skip to main content

Palautetta sivustosta voi antaa Facebookissa tai Kuso- Kulkee palstalla.

Ja sit hei, sun kandee liittyy jäseneksi. Muistat vaan valita paikallisyhdistykseksi Hölkkäri On Web.

Pitkät jutut

Hölkkärin karjut kiljuivat


Meteli nousi asteikon yläpäähän, kun Jussi Aaltonen painoi päähänsä Hölkkäri-lippiksen kesken keikan. Lokalahden Nopperlassa, keskellä ei mitään, järjestettiin heinäkuisena viikonloppuna maalaisille suunnattu Karjurock-festari. Kaksipäiväisen rokkitapahtuman artisteina olivat esimerkiksi Dingo, Aikakone ja Anna Abreu. Faittereita taas kiinnosti enemmän rokkiosasto eli Mustat Enkelit.

Taisi olla tapahtuman järjestäjällä Robert Sainiolla etukäteistietoa Hölkkäriläisten mukana olosta, sillä juontaja Showman Jarcco jo huudatti rt-yleisöä ennen Enkeleiden esiintymistä. Yhtyeen solisti Jussi jatkoi välispiikeissään fasuhengen nostatusta. Jopa niin, että Enkeli-Jussi kruunasi kultaiset kutrinsa aidolla Hölkkäri-lippiksellä.

Kolmatta kertaa järjestetty Karjurock houkutteli paikalle parikymmentä reservin rauhanturvaajaa Robertin lisäksi. Hölkkärin poppoo majoittui lähistölle meren rannalle, jossa viikonloppua puitiin lisää.

Cimic- toiminta voittokuvan takana

Tänään (27.5) tuli postissa hieno palkintoreppu ja ajattelin kiittää muutamalla sanalla. Kun lähdin vuonna 2000 rauhanturvaajaksi KFOR-operaation NSE:n legaaliksi, tiesin kokemuksen olevan rikas ja ainutkertainen. Pataljoonan PX:iin tuli juuri sopivasti myyntiin ensimmäinen Canon Digital Ixus 2.0. Hinta oli huima verrattuna filmiversioon mutta jotenkin tuntui digikuvauksen olevan tulevaisuuden laji joten ostin sellaisen. Ensimmäinen haaste oli saada digikuvat siirrettyä kameralta omalle työasemalle NSE:llä. Onneksi PV:n tietotekniikkapäällikkö oli vierailulla kun painin ongelman kanssa ja hän keksi syyn siirto-ongelmiin.
Cimic- toimintaa Kosovossa

Otin vuoden aikana noin tuhat digikuvaa kaikesta mitä siellä teimme ja näimme. Jälkeenpäin tuntuu että olisi joistain jutuista ottaa enemmänkin. Kuvia jotka puuttuvat ovat esimerkiksi Makedonian armeijan hyökkäykset Hindeillä ja tankeilla Arachinovin kylään helmikuussa 2001 ja ne muutamat tilanteet jolloin joutui väärälle puolelle ladattua asetta.

Cimic-toiminnalla on sotilaalliselta kannalta merkittävä osuus rauhanturvaamisessa ja miksei missä tahansa sodankäynnissä. Tutustuminen paikallisiin, asenteiden muuttaminen ja tietojen kerääminen eli tiedustelu tuovat turvaa alueelle sijoitetuille joukoille ja antavat tärkeää tietoa paikallisväestön mielipiteistä ja auttaa joukkojen suojaamisen suunnittelussa.

KFOR FIN NSE#2 2000-2001 suorittama Cimic-toiminta oli pienimuotoista mutta pyrimme lähelle ihmisiä ja todellisia avuntarvitsijoita. Varsinaiset pääprojektit olivat erään pienen kylän kehitysvammaisten päivähoitopaikan rakentamiseen ja vesijohtoprojektiin osallistuminen. Niihin osallistui suomalaisten lisäksi US Army, US Aid ja KFOR COMMZ South HQ.  Halusimme kuitenkin nostaa omaamme ja miksei makedonialaistenkin joulumieltä, vaikka rahaa ei juurikaan ollut ostamalla näitä kuvassa näkyviä teddykarhuja. Tulkkimme Natalija etsi sopivat sairaalat ja aloitimme kuvassa näkyvästä sairaalasta. Kyseessä oli osasto jolta ei kenenkään oletettu enää paranevan. Toisaalta olimme iloisia että pystyimme jotenkin ilahduttamaan näitä lapsia mutta tunsimme myös voimakasta kyvyttömyyttä kun tajusimme mitä kaikkea oikeaa lääketieteellistä tukeä tämä ja ne muutkin sairaalat tarvitsivat. Voitte vain kuvitella mitä se siellä on jos ei meillä täällä Suomessakaan lastenklinikat tule toimeen ilman kummejaan...

Silloinen päällikkömme Mikko Suomela kirjoitti oivallisesti onnitteluviestissään: ”Hienoa että NSE:n hyvät työt palkitaan vielä vuosienkin kuluttua.” Tavallaan juuri näin!

Rauhanturvaajia koulutettiin rauhanturvaajia varten

Reilu parikymmentä entistä rauhanturvaajaa osallistui Suomen Rauhanturvaajaliiton koulutustilaisuuteen viime viikonloppuna Tikkakoskella. Koulutuksen tarkoituksena oli evästää vapaaehtoisia toimimaan Rauhanturvaajaliiton Veteraanituen ylläpitämässä tukipuhelinpäivystyksessä ja Säkylässä pidettävissä kotiutuvien rauhanturvaajien palautetilaisuuksissa keskusteluryhmien vetäjänä.
Suomalaisia rauhanturvaajia on palvellut maailman kriisipesäkkeissä jo yli viisikymmentä vuotta - ensimmäiset lähtivät Suezille outoihin oloihin jo vuonna 1956. Nyt suomalaisia sotilaita on palvellut kansainvälisissä tehtävissä jo yli 38 000. Vasta viime aikoina on todettu ja panostettu ulkomailla palvelleiden sotilaiden henkiseen hyvinvointiin palveluksensa jälkeen.
Vieraat olot, kotoa pois oleminen, uhkaavat tilanteet ja kotiinpaluu saattavat aiheuttaa joillekin liian voimakkaan stressireaktion johon pitää puuttua, sanoo pääkouluttaja Hannu Piispanen Suomen Rauhanturvaajaliitosta.
Lisäksi luennoitsijoina toimivat mm. kenttärovasti Jukka Helin Merivoimien Esikunnasta ja professori Jukka Leskinen Maanpuolustuskorkeakoulun Käyttäytymistieteiden laitokselta.


Puolustusvoimat tuen järjestäjänä

Työnantajana Puolustusvoimat on tunnustanut, että sotilaallisista kriisinhallintatehtävistä palaavien jälkihoitoa ei aiemmin ole ollut lainkaan. Muissa Pohjoismaissa jälkihoidossa ollaan valovuosia edellä. Nyt Suomessakin on järjestelmä, jolla Suomeen palaavat rauhanturvaajat saavat halutessaan tukea. Muutamissa suuntaa-antavissa tutkimuksissa on todettu, että suomalaisista rauhanturvaajista hyvin pieni osa, noin prosentti, oirehtii huolestuttavasti palveluksensa jälkeen. Ruotsissa ja Norjassa vastaava luku on noin 5 %. Osatekijänä pieneen avuntarvitsijoiden määrään selittyy tehtävään hakeutuvien rauhanturvaajien seikkaperäisellä seulonnalla ja koulutuksella.
Puolustusvoimat ja Suomen Rauhanturvaajaliitto (SRTL) solmivat joulun alla yhteistyösopimuksen, jossa määritellään Rauhanturvaajaliiton osuus psykososiaalisen tuen järjestämisestä rauhanturvaajille.


Rauhanturvaajat pitävät huolta toisistaan

Rauhanturvaajaliitolla on valmiudet antaa vertaistukea sitä kaipaaville ja auttaa myös rauhanturvaajien läheisiä. SRTL koulutti Tikkakoskella yli kaksikymmentä uutta vapaaehtoista tähän työhön. Rauhanturvaajaliitolla on käytössään tukipuhelin, johon voi soittaa erinäköisissä mieltä askarruttavissa asioissa. Reilu vuosi sitten avattu tukipuhelin on osoittautunut tarpeelliseksi.   Puhelimeen vastaajat ovat tehtävään koulutettuja entisiä rauhanturvaajia. Lisäksi koulutetut henkilöt osallistuvat Säkylässä järjestettäviin palautetilaisuuksiin.
Avainsana on ennalta ehkäisy. Rauhanturvaajille kerrotaan mitä sudenkuoppia kannattaa tunnistaa kotiinpaluun yhteydessä, jotta niistä ei muodostuisi möykkyjä aivolohkoon, Rauhanturvaajaliiton tiedotuspäällikkö Kimmo Wirén valaisee.


Suomen Rauhanturvaajaliiton valtakunnallinen tukipuhelin: 020 769 8111
Rauhanturvaaja voi soittaa kun ikävä vaivaa, asiat huolettavat, kaipaa vertaistukea tai läheisesi kaipaa talkooapua pieneen tehtävään. Lisäksi numero vastaanottaa sotiemme veteraanien toiveet pieniin askareihin.
www.rauhanturvaajaliitto.fi

Oulun Seudun Rauhanturvaajat ry isännöivät kevätkokousta

ouluunHOW ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidettiin tänä vuonna Oulussa. Kokouspaikkakuntaa valittaessa ajatuksena oli antaa parempi mahdollisuus myös pohjoissuomalaisille jäsenillemme osallistua kokoukseen ja samalla tutustua yhdistyksemme toimintaan ja talouteen.
Mitään ryntäystä ei kuitenkaan tullut ja paikalle saapui kymmenkunta jäsentä eripuolelta maata, myös oulunseudulta.

  Kokouksessa käytiin läpi vuoden 2008 toimintakertomus ja tilinpäätös ja ne myös hyväksyttiin. Vastuuvelvollisetkin saivat tili- ja vastuuvapauden. Paikalle saapunut jäsenistö oli erittäin kiinnostunut yhdistyksen toiminnasta ja paperit käytiinkin tarkasti läpi kehittävän keskustelun saattelemana. Puheenjohtajana toiminut Jari Ojala sai nuijia pöytään myös yhden toimihenkilövalinnan, kun Seppo Kykkänen valittiin yhdistyksen veteraanitukivastaavaksi 2009-2010.  Kontuniemi

Kokouksen jälkeen keskustelut jatkuivat saunomisen merkeissä. Kokouspaikkana toiminut Oulun Seudun Rauhanturvaajat ry:n mökki ja rantasauna olivat erittäin toimivat tämäntyyppiseen briiffaukseen. Tervehdyskäynnillä piipahtaneelta puheenjohtajalta saatiinkin makkaranpaiston ohessa selvitys paikan syntyhistoriasta. Kyllä oulunseutulaisten kelpaa.
Palvelustoverit

  Vaikka HOW ry:n jäsenmäärä onkin valtava, tämän kevään kokous osoitti, että fyysiseen olomuotoon jäsenistö ei kovin helpolla järjestäydy. Toimintaa ylläpidetään netin kautta. Kokoontuminen on kuitenkin välttämätöntä sääntömääräisissä kokouksissa, joten seuraavaa kokouspaikkaa mietitään siten että jäseniä saataisiin  enemmän paikalle. Se samalla tarkoittaisi laajempaa näkökantaa jäsenistöltä yhdistyksen toiminnasta.

{mosimage}HOW ry kiittää Oulun Seudun Rauhanturvaajia ja paikalle saapunutta jäsenistöä.

Hölkkäri heilui Sawossa

Hölkkärin On Webin maakuntamatkat, tai heilumiset, löysivät tällä kertaa paikan Mikkelistä. Ismo Hämäläisen koordinoima heilunta noudatti Hölkkärille tuttua formulaa.

Aluksi kokoonnuimme Pub Päämajaan, jossa maisteltiin erimakuisia maltaisia ja huuhdoimme matkojen pölyt kurkuistamme. Päämajasta tallustelimme avohärdellissä kohti ensimmäistä tutustumispaikkaa eli Jalkaväkimuseota. Yhdistyksen linjauksen mukaisesti tämän käynnin sponssasi yMarskihdistys. Pääosa museota oli pyhitetty käymille sodillemme, mutta olipa siellä nurkkaus rauhanturvahistoriaakin. Kun reservin rauhanturvaajat näkevät pyssyjä ja muuta militaarista, niin siitähän puhe pulppuaa aivan itsekseen.  Puolitoistatuntisen museokierroksen jälkeen piti suunnata vielä Päämajamuseoon, mutta porukalla päätimmekin mennä Jälkipeli-Pubiin todistamaan taas yhtä Suomen häviötä itänaapuriamme vastaan.  

Muonituksessa turvauduimme keskikaupungin ravintola Fernandoon, jossa meille varattu pöytä jo odottelikin. Ruokalistalla oli monenlaista herkkua biisonista kenguruun ja vielä järkihinnoissakin. Täytyy todeta, että ruoka oli todella hyvää ja palvelu pelasi erittäin hienosti. 

Aterioinnin jälkeen piipahdimme hakemassa saunajuomat seuraavaa osiota varten. Majoituspaikassamme Uusikuussa oli varattuna saunakabinetti, jossa viihdyimme saunoen ja turinoiden yömyöhään asti. Saunalla yhdistys muisti jopa synttärisankaria, joka varta vasten lähti juhlaansa pakoon Sawon maille. Juhlakalu Haho vastaanotti pullollisen aitoa kyproslaista Commanderia ja taisi tuore kuuskymppinen hieman liikuttua tästä muistamisesta. 

Sawoheilunta oli todella hyvä aloitus tälle vuodelle – kiitos itse tapahtumamaakari Hämikselle ja kaikille mukanaolleille. Seuraavaksi heilutaankin Oulussa huhtikuun lopussa.

Kuso Kulkee

In the service of peace