Kaksi tanskalaissotilasta on haavoittunut pommi-iskussa eteläisessä Afganistanissa. Toisen vammoja kuvataan vakaviksi. Keskiviikkona puolestaan viisi ruotsalaissotilasta haavoittui räjähdyksessä.

Tanskan puolustusvoimien mukaan pommi-isku tapahtui Helmandin maakunnassa lähellä Barakzain tukikohtaa. Pommi räjähti jalkapartiossa olleiden sotilaiden vieressä. Tanskalla on eteläisessä Afganistanissa yli 700:n sotilaan osasto.

Kaikkiaan 26 tanskalaissotilasta on menettänyt henkensä sotatoimissa viimeksi kuluneiden kahdeksan vuoden aikana. Tanskan tappiot ovat Afganistanissa suhteellisesti suurimmat verrattuna joukkojen kokonaismäärään.

Keskiviikkona viisi ruotsalaissotilasta haavoittui tienvarsipommin räjähdyksessä. Joukon afgaanitulkki kuoli räjähdyksessä. Samassa partiotehtävässä oli myös suomalaissotilaita, mutta kukaan heistä ei ollut räjähdysalueella.

Merirosvot tulittivat norjalaisjoukkojen partioveneitä Somalian rannikolla keskiviikkona. Norjalaiset vastasivat tuleen ja pääsivät palaamaan merivoimien sota-alukselle. Kukaan ei haavoittunut.

Norja lähetti elokuussa Adeninlahdelle Fridtjof Nansen -aluksen ja laivaston erikoisjoukkoja.

Merirosvojen hyökkäykset ovat lisääntyneet entisestään Adeninlahdella ja myös aiempaa kauempana Somaliasta viime kuukausina. Espanja vaatii EU:n joukkoja saartamaan satamia, joita rosvot käyttävät.

Rosvot painostavat puolestaan Espanjaa vapauttamaan kaksi pidätettyä toveriaan. Kaksikko otettiin kiinni viime kuussa, kun Somalian lähellä kaapattiin espanjalainen tonnikalatroolari. Panttivankina on 36 merimiestä, joista osa on espanjalaisia.

Merirosvot syyttävät rikkaita maita ryöstökalastuksesta Somalian vesillä.

Espanja vaatii EU:n sotalaivastoa keskittämään voimansa Somalian satamien edustalle. Espanja ehdottaa, että laivasto saartaisi merirosvojen käyttämät satamat. Merirosvot pystyvät nykyisin hyökkäämään rahtilaivan kimppuun lähes 2000 kilometrin päässä kotisatamastaan.

Espanjan puolustusministerin Carme Chaconin mukaan lähes kaikki merirosvojen käyttämät tukialukset lähtevät vain kolmesta eri satamasta Somalian rannikolta. Näitä emäaluksia merirosvot käyttävät tukikohtinaan kaukana merellä hyökätessään usean pienemmän aluksen avulla rahtilaivan kimppuun.

Espanja aikoo ehdottaa uutta saartotaktiikkaa EU:n ulko- ja puolustusministerien kokouksessa ensi viikon alussa.

Merirosvot ovat hyökänneet marraskuussa rahtilaivojen kimppuun kauempana rannikolta kuin koskaan aikaisemmin. Merirosvot ovat yrittäneet siepata tällä viikolla rahtialuksia noin tuhannen merimailin eli noin 1850 kilometrin päässä Somalian pääkaupungista Mogadishusta.

 Britannia tarjoutuu luovuttamaan Kyprokselle hallussaan olevia maa-alueita, jos jaetun saaren yhdistymisneuvottelut etenevät. Luovutus edellyttää, että riitapukarit solmivat rauhansopimuksen. Kyproksenkreikkalaiset suhtautuvat ehdotukseen penseästi.

Britannian pääministeri Gordon Brown esittelee ehdotuksen Lontoossa vierailulla olevalle Kyproksen presidentille Dimitris Kristofiasille. Tarjous on jo esitelty rauhanneuvotteluja valvovalle YK:lle.

Kyproksenkreikkalaisten ensikommentit ehdotuksesta olivat penseät. Ulkoministeri Markos Kyprianoun mukaan Britannia voisi edistää neuvotteluja paremmin vaikuttamalla Turkin neuvotteluasenteeseen.

Britannian hallussa on noin kolme prosenttia Kyproksen pinta-alasta. Tarjous koskee noin 120 neliökilometriä eli puolta tästä alueesta. Tarjotulla alueella on kaksi Britannian sotilastukikohtaa, joiden on määrä jatkaa toimintaansa myös mahdollisen luovutuksen jälkeen.

Britannia ehdotti samanlaista alueluovutusta myös vuonna 2003.

Kypros kuului Britannialle vuoteen 1960 asti. Turkin joukot valtasivat saaren pohjoisosan vuonna 1974 vastaiskuna Kreikan tukemaan vallankaappausyritykseen. Siitä lähtien saari on ollut jakautuneena turkkilaiseen ja kreikkalaiseen osaan.

Sopimus jaetun Kyproksen tulevaisuudesta oli lähellä vuonna 2004. Tuolloin rauhansopimus jäi solmimatta, kun kreikkalaisen puolen asukkaat torjuivat YK:n laatiman rauhansuunnitelman kansanäänestyksessä. Kyproksen turkkilaiset kannattivat suunnitelmaa.

Kyproksen hallitus ja itsenäiseksi julistautunut turkkilaisosa aloittivat uudet yhdistymiskeskustelut syyskuussa 2008. Kyproksen jako on yksi keskeisimmistä esteistä Turkin tiellä kohti Euroopan unionin jäsenyyttä.