. Paperit Afganistanin päässä olivat järjestyksessä vaikka Suomessa asiassa koettiinkin poliittista vääntöä.

Tanska vankasti mukana

Puhujalistalla ollut Tanskan puolustusministeri Sören Gade ei päässyt seminaariin, hän osallistui Afganistanissa kaatuneen tanskalaisen sotilaan hautajaisiin. Gaden tilalla varakansliapäällikkö Kristian Fiscer kertoi Tanskalla olevan 750 sotilasta Afganistanin levottomassa Helmandin maakunnassa.

Tähän mennessä jo 28 tanskalaista sotilasta on menettänyt henkensä Afganistanissa, mutta kotirintaman tuki ISAF-operaatiolle on edelleen vankka. Fischer listasi Helmandin operaation haasteita: turvallisuustilanne on kriittinen, paikallisten afgaanien kapasiteetti auttaa operaatiota on rajallinen eikä pääkaupungista Kabulista ole saatavilla apuja. Fischerin mukaan tanskalaisten vastuualueella ei myöskään ole riittävästi afgaanien omia turvallisuusjoukkoja.

Seminaaripuhujille oli yhteistä se, että kaikki korostivat ulkomaisten siviili- ja sotajoukkojen yhteistoimintaa ja sitä, että Afganistanin kriisiä ei ratkaista yksinomaan sotilaallisin toimin. Tavoitteena nyt on siirtää vastuu afgaanien omille turvallisuusjoukoille, mikä puolestaan edellyttää laajamittaista koulutusta. Alivaltiosihteeri Markus Lyra esitteli Afganistanin vakauttamisaikataulun: kyse on pikemminkin vuosikymmenistä kuin vuosista.

NATO:n apulaispääsihteeri Lawrence Rossin uskoo sotilasliiton Afganistan-operaation menestykseen viime aikojen tappioista huolimatta. Rossin sanoi tänään Helsingissä, että Afganistanin jälleenrakentaminen on pitkä prosessi, jonka aikana tulee väistämättä myös takaiskuja.

Rossin piti erittäin hyvänä ISAF-joukkojen omaksumaa uutta tatktiikkaa, jonka ytimenä on siviilikohteiden suojelu ja väestön luottamuksen voittaminen. ISAF-joukkojen omaksuman kolmiportaisen toimintamallin mukaan yksittäinen piirikunta pyritään ensi ottamaan haltuun vahvalla sotilasvoimalla ja karkottamalla siellä olevat Taliban-sissit. Toisessa vaiheessa alueen turvallisuus pyritään takaamaan erityisesti Afganistanin omien sotilas- ja poliisivoimien avulla. Kolmannessa vaiheessa alkaa siviiliväestön olojen kohentaminen.

Rossinin mukaan juuri käydyt presidentinvaalit olivat monella tapaa epätyydyttävät. Niiden tuloksena Afganistanilla on nyt kuitenkin presidentti ja hallitus, joiden kanssa voidaan tehdä yhteistyötä. Rossin myönsi, että korruptio on Afganistanissa laajalle levinnyttä ja suuri osa maahan ohjatuista avustusrahoista on joutunut hukkaan. Rossin kiinnitti huomiota kuitenkin myös siihen, että Afganistan on hyvin köyhä maa, jossa virkamiesten palkat ovat hyvin alhaisia. Kiusaus ottaa avustusrahoja omaan ja oman suvun tarpeisiin on monille liian suuri.

Amerikkalainen Rossin ei ottanut kantaa siihen, paljonko Afganistanissa tarvitaan NATO-maiden lisäjoukkoja. Hänen mukaansa kaikki lupaukset lisätuesta ovat joka tapauksessa tervetulleita. Rossin kehui erityisesti Tanskan, Ruotsin ja Suomen panosta Afganistan-operaatiossa. Nämä maat ovat pieneen kokoonsa nähden tehneet NATO:lle suuria palveluksia. Apulaispääsihteeri Rossin osallistuu Helsingissä alkaneeseen Pohjoismaiden ja Baltian maiden puolustusministerikokoukseen. Hän osallistui myös Espoon Hanasaaressa keskiviikkona järjestetyyn Afganistan-seminaariin.