Joulu Afganistanissa
- Tietoja
- Julkaistu: 22.12.2011
- Kirjoittanut PV
- Kategoria: Pitkät jutut
Palautetta sivustosta voi antaa Facebookissa tai Kuso- Kulkee palstalla.
Ja sit hei, sun kandee liittyy jäseneksi. Muistat vaan valita paikallisyhdistykseksi Hölkkäri On Web.
– Kansainvälistä kriisinhallintatoimintaa ei saa supistaa puolustusvoimien säästöohjelmassa, näin totesi Maanpuolustuskorkeakoulun strategianlaitoksen pääopettaja komentaja Juha-Antero Puistola vieraillessaan Niinisalossa järjestetyssä Rauhanturvaseminaarissa viikonloppuna.
Puistolan mukaan kriisinhallinnan rahoituskehys on niin pieni, etteivät säästötoimet vaikuta suurestikaan kansainväliseen toimintaan. Kansainvälisen toiminnan hyödyt ovat sen verran suuret, ettei toiminnan supistamisessa olisi mitään järkeä.
– Kriisinhallinnalla on paljon annettavaa Suomelle. Siinä meillä on enemmän voitettavaa kuin hävittävää. Se ei ole oikea paikka säästää.
Puistola oli varsin vaitonainen puolustusvoimien säästökuurista.
– Aikamoiset paineet meille on asetettu, mutta siihen pitää vain sopeutua. Poliitikot tekevät päätökset ja puolustusvoimat kantaa oman vastuunsa.
Libanoniin seuraavaksi?
Suomella on tällä hetkellä 250 rauhanturvaajaa tai sotilastarkkailijaa seitsemällä eri operaatioalueella. Määrä on Suomen mittakaavassa varsin pieni. Menneinä vuosina määrä on ollut huomattavasti suurempi. Juha-Antero Puistola uskookin, että uudelle operaatiolle olisi tilausta.
– Libanonissa on tällä hetkellä valtava kysyntä rauhanturvaajista. Suomessa on siitä jonkin verran myös keskusteltu. Uusi operaatio lisäisi suomalaisten osallistumista kansainväliseen toimintaan merkittävästi.
Puistola ei suoralta kädeltä osannut sanoa, mikä olisi uuden operaation miesvahvuus.
– Rauhanturvaajien määrä riippuu aina tehtävästä. Komppanian vahvuinen osasto, eli noin sata miestä olisi hyvä määrä, totesi Puistola.
Muuttunut toimintatapa
Mediassa on paljon puhuttu siitä, että Suomen pitäisi osallistua riskialttiin Afganistanin ISAF-operaation sijaan perinteisiin rauhanturvatehtäviin. Juha-Antero Puistolan mukaan perinteinen toiminta on kuitenkin taakse jäänyttä elämää.
– Perinteistä rauhanturvaamista ei oikeastaan ole enää olemassakaan. Tällä hetkellä puhutaan kolmannen sukupolven rauhanturvaamisesta. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että operaatiot ovat riskialttiimpia, niissä käytetään enemmän voimaa ja ne ovat aikaisempia operaatioita kalliimpia. Tämän asian on todennut myös YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon, kertoi Puistola.
Afganistanista Suomi ei ole Puistolan mukaan vetäytymässä vielä useampaan vuoteen.
– Kansainvälinen yhteisö on asettanut tavoitteekseen, että Afganistanista voitaisiin vetäytyä vuonna 2014. Tavoite saavutetaan kun maan turvallisuustilanne on riittävän hyvä. Suomi vetäytyy operaatiosta kansainvälisen yhteisön mukana.
Juttu julkaistiin myös Kankaanpään Seudussa 24.10.2011.
Eräänä helteisenä päivänä jääkärikomppanian miehet olivat vartioimassa uuden tukikohdan rakennustöitä Hasrat-e Sultanissa (HeS). Vain suomalainen tietää, että kuumaa vastaan taistellaan kuumilla löylyillä. Saunakylpy tarjoaa hetkellisen virkistyksen jopa Afganistanin helteisiin. Mutta vasta rakenteilla olevassa Forward Operation Base HeS:ssä (FOB HeS) ei ollut saunaa, joten jotain oli keksittävä ja äkkiä.
Hesco-häkki tuotiin paikalle ja sen muodonmuutos saunaksi alkoi.
Vartiotehtävissä olleet rauhanturvaajat hieroivat hetken älynystyröitään ja lopuksi yliluutnantti Ari ehdotti telttasaunan pystyttämistä. Projekti ei kuitenkaan saanut kannatusta ja asia ei edistynyt mitenkään. Huoltojoukkueen alikersantti Tomi ei tästä lannistunut ja hän unelmoi edelleen lempeistä löylyistä HeS:in erämaassa. Hän oli nähnyt aiemmin päivällä portin vieressä lojuvia tyhjiä hesco-elementtejä. Hescot ovat yksinkertaisesti kuvattuna kankaalla vuorattuja metallihäkkejä, jotka täytetään soralla tai kivillä. Hescoja käytetään muun muassa tukikohtien linnoitustöissä pinoamalla niitä päällekkäin suojamuureiksi. Hescoja on monen kokoisia, mutta kyseessä oli suuria, noin 2x2x2 metrin kuutioita. Yllättäen Tomi sai täysin hullulta kuulostavan ajatuksen – mitä jos rakennetaan maailman ensimmäinen hesco-sauna. Vastaavaa ei oltu kuultu kotimaassa pyörivissä saunatarinoissa. Ja tuskin mikään muu kansallisuuskaan moista ideaa osaisi edes ajatella, saatikka lähtisi sitä toteuttamaan. Siispä tuumasta toimeen.
Valmis hesco-sauna ei välttämättä voita vuoden kauneimman saunan titteliä, mutta se ei vaikuta löylyjen lempeyteen.
Vartiovuoronsa päätyttyä Tomi otti yhteyttä saksalaiseen kapteeniin, joka oli vastuussa tukikohdan rakennusmateriaaleista. Kuultuaan suomalaisten erikoisen idean, saksalainen kapteeni järjesti paikalle välittömästi trukin ja hesco kuljetettiin sovitulle paikalle. Vapaavuorossa olleet alikersantit Tomi ja Sampsa aloittivat työt yliluutnantti Arin johdolla. Vartiovuoron vaihduttua muutkin paikalla olleet rauhanturvaajat ottivat työkalut käsiinsä ja projekti eteni vauhdikkaasti.
Ensin tähän valtavaan hesco-elementtiin puhkottiin oviaukko voimatongeilla. Kattoa madallettiin hieman ja rakennelma päällystettiin suojapressulla tiiviiksi. Tarvikkeet hankittiin kekseliäästi ”Tuntemattomasta sotilaasta” tutun sotamies Rahikaisen henkeen. Seuraavaksi hankituilla tiilillä kuivamuurattiin kiuas ja savupiippu. Sauna alkoi olla löylyvalmis, mutta vielä oli projektin ehkä hankalin rasti edessä. Mistä saadaan hankittua kivet kiukaaseen? Alueelta löytyi paljon sopivan kokoisia murikoita, mutta niiden koostumus oli aivan väärä. Helposti murenevat kivet eivät sovellu kiuaskiviksi. Lisäksi ne ovat lämmönvarausominaisuuksiltaan ala-arvoisia. Kun koko tukikohdan alue oli kierretty ja sanan mukaisesti käännetty jokainen kivi ympäri, saaliina oli vihdoin tarvittava määrä kiuaskiviksi kelpaavia yksilöitä. Joten tulta pesään ja pyyhettä ympärille.
Kyllä suomalainen kiukaan osaa rakentaa. Löylykauha tehtiin kekseliäästi puukepistä ja retkimukista.
Ensimmäisen koeponnistuksen löylyt jäivät kuitenkin vaisuiksi. Lisäksi kiuastekniikassa oli vielä säätämisen varaa, koska vain osa savusta pakeni ulos savupiipun kautta päästäen loput savut sisään löylyhuoneeseen. Seuraavana päivänä oli siis syytä tuunata kiuasta. Kun savuongelma oli ratkaistu ja kiukaan pintakin saanut laastia pintaa, oli uusintakokeen aika. Nyt oli suomalainen tyytyväinen löylyihin. Paikalle kutsuttiin lisää saunojia ja varsinkin komppanian lääkintähenkilöstön yltiöpositiiviset reaktiot jäivät rakentajien mieleen. Projekti oli saatu päätökseen ja tulos olosuhteet huomioon ottaen oli vähintäänkin kiitettävä.
Lämmitykseen käytettiin puutavaraa, jota saatiin kerättyä tukikohdan rakennusmaalta. Saunan läheisyydestä löydettiin lavallinen hylättyjä vesipulloja, joilla löylyjen jälkeen saatiin pestyä hiet pois iholta. Ja kun jääkärijoukkueen johtaja yliluutnantti Pasi oli saunottanut lauteellisen saksalaisia sotilaita, niin päätös oli tehty – sauna saa jäädä paikalleen palvelemaan myöhemmin tukikohtaan muuttavia suomalaisia rauhanturvaajia. Saunahistoriankirjoihin on kirjoitettu uusi luku.
Hölkkäri On Web ry kevätkokousti Tampereen sydämessä huhtikuun alussa. Paikalle saapui parinkymmenpäinen joukko reservin rauhanturvaajia eri puolilta Suomennientä. Itse sääntömääräinen kokous sujui kuvioiden mukaan ja hyvässä järjestyksessä. Kokousta puheenjohti Kimmo Wirén ja asiat muistiin kirjasi Jari Ojala. Kokous hyväksyi toimitakertomuksen ja tilit viime vuodelta. Samaten napsahti vastuuvapaudet, niille joille vastuuvapaus kuuluu.
Illanvieton pakollisen osuuden jälkeen oli aika sivistää itseään. Rauhanturva-asioiden kurko, majuri Kurko, johdatti kuulijakunnan suomalaiseen kriisinhallintaan tänä päivänä. Sir Mikko käsitteli aiheessaan meneillään olevat operaatiot ja pohdittiinpa palkkausasioitakin. Kuten arvata saattaa, niin asian tuntijoita oli paikalla enemmän kuin oli osallistuvia suita, ainakin mikäli älämölön tasoa pitäisi jotenkin yrittää kuvata.
Hölkkärissä ei koskaan vierasteta viihdettäkään. Ei nytkään, sillä pistoraiteen päästä rautahevolla paikalle ratsasti stadilainen Stan Dappi. Teräväsanaisen kynäkologin Petri Korhosen loihtima stand up -esitys siveli kuulijoiden korvia rauhanturvaisilla teemoilla ja seikkaili niin Afganistanissa, Balkanilla kuin Lähi-idässäkin. Tätä tavaraa tulemme varmasti kuulemaan jatkossa lisääkin.
Viihtyvyyttä lisäsi Ulliksen itselämmittämät uunimakkarat ja linnuista irti revityt siiven kappaleet. Ruoka- ja juomatarjoilut kustansi yhdistys. Lisäksi illan mittaan saimme katsella tuoreita tunnelmapaloja Afganistanista, lukijamatkasta Lähi-itään ja jopa Tshadin YK-operaatiosta.
Illanviettoa pystyi seuraamaan etänä netistä, sillä Setä Vemuli tviittasi tunnelmapaloja esille illan mittaan useastikin.
Todella hienon kokouksen ja miitinkin kruunasi iloiset osallistujat. Hölkkäri kiittää ja kumartaa.