skip to main content

Palautetta sivustosta voi antaa Facebookissa tai Kuso- Kulkee palstalla.

Ja sit hei, sun kandee liittyy jäseneksi. Muistat vaan valita paikallisyhdistykseksi Hölkkäri On Web.

Pitkät jutut

Fasut velvisivät perinteellisesti

Tietoja
Julkaistu: 22.06.2010
Kirjoittanut ja kuvat Kimmo Wirén
Kategoria: Pitkät jutut
Tykistöprikaatin yhteydessä  toimiva koulutuspose Camp President on saanut olla paikkana jo useamman kerran kun Fasut ovat siellä Velviä viettäneet. Tänäkin vuonna Pressaan saapui joukko rauhaa turvanneita henkilöitä eri puolilta Suomea.

Niinisalossa koulutetaan 300 varusmiestä  kuljettajiksi


Jalalla koreasti pannaan, kun tyylillä Känppiin tullaan. Viikonlopun sivistysosio piti sisällään tutustumisen totaalisesti uudistuneeseen sotilaskuljettajakoulutukseen. Kaikki PV:n muutokset ynnättynä EU:n direktiivivaatimuksiin ovat pidentäneet sotilaskuljettajakoulutuksen lähes puolivuotiseksi. Lyhyesti sanottuna varusmieskuskit siis ovat koulussa ja kursseilla ensimmäisen puoli vuotta ja lopun puoli vuotta sitten ”armeijan töissä” ja tetsaamassa siinä ohessa. Lopputulemana 362 vuorokauden palveluksesta sitten onkin erilaisia pätevyyksiä ja ajokortteja osaamisensa mukaan siviiliin vietäväksi.

Velviläiset pääsivät tutustumaan Tykistöprikaatin uuteen Kuljettajakoulutuskeskukseen, joka ei sijaitse suinkaan varuskunnassa vaan Kankaanpäässä entisissä Tielaitos/Destian tiloissa. Upeat puitteet ovatkin. Luutnantti Jouni Salmela perehdytti rauhanturvaajat sangen monisäikeiseen koulutukseen nykyisine vaatimuksineen ja haasteineen. Pitkän tittelin omaava luutnantti-Jouni on ansainnut kannuksensa mm. kouluttamalla allekirjoittaneen joskus sotilaskuljettajaksi. Salmelan nykyisen pestin titteli on niin pitkä, ettei se mahtuisi tälle näytölle edes puoliksi.

- Tittelin pituus ei kyllä korreloi palkkaan, Jouni veisteli.

TYKPR kouluttaa oman varuskunnan lisäksi Porin Prikaatin kuljettajat ml panssariajoneuvojen ajajat. Vuositasolla tiloissa käy kouluttautumassa 300 varusmiestä. Näistä naisia on yleensä yhtään. Koulutuskeskuksessa työskentelee vakituisesti vain kuusi henkilöä, mutta itse ajo-opetus ym. ovatkin palveluntuottaja Sataedun harteilla. Näin ollen työntekijämäärä nousee jopa 44 henkilöön.

Pähkinöitä  ja musiikkia


Hämis oli koostanut taas upean setin kuulijan kaikille korvilleItse Camp Presidentissä sitten luvassa oli ”Fasun tehtävärata”. Sehän ei perinteisesti vaadi suuria fyysisiä ponnistuksia, mutta silti hyvät eväät ovat tärkeät olla mukana. Leirin kalifin Tapio Saarijoen ja allekirjoittaneen koostama älypähkinäpläjäys vaati monialatietämystä ja hyvin siitä kaikki suoriutuivat. Lopuksi parhaat tietysti palkittiin melkoisen arvokkailla palkinnoilla.

Saunomisen ja syömisen lisäksi osallistujia hellittiin oikealla live-musiikilla. Sitä tarjoilivat ensiksi Mikko Pallari ja myöhemmin Hämis. Vielä myöhemmin molemmat yhdessä – ja kyllä oli hauskaa kaikilla. Hämis oli taikonut settiinsä myös nussakan mussakkavisan kimurantteine ääninäytteineen ja kysymyksineen.

Ensi vuonna taas


Vaikka osallistujamäärä ei ihan vastannut odotuksia eikä lauantai-illan sää houkutellut baby-oilia nahkaan hinkkaamaan, niin tunnelma ei latistunut. Vuoden 11 FasuVelvi pyritään ajoittamaan toukokuuksi, taas lähelle kv. rt-päivää eli viikonloppuun ennen koulujen päättäjäisiä. Hässäkän suunnitelmat ovat jo alkaneet, joten ties mitä bändejä ja kekkereitä silloin vietetäänkään. 

Suomalaiset rauhanturvaajat kotiin Tshadista

Tietoja
Julkaistu: 28.05.2010
Kirjoittanut Asko Tanhuanpää. Kuvat: Asko Tanhuanpää
Kategoria: Pitkät jutut
Rauhanturvaajat Pirkkalan lentokentälläPaikalliset huolissaan turvallisuudesta

Paikallisen väestön turvallisuustilanne huoletti myöhään torstai-iltana Pirkkalaan kotiutunutta suomalaisen kriisinhallintajoukon jäseniä. Puolustusvoimain vakinaisessa palveluksessa oleva kapteeniluutnantti Konsta Teittinen sanoi suoraan, että työ Afrikassa jäi kesken.

- Siinä maassa on vielä paljon tekemistä. Me teimme kaiken sen mitä pitikin, mutta kokonaisuutta ajatellen työ jäi kesken, Teittinen tiivisti.

Suomalaisten viimeinen komentaja, majuri Roi Helminen vahvisti, että myös paikallinen väki olisi toivonut suomalaisten jatkavan pidempään.

- YK:n mandaatti päättyy vuoden vaihteessa, minkä jälkeen Tshadin omat turvallisuusviranomaiset ottavat enemmän vastuuta itselleen. Itse en uskalla edes veikata, mitä todellisuudessa tulee tapahtumaan, Helminen sanoi.
- Varmasti muutos vaikuttaa ainakin alussa ihmisten normaaliin elämään. Paikalliset olivat huolissaan tulevaisuudestaan, ihmisillä oli selkeä huoli ja pelko. Se näkyi kaikessa, Helminen jatkoi.

Majuri Helmisen mukaan suomalaiset joutuivat Tshadissa lähes päivittäin haastaviin tilanteisiin, mutta suurin osa niistä johtui Afrikan olosuhteista.

- Varjossa oli pahimmillaan lämmintä yli 50 astetta ja olot muutenkin todella karut. Se asetti niin miehille kuin kalustollekin ennenkokemattoman kovia vaatimuksia, Helminen selvitti.
- Mutta ketään ei onneksi pelottanut. Jos joku pelotti, niin se, ettei sauna olisi päällä, käänsi majuri Helminen tilanteen leikiksi.

Kuumuus aiheutti jopa sen, että aurinkoa ei juurikaan vapaaehtoisesti otettu.

- Minä en ole koskaan aikaisemmin edes tiennyt, että aurinkovoiteen suojakerroin voisi olla 50, ylikersantti Janne Linna ihmetteli.
- Töissä oltiin 24/7, joten siinä ei paljon supaa pystytty vetämään, hän jatkoi.

Tshadin operaatio oli alusta lähtien niin sanottu kuiva operaatio eli alkoholia ei ollut tarjolla edes saunaoluen muodossa. Torstaina kotiutuneen väen mukaan tilanne ei aiheuttanut kuitenkaan minkäänlaisia ongelmia suomalaisten keskuudessa.

- Sopimusten pituus oli pääsääntöisesti vain neljä kuukautta ja suurin osa porukasta vietti koko ajan Tshadissa, Porin Prikaatin esikuntapäällikkö, eversti Pekka Saariaho kertoi.


Majuri Roi Helminen (oik), kersantti Antti Karhuvaara, ylikersantti Janne Linna ja kapteeniluutnantti Konsta Teittinen.Baretin väki vaihtui vihreästä siniseksi

Tshadin kriisinhallintaoperaatio oli suomalaisten osalta sikäli erikoinen, että rauhanturvaajamme joutuivat vaihtamaan barettinsa toisen värisiin kesken kaiken. EU:n alaisuudessa maaliskuussa 2008 alkanut EUFOR TCHAD/RCA –operaatio vaihtui siirtyi 1.3.2009 YK:n osaksi YK:n MINURCAT –operaatiota ja samalla suomalaisten barettiväri vaihtui vihreästä siniseksi. Ajoneuvot maalattiin samassa rytäkässä armeijanvihreistä YK:n valkoisiksi.

- Suomalaiset siirtyivät johtovastuun vaihtumisen myötä fyysisesti noin 150 kilometriä etelämmäksi käytännössä tiettömän taipaleen taakse. Tehtävät muuttuivat aktiivisemmiksi, partiointi oli entistä enemmän ja samoin niin paikallisten kuin alueella toimivien avustusjärjestöjen saattokeikkojakin, suomalaisten kriisinhallintajoukkojen kansallisena johtoportaana toimivan Porin Prikaatin esikuntapäällikkö, eversti Pekka Saariaho vertaili.

Suomalaisten vahvuus EUFOR-operaation alkuvaiheessa oli 62 miestä ja sitä nostettiin MINURCAT:in myötä 83 sotilaaseen.

- Jouduimme lähtemään alueelta ennakoitua aikaisemmin, kun YK:n mandaattia ei jatkettu. Presidentti teki vetäytymispäätöksen 9.4., eversti Saariaho kertoi.
YK:n mandaatti jatkuu näillä näkymin kuluvan vuoden loppuun noin 3000 miehen vahvuisena. Suomalaisten ja irlantilaisten vastuulla olleen alueen otti hoidettavakseen nepalilainen pataljoona.

Torstai-iltana 27.5. Suomeen saapui noin 70 suomalaista rauhanturvaajaa ja loput eli kymmenen miehen vahvuinen purkuosasto kotiutuu kesäkuun puolivälissä. Kotiin nyt Suomeen tulleet rauhanturvaajat pääsevät viikonloppuna ja virallisesti heidät kotiutetaan kesäkuun loppupuolella.

- Suurin osa nyt kotiin tulleista oli mennyt alueelle maaliskuussa, joten alkuperäinen neljän kuukauden missio typistyi muutamalla viikolla, Pekka Saariaho kertoi.
Suomalaisten ajoneuvokalustoa ja muun muassa aseet tuodaan kotimaahan 7.6. saapuvalla lennolla. Raskas kalusto kotiutetaan laivakuljetuksena.

Elämää hiekan ja kuumuuden keskellä

Tietoja
Julkaistu: 29.04.2010
Kirjoittanut Pekka Söderlund
Kategoria: Pitkät jutut
Rauhanturvaajaksi lähteminen kävi kankaanpääläisen Tomi Kootan mielessä jo armeijassa. Yrittäjänä toimiminen kuitenkin esti lähtemisen välittömästi varusmiespalveluksen jälkeen.
Muutaman vuoden kuluttua Koota siirtyi yrittäjän toimista työntekijäksi, samalla rauhanturvaaminen pulpahti uudelleen mieleen. Koota laittoi hakupaperit sisään ja tuli lopulta kutsutuksi Tshadin rauhanturvaoperaation koulutukseen.

Lue lisää: Elämää hiekan ja kuumuuden keskellä

Tarkkailijakursseilta sotilasopetuslaitokseen

Tietoja
Julkaistu: 15.03.2010
Kirjoittanut Pekka Söderlund
Kategoria: Pitkät jutut
Olli Viljarantaa voi pitää yhtenä suomalaisen rauhanturvaajakoulutuksen edelläkävijänä. Ammattisotilas aloitti kansainväliset tehtävät käymällä sotilastarkkailijakurssin vuonna 1986, jonka jälkeen mies palveli UNTSO:ssa sotilastarkkailijana vuosina 1987-1988.

UNTSO:n jälkeen hän siirtyi YK-koulutuskeskuksen palvelukseen Niinisaloon. Vuosien 1988-1999 välisenä aikana Viljaranta ehti toimia monessa eri tehtävässä aina koulutusupseerista YK-koulutuskeskuksen apulaisjohtajan tehtäviin asti. Tänä aikana Viljaranta ehti palvelemaan vielä Kyproksella UNFICYP:issä 1992–1993 kansainvälisen esikunnan humanitaarisella osastolla. 51-vuotias upseeri on käynyt läpi lähes koko rauhanturvaamiskurssien repertuaarin ja ollut mukana kirjoittamassa Nordic UN Tactical Manual –oppaan ensimmäistä painosta.

Lue lisää: Tarkkailijakursseilta sotilasopetuslaitokseen

  1. Monipuolinen seminaari Niinisalossa ylitti odotukset
  2. Maailman paras kurssi
  3. Hölkkärillä kaksi joukkuetta Falling Plates- kilpailussa
  4. Hölkkärin karjut kiljuivat

Artikkelit

Kuso Kulkee

In the service of peace

HOWtiset

Revolution
Onnibus