skip to main content

Palautetta sivustosta voi antaa Facebookissa tai Kuso- Kulkee palstalla.

Ja sit hei, sun kandee liittyy jäseneksi. Muistat vaan valita paikallisyhdistykseksi Hölkkäri On Web.

Pitkät jutut

Kovat piipussa Makedoniassa

Rauhanturvaajat tarkistivat krh:n operatiivisen valmiuden


Suomen Kosovossa palvelevan rauhanturvapataljoonan komentaja everstiluutnantti Hannu Alén tarkasti tammikuun puolivälissä kranaatinheitinjoukkueittensa operatiivisen kyvyn keskellä Makedoniaa, Krivolakin ampuma-alueella. Kevyillä heittimillä toteutetussa harjoituksessa kranaatit löysivät maaliinsa lopulta hyvin.
 

Makedonia Krivolak, kranaatinheitinammunnat
Suomalaiset rauhanturvaajat harjoittelivat epäsuoran tulen käyttöä kevyillä kranaatinheittimillä Makedonian Krivolakissa

 

– Aamupäivän aikana ei päästy vaikutusammuntaan, mutta päiväammunnoissa alkoi jo osua, ampumaharjoituksen johtaja kapteeni Matti Sopanen huoahti tyytyväisenä alun jälkeen.

Aamun  haasteet seurasivat sekä tulenjohtopaikan pitkästä tähystysetäisyydestä että maalialueen suurista korkeuseroista. Myös ballistisen sääsanoman puuttuminen vaikutti ammuntaan.

–  Alussa iskemät olivat vaikeita tähystää, koska kumpuileva maasto kätkee helposti kevyiden heittimien iskemät. Ongelmasta päästiin, kun maali paikannettiin helpommin tähystettävään maastoon ja lähemmäksi tulenjohtopaikkaa, Matti Sopanen kertoo.

Ongelmallinen maasto tarjoaa kuitenkin oivat mahdollisuutta harjoitella Suomesta poikkeavissa olosuhteissa.

– Maali oli 140 metriä alempana kuin tuliasemat, mikä ei kotimaassa ole järin tavallista. Lapissakin siihen on vain harvoin mahdollisuus, tulijoukkueen valvojana harjoituksessa toiminut kapteeni Raino Kukonlehto sanoo.

Päiväammuntojen oppi palveli hyvin hämärän tullen harjoiteltua valaisuammuntaa.

– Pimeällä ammutut valaisuammukset valaisivat näyttävästi tulenjohtajan määrittämän alueen.
Päivän aikaisemmista ammunnoista saatu oppi ja havainnot tuottivat tulosta, tulenjohtoerotuomarina ollut luutnantti Miska Harmaala toteaa.

 


 
Tulenjohtopaikan toimintaa vaikeutti aamupäivällä pitkä tähystysetäisyys ja  vaikea maasto 


Koulutusta Kosovossa

  Krivolakin kolmepäiväiseen ampumaharjoitukseen osallistui kaikkiaan 75 suomalaista rauhanturvaajaa. Heistä 55 kuului kahdesta kranaatinheitinjoukkueesta ja kolmesta tulenjohtopartiosta koostuneeseen ampumaosastoon.Ampumaosastosta vain puolella oli aikaisempaa kokemusta epäsuorasta tulitoiminnasta.

 – Osa sotilaista on saanut koulutusta epäsuoran tulen käyttöön varusmiespalveluksessa ja osa on koulutettu Kosovossa. Jokaisen rotaation yhteydessä Suomen Pataljoonan komppanioihin nimetään heitinjoukkueet ja tulenjohtopartiot, joita koulutetaan rauhanturvatyön ohessa, Raino Kukonlehto kertoo.

Koulutuksesta vastaavat pääsääntöisesti kantahenkilökuntaan kuuluvat rauhanturvaajat, joilla on kranaatinheitintausta, mutta myös reserviläiset heitinryhmien johtajat harjoituttavat ryhmäänsä.

Koulutus kulminoituu Krivolakin kovapanosammuntoihin, joita pataljoonalla on toistaiseksi ollut neljä kertaa. Tammikuun ammunta oli ensimmäinen talvella järjestetty.

– Ammunta rikkoo Kosovon arkea ja tuo siihen vähän vaihtelua. Ammuntoihin osallistujilla on luja motivaatio, Raino Kukonlehto sanoo.

Kaikilla aseilla

Noin 180 kilometriä Lipljanista, Suomen pataljoonan esikuntaleiristä Camp Villestä, etelään sijaitseva Krivolakin ampuma-alue kuuluu Makedonian puolustusministeriölle.

Makedonian oman armeijan sekä suomalaisten ohella alueella ovat ampumaharjoituksia pitäneet ainakin belgialaiset, brittiläiset, kreikkalaiset, ranskalaiset ja ruotsalaiset Kosovossa palvelevat
rauhanturvajoukot. Krivolakissa käydään, koska Kosovossa ei ole sopivaa aluetta räjähtävillä ammuksilla ampumiseen.

Vuoristoisen alueen koko on kaikkiaan noin 22 500 hehtaaria, joten lääniä riittää hyvinkin erilaisille ammunnoille.

– Täällä on mahdollisuus ampua lähes kaikilla maavoimien käytössä olevalla kalustolla, Matti Sopanen sanoo.

– Paikan suurimpia ongelmia ovat pitkät välimatkat ja alueen vähäinen tiestö, hän jatkaa.

Myös tiestön kunto talvisaikaan ja sateisina kausina aiheuttaa ongelmia ampuville joukoille. Suomalaiset rauhanturvaajat eivät esimerkiksi päässeet alun perin aikomiinsa tuliasemiin teiden kehnon kunnon takia. Siksi muun muassa suora-ammuntaharjoitus jäi suorittamatta.

Teksti ja kuvat:

Petteri Värtö
Tiedotusupseeri
Kosovo

Kosovon keskinen prikaati siirtyi Suomen johdettavaksi

Kosovon Kfor-operaation keskinen monikansallinen prikaati siirtyi keskiviikkona Suomen johdettavaksi. Prikaatikenraali Paavo Kiljunen otti arvovaltaisen kutsuvierasjoukon todistaessa komentajuuden vastaan brittikenraali Jonathan Shaw'lta.

Kiljusen alaisuudessa toimii kaikkiaan noin 2 900 rauhanturvaajaa, jotka edustavat kahdeksaa kansallisuutta.

Tapahtuma on sikäli historiallinen, että koskaan aiemmin ei puolustusliitto Natoon kuulumaton maa ole johtanut prikaatitason joukkoa Kosovossa. Kenraali Kiljunen on myös ensimmäinen suomalainen, joka saa johdettavakseen suoraan Naton komentoketjussa olevan prikaatin.

Pääesikunnan nykyinen päällikkö Kari Rimpi johti 1997-98 monikansallista prikaatia Bosniassa, mutta tuolloin prikaati oli osa amerikkalaista divisioonaa.

Suomen mahdollisuus nousta monikansallisen prikaatin johtoon Kosovossa oli esillä ensimmäisen kerran kesällä 2002. Hallitus hyväksyi asian jo samana syksynä.

- Kysyntä ja tarjonta vain kohtasivat meidän kannaltamme sopivalla tavalla. Kysymys on täysin irrallisesta tapahtumasta, jolla ei ole mitään tekemistä esimerkiksi Suomen Nato-jäsenyyden kanssa, kenraali Kiljunen korostaa.

Tapa toimia säilyy muuttumattomana

Tärkeimmäksi tehtäväkseen monikansallisen prikaatin komentajana kenraali Kiljunen nostaa turvallisuuden takaamisen johtamansa prikaatin alueella.

- Tapa toimia tulee säilymään varmasti entisellään. Edeltäjämme ovat tehneet hyvää työtä, eikä menetelmiä ole syytä lähteä muuttamaan, hän selvittää.

Kiljusen mukaan Kfor-joukkojen saumaton yhteistyö muiden alueella toimivien kansainvälisten järjestöjen kanssa on ensiarvoisen tärkeä asia, jotta järjestäytynyt rikollisuus saataisiin kitkettyä Kosovosta.

- Vain yhteistyöllä YK:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa pystymme auttamaan kosovolaisia rakentamaan toimivaa demokraattista yhteiskuntaa ja samalla siirtämään vastuuta yhteiskunnan pyörittämisestä nykyistä enemmän paikallisten ihmisten vastuulle, Kiljunen näkee.

Joukkojen määrää on varaa laskea

Kenraali Kiljunen ei ota kantaa siihen, miten kauan sotilaita Kosovossa tarvitaan. Hänen mukaansa varmaa on ainoastaan se, että joukkojen määrää pystytään vähentämään selvästi nykyisestä 29 000:sta.

- Alueen turvallisuuskehitys on ollut siksi positiivista, että joukkojen vähentäminen on perusteltavissa. Tätä tukee myös se tosiasia, että Kosovolle ei ole nykyisessä tilanteessa uhkaa alueen ulkopuolelta.

Prikaatikenraali Kiljusen ohella keskisen prikaatin esikunnassa työskentelee noin 25 suomalaista upseeria ja esikuntaa tukevassa huolto- ja viestikomppaniassa suomalaisia on vajaat sata. Kaikkiaan Kosovossa toimii noin 800 suomalaista rauhanturvaajaa.

Komentajuuden ohella keskeisin Suomen hallussa oleva elementti on prikaatin johtamis- ja viestijärjestelmän pyörittäminen.

- Jo nyt voidaan sanoa, että kaikki toimii ongelmitta. Varsinkin tekniikkapuoli on ollut hyvää mainosta Suomelle, tiivistää Kiljunen.

Hyvää mainosta ja kokemusta

Paitsi hyvää mainosta ja mainetta saa Suomi Kiljusen mukaan Kosovosta myös kosolti arvokasta kokemusta, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi pohjoismaisen prikaatin kehittämisessä.

Kenraali Kiljusen komentajakausi Kosovossa kestää puoli vuotta eli tulevan marraskuun alkuun. Suomen jälkeen seuraavan puolivuotiskauden ajan johdossa on Ruotsi. Huolto- ja viestikomppanian suomalaiset osat toimivat Kosovossa täyden vuoden.

STT - ASKO TANHUANPÄÄ

Helleasu 2004

Eritreaan lähdössä oleva YKSRJEE ottaa koekäyttöönsä Puolustusvoimien uuden aavikkoasun. Kevyen ja hengittävän hellepuvun kangas on samaa, jota käyttävät saksalaiset ja tanskalaiset omissa vastaavissa asuissaan. Materiaali on Saksan ja Tanskan toimesta testattu ja hyväksi havaittu. Aavikkokuosi on suomalaista suunnittelua. Jatkossa asusta on tarkoitus tulla kaikkien ulkomaille lähtevien rauhanturvajoukkojen helleasu. Värit valitaan kohdemaan mukaan. Asulla on myös oma koodi: Hellepuku K2004. Helleasukokonaisuuteen kuuluvat: maastopuku, shortsit, kangasvyöt, alusvaatteet, sukat (alus- ja päällissukat), käsineet, kengät, lierihattu, huivi, kauluspaidat lh ja ph. Helleasu 2004
Hellepuku 2004                                                                                      

Kuvat: Martti Tikka

 

FRDF kokoontui

Suomi on siis saanut kansainvälisen valmiusjoukon kasaan. Ainakin paperille. Finnish Rapid Deployment Force:en (FRDF) kuuluu hieman yli tuhat sotilasta. Joukko koottiin yhteen ensimmäisen kerran Säkylän Huovinrinteelle marraskuussa. Kertausharjoituksena läpi viedyssä puolitoistaviikkoisessa tapahtumassa muodostettiin oikea ”Finbatt” turvaamaan rauhaa ja valvomaan tulitaukoa Kolvaalandin ja Nookilandin väliin.

Lue lisää: FRDF kokoontui

Kuso Kulkee

In the service of peace