Serbiassa poliisi on pidättänyt viisi ihmistä Bosnian sodan aikaisista sotarikoksista epäiltynä. Yhteensä kuutta ihmistä epäillään 23 siviilin kiduttamisesta ja surmaamisesta sekä kolmen naisen raiskaamisesta itäisessä Bosniassa vuonna 1992.

Kuuden epäillyn uskotaan surmanneen ainakin 23 romaniväestöön kuulunutta siviiliä Skocicin, Malesicin ja Drinjacan kylissä. Miesten uskotaan keränneen ihmiset ryhmään ja muun muassa hakanneen näitä kivääreillään. Syyttäjien mukaan epäillyt kiduttivat miehiä ja raiskasivat naiset. Lopuksi he teloittivat siviilit yksitellen.

Syyttäjien mukaan viisi epäiltyä otettiin kiinni varhain perjantaina. Yksi kuudesta epäillystä istuu jo vankilassa tuomiota Serbian muslimeja vastaan tehdyistä sotarikoksista.

Tuore riippumaton tutkimus paljastaa, että Bosnian sodan aikana surmattiin noin sata tuhatta ihmistä. Yli kaksi miljoonaa - eli jopa puolet väestöstä - pakeni kodeistaan.

Suomen Afganistan-operaatioon kaavaillaan merkittäviä muutoksia. Pohjois-Afganistanissa olevien sotilaiden jälleenrakennustoiminta tullaan alistamaan siviileille. Samalla siviilien suojaksi tarvitaan lisää joukkoja.

Puolustusministeriön ensi arvioissa on puhuttu 200 sotilaasta, kun Suomella on nyt paikalla runsaat sata kriisinhallitsijaa.

Päätöksiä operaation luonteen muuttamisesta tehdään puolustusministeri Jyri Häkämiehen (kok.) mukaan ensi vuoden puolella.

Ruotsilla uudet suunnitelmat

Suomen Afganistan-operaation luonteen muuttuminen perustuu Ruotsin suunnitelmille. Suomalaiset sotilaat ovat osa Ruotsin johtamaa ns. alueellisesta jälleenrakennusryhmää . Sen tehtävänä on edistää vastuualueensa turvallisuutta Pohjois-Afganistanissa.

Jälleenrakennusryhmä toimii sotilaiden johdolla, mutta tähän on runsaan vuoden kuluttua tulossa muutos, puolustusministeri Jyri Häkämies sanoo.

- Ruotsi on 2011 alkaen muuttamassa jälleenrakennusryhmää, jossa Suomi on osallisena. Ideana on muuttaa se siviilivetoiseksi, mikä ei tarkoita, että sotilaallinen kriisinhallinta poistuisi, vaan se tarvitsee sotilaallista kriisinhallintaa tuekseen. Mutta aikanaan Suomessa keskustellaan ja katsotaan, minkälaisiin päätöksiin keskustelut johtavat, Häkämies sanoo.

Ruotsin omat kaavailut puolestaan perustuvat Yhdysvaltain tuoreille arvioille, joiden mukaan Naton ISAF-operaation päätehtävä Afganistanissa on siviilien suojelu ja heidän hyvinvointinsa edistäminen. Yhdysvaltain kaavailut siirtynevät pikapuoliin Natonkin tavoitteiksi.

Lisää sotilaita siviilitoimijoiden suojaksi

Ruotsin johtama siviilivetoinen jälleenrakennusryhmä eli PRT Masar-I-Sharifissa keskittyisi paitsi itse jälleenrakentamiseen myös hyvän hallinnon ja oikeuslaitoksen kehittämiseen. Sotilaita tarvitaan edelleen suojaamaan siviilejä, Häkämies sanoo.

- Tämän siviilivetoisen PRT:n sotilaiden tehtävä on tukea ja turvata näitä siviilitoimia eli se on yksi keskeinen toimintamuoto.

Häkämies ei käy arvioimaan siviilien suojaksi tarvittavien sotilaiden määrää. Puolustusministeriön ensi arvioissa on kuitenkin puhuttu 200 sotilaasta kun suomalaisia kriisinhallitsijoita on Pohjois-Afganistanissa nyt runsaat sata.

Päätöksiä ensi vuonna

Päätöksiä Afganistan-operaation uudesta toimintamallista tehdään Häkämiehen mukaan vasta ensi vuoden puolella.

- Se on tiedossa, että Ruotsi on tätä konseptia muuttamassa, mutta Suomi ei ole ottanut kantaa siihen, mikä on meidän roolimme. Niin kuin totesin, niin Suomessa lähikuukausina tai ensi vuoden aikana arvioidaan, millä tavalla Suomi on mukana Afganistanissa, ja mitä tuo Ruotsin konseptimuutos Suomelle merkitsee ja miten siihen vastaamme.

Koulutustoiminta jatkuu

Suomen harjoittama afgaaniarmeijan koulutustoiminta joka tapauksessa jatkuu. Sen tavoitteena on ajanoloon siirtää maan turvallisuusvastuu afgaanien omiin käsiin.

- Afgaaniarmeijan ja poliisin kouluttaminen on tietysti painopistealue, koska se on se tie jolla sieltä voidaan joskus päästä pois. Meillä on muutamia kouluttajia Afganistanissa ja nyt me aloitimme uuden toimintamuodon, meillä kävi Suomessa koulutettavia Afganistanin armeijasta.

ISAF-joukkojen saksalaiskomentaja pitää YK:n päätöstä evakuoida työntekijöitään Afganistanista vääränä päätöksenä. Kenraali Egon Ramms sanoi, että vetäytymisen merkitsevän sitä, ettei YK saavuta edistystä Afganistanissa. Rammsin mukaan kello käy kansainvälisiä joukkoja vastaan ja väestön tuki on heikkenemässä.

YK päätti evakuoida noin 600 ulkomaista työntekijäänsä tuhoisan YK:n majataloon tehdyn tuhoisan iskun jälkeen. Viisi YK:n työntekijää kuoli ammuskelussa YK:n vierastalossa Kabulin keskustassa lokakuun lopussa. Evakuointilistalla on noin puolet YK:n henkilökunnasta. YK:lla on Afganistanissa 5600 työntekijää, heistä valtaosa on afganistanilaisia.

Kenraali Egon Ramms sanoi, että jälleenrakennus ja turvallisuus ovat sidoksissa toisiinsa. Tämä vuosi on ollut verisin Afganistanissa sen jälkeen, kun Yhdysvaltain joukot syrjäyttivät taliban-hallinnon vuonna 2001. Afganistanissa on 100 000 ISAF-joukkojen sotilasta.

YK-operaation johtaja Kai Eide sanoi, että osaevakuointi merkitse maailmanjärjestön vetäytymistä Afganistanista.

Pohjoismaiden ja Baltian puolustusministerit vakuuttivat torstaina maidensa sitoutumista Afganistan-operaatioon, vaikka maa käy yhä vaarallisemmaksi.

Tanskan puolustusministeri muistutti, että ulkomaiset sotilaat ovat Afganistanissa varmistamassa oman kotimaansa turvallisuutta.

- Sotilaat ovat Afganistanissa estämässä sitä, että terroristit pääsisivät uudelleen valtaan ja perustaisivat leirejä kouluttaakseen terroristeja ja lähettääkseen heitä ympäri maailmaa, sanoi Sören Gade Helsingissä ministerien yhteisessä tiedotustilaisuudessa.

Virallisessa julkilausumassa nousivat esiin myös epäitsekkäät motiivit: joukkojen tehtävänä on turvata afganistanilaisten turvallisuutta.

Gade uskoi, että EU-maat päättävät jo lähikuukausina lähettää lisää sotilaita Afganistaniin. Samoilla linjoilla oli Viro.

- Emme voi ajatella, että tämä on vain amerikkalaisten vastuulla. Tarvitaan myös lisää rahoitusta ja siviiliasiantuntijoita, sanoi puolustusministeri Jaak Aaviksoo.

Ministerit patistivat Afganistanin uudelleen valittua presidenttiä poliittisiin uudistuksiin. Hamid Karzain pitää julkilausuman mukaan lisätä avoimutta ja parantaa naisten asemaa.