Sodan jäljiltä Kosovoon jäi valtavat määrät aseita ja taisteluvälineitä. Niitä löytyy edelleen jatkuvasti ase-etsinnöissä, niin ihmisten kotoa, koulujen kellareista kuin taistelevien osapuolten maahan kaivamista kätköistä. Laittomien aseiden etsintä onkin ollut Kosovon yleisen tilanteen vakauduttua eräs KFOR-joukkojen ja maakunnassa toimivan YK-poliisin mittavimpia urakoita.
 

Miinaharava ja kenttälapio ovat KFOR-sotilaiden tärkeitä työkaluja asekätköjä etsittäessä.

Suomen KFOR-pataljoonan ase-etsinnöissä löytyy kaikenlaista ase- ja sotilasmateriaalia. Suuri osa materiaalista luovutetaan maakunnassa toimivalle YK:n poliisille tai tuhotaan, mutta osa päätyy myös pataljoonan taisteluvälineupseerille.

Yleensä asemateriaali kirjataan ylös ja toimitetaan englantilaisjohtoiseen prikaatiin tuhottavaksi. Aseita tuhotaan sulattamalla paikallisella metallivalimolla. Osa kuitenkin jää pataljoonaan omaan käyttöön, joko koristeiksi tai havaintomateriaaliksi.
 
 

Suomalaiset pioneerit kaivavat kylän lähistölle kätkettyä aselöytöä esiin.

Harvassa ovat Suomen Pataljoonan taukotilat tai messit, joissa ei jonkinlaista torrakkoa roiku seinällä koristeena. Aseet on kuitenkin deaktivoitu ennen kuin ne on siirretty somistuskäyttöön. Suomessa deaktivoiminen vaatii viranomaisen luvan ja Kosovossakin aseet tehdään käyttökelvottomiksi samojen määräysten mukaan. Yleensä piippu hitsataan umpeen, patruunapesä tukitaan, lukko rikotaan ja lipastila käsitellään niin, ettei siihen enää saa sovitettua ehjää lipasta. Joissain aseissa täytyy myös laukaisukoneisto hitsata kiinni.
 

Maaliskuun 1. päivänä Crackon kylässä tehtiin vanhoista taisteluasemista suuri aselöytö, johon kuului muun muassa seitsemän rynnäkkökivääriä ja kaksitoista kertasinkoa.

Maastosta löytyy monenlaista

Kosovosta löytyvä asemateriaali on monenkirjavaa. Varsinaista sotamateriaalia löytyy nykyisin pääasiassa maastoon kaivettuna ja usein varsin huonosti – ehkä vain lyhytaikaista säilytystä ajatellen – suojattuna. Yleisimpiä ovat tietenkin Jugoslavian laajan ja monipuolisen aseteollisuuden omat tuotteet. Tvällärin tai pataljoonan pioneerijoukkueen käsiin ajautuvista aseista yleisin on Jugoslavialainen Zastava M59/66 A1 –puoliautomaattikivääri. Myös Zastava –rynnäkkökivääreitä eri muunnoksina tulee vastaan usein. Kiinalaista kalustoa löytyy lähinnä albaanien vapautusarmeijan UCK:n jäljiltä.
 
 

Saksalainen MG 42 ja sen jugoslavialaiset muunnokset ovat yleisiä Balkanilla.

Osa löydetyistä aseista on jäänyt alueelle toisen maailmansodan ajoilta. Taukotilojen eli rauhanturvakielellä briiffareiden seinillä näkeekin usein Korkeajännityksistä ja sotaelokuvista tuttua materiaalia. - Saksalainen konekivääri MG 42 oli sodassa niin tehokas, että britit kutsuivat sitä kuoleman viikatteeksi, kertoo pataljoonan taisteluvälineupseeri luutnantti Koskela. MG 42 käyttää tehokasta patruunaa, ja konekiväärillä pystytään avaamaan tuli jopa 2000 metriin. Sen tulinopeus on myös suuri, ja piipun vaihtaminen ei vie kuin pari sekuntia.
 

Amerikan apua Titon partisaaneille. Hyvin säilynyt Thompson M1A1 –konepistooli.

Myös legendaarinen saksalainen MP 40 –konepistooli löytyy tvällärin kätköistä. - MP 40:n tulinopeus on melko pieni, Koskela sanoo. - Mutta se on erittäin varmatoiminen ja helppo huoltaa. Mielestäni se on hyvä ase. Muita usein tavattuja tuttuja ovat Amerikan apuna Titon partisaaneille lähetetyt Thompson-konepistoolit, Mauser K98 –kiväärit ja Tokarev-pistooli.
 

Zastava M70 AB2 –rynnäkkökivääri on ehtinyt hapettua pahan kerran kätkössään.

Taloetsinnöissä tavallisimpia vastaantulevia luvattomia aseita ovat erilaiset metsästysaseet, pulttilukkoiset kiväärit ja haulikot, joihin omistaja ei ole jostain syystä vaivautunut hakemaan YK-poliisin myöntämää aseenkantolupaa. - Joskus vastaan tulee kotitekoisia viritelmiä, jotka ovat yhtä vaarallisia kohteelle kuin ampujalle. Niissä on käytetty yleensä monien aseiden osia, ja piippu on voitu rakentaa vaikka vesijohtoputkesta, Koskela kertoo. Suomalaispataljoonan tvälläri ei suostuisi mistään hinnasta ampumaan useimmilla niistä, sen verran karuja hökötyksiä ne ovat.
 

Erään etsintäoperaation tulos: CZ 52 –pistooli, AK-47 ja valikoima Mauser K98 –variaatioita.

Nykyajan aseet ovat Koskelan mukaan pitkälti toistensa kaltaisia. Erot ja paremmuus ovat lähinnä makuasioita. Venäläiset käsiaseet ja tykit ovat kuitenkin tutkitusti käyttövarmoja. Mutta myös kotimainen RK saa häneltä kehuja. - Se täyttää varmasti tehtävänsä joka tilanteessa.

Aseiden huolto tärkeää

Koskela muistuttaa sotilaille säännöllisen huollon merkityksestä: - Täällä Kosovossa aseilla ammutaan melko vähän. Aseissa on kuitenkin oltava koko ajan hyvät öljyt sisällä. Aseiden huolellinen puhdistaminen on tärkeää, erityisesti jos on ammuttu valojuovia. Valojuovien ampumisen jälkeen ase on puhdistettava ja öljyttävä normaalisti. Parin päivän kuluttua ase pitää puhdistaa uudelleen.
 

Balkanin pirullisimpia tuttavuuksia: jugoslavialainen PMA 2 –putkimiina.

Henkilökohtaisen aseistuksen lisäksi myös ryhmäkohtainen varustus on käyttäjän vastuulla. Myös optisista laitteista on huolehdittava hyvin, ne ovat erittäin kalliita vekottimia. Suomen Pataljoonan taisteluvälineupseeri Kimmo Koskela paljastaa vielä, miten useimmat rikkoutumiset estetään: - Yleisin virhe on, että käsitellään laitetta jota ei tunneta. Laitteisiin pitäisi perehtyä hyvin ennen käyttöä.

Teksti: Sampo Collander
Kuvat: Mika Vuolle ja Sampo Collander