General Framework Agreement for Peace in Bosnia and Herzegovina, joka tunnetaan paremmin nimellä Daytonin sopimus, vei myös Suomen ihka ensimmäistä kertaa Naton johtamaan rauhanturvaoperaatioon Balkanille 15 vuotta sitten.

Suomi oli aiemmin osallistunut useisiin YK:n johdolla tapahtuneisiin rauhanturvaoperaatioihin Jugoslavian hajoamissotien yhteydessä, mutta nyt kuviot olivat aivan uudet. Jotta Balkanille Nato-lipun alle olisi edes päästy, piti annettua lakiamme rauhanturvaamisesta muuttaa. Jälkeenpäin ajatellen sekin muutos jäi vaillinaiseksi, mutta aikaisempaan verrattuna mentiin eteenpäin. Hyvin rohkea veto Suomelta silti, kun ajatellaan, että kylmän sodan ja suomettumisen päättymisestä ei montaa vuotta ollut kulunut.

Sopimus asetti lukuisia kansainvälisiä järjestöjä tarkkailemaan, valvomaan ja soveltamaan Daytonin sopimuksen noudattamista. Ifor-joukot (Implementation Force) asetettiin vastaamaan sopimuksen sotilaallisista kohdista. Joukot ottivat rauhanturvaamisvastuun YK-johtoisilta Unprofor-joukoilta (United Nations Protection Force) joulukuun 20. päivä vuonna 1995. Mandaatti oli annettu vuodeksi YK:n peruskirjan 7. artiklan mukaisin oikeuksin.

YK:n Unprofor-operaatiota pidetään epäonnistuneena, mutta ei asia ihan niinkään ole. Joukolle vaan ei oltu annettu valtuuksia eikä voimavaroja suorittaa kaikkia eteenputkahtavia tapahtumia kunnolla. Nato-johtoiselle Ifor-operaatiolle se suotiin. Jälkiviisana voisi todeta sotivien osapuolten kärsineen jo väsymyksestä, niin kansainvälinen yhteisö jaksoi ryhdistäytyä. Ja niin saatiin rauhansopimus hyvin voimakkaine valtuuksineen aikaiseksi. Kaikista kommervenkeistä sopimuksen aikaansaamiseksi löytyy runsaasti materiaalia internetistä. Suosittelen lukemaan.

Operaation mandaatti takasi joukolle voimakkaammat voimankäyttöoikeudet mihin aiemmin oltiin totuttu. ROE-säännöt (Rules Of Engagment) olivat siis uusia. Nyt voimaa sai jopa käyttää, eikä pelkästään näyttää. Tämä aiheutti mm. eduskunnassamme suurta keskustelua, ja pian termit ”laajennettu rauhanturvaaminen”, ”rauhaan pakottaminen” täyttivät otsikoita vaikka kukaan ei oikeasti käsitteistä tajunnut hittojakaan. Iforiin kuitenkin lähdettiin ja ensi kertaa suomalaisen baretin väri oli muu kuin YK:n sininen. Se oli panssarijääkärin musta.

Suomi osallistui aluksi Ifor-operaatioon rakentajapataljoonalla ja vuosi myöhemmin Sfor-operaatioon Cimic-tehtävillä ja jääkäripataljoonalla.