Edelleen virallisesti Serbiaan kuuluvassa Kosovon maakunnassa toimivan suomalaisen rauhanturvaajapataljoonan palokunta poikkeaa sikäli monen muun KFOR-maan vastaavasta toimialasta, ettei se valikoi apua tarvitsevia.

- Me autamme tasapuolisesti kaikkia niitä, jotka apua tarvitsevat eli siviilejä siinä kuin sotilaitakin, serbejä siinä kuin albaanejakin. Tämä on minun mielestäni perimmäinen edellytys sille, että voimme toimia ja ylipäätään kutsua itseämme palokunnaksi, painottaa palopäällikön titteliä Suomen pataljoonassa totteleva helsinkiläinen reservin luutnantti Ville Estlander.

- Lienee turha muistuttaa, että tasapuolisuus on yksi koko pelastustoimen pääperiaatteista. Hyväksi esimerkiksi käyköön se, että kävimme viime tammikuussa sammuttamassa kolme kertaa peräkkäin samaa serbiviljelijän heinäkasaa, hän jatkaa.

Viime vuoden aikana Suomen pataljoonan palokunnalle kirjattiin tasan sata rekisteröityä hälytystä, mutta todellinen määrä on Estlanderin mukaan vieläkin suurempi.

Onnettomuustyyppejä palopäällikkö kuvaa toteamuksella ?laidasta laitaan?.

- Eniten oli tulipaloja ja kakkosena tulivat liikenneonnettomuudet. Lisäksi olimme mukana muutamassa kemikaalionnettomuudessa. Ja peräti 99 prosenttia kaikista hälytyksistä suuntautuu siviilipuolen kohteisiin, Estlander ynnää.

Suomen rt-historian tuhoisin tulipalo

Toistaiseksi kovimman haasteensa eteen pataljoonan palokunta joutui kuluvan vuoden helmikuun seitsemännentoista päivän aamuyöstä, kun tuli pääsi irti autokorjaamohallin varasto-osassa.

- Se oli aineellisilta vahingoiltaan suurin yksittäinen onnettomuus Suomen rauhanturvaamishistoriassa. Vahinkoarvio oli lopulta noin puolitoista miljoonaa euroa eli yhdeksän miljoonaa markkaa, Ville Estlander paljastaa.

Palo sai Estlanderin yhdessä pataljoonan poliisien kanssa tekemien tutkimusten mukaan alkunsa suihku- ja pesukontissa olleesta sähkölämmittimestä.

- Kaikessa rauhassa kehittyneessä palossa oli ainekset vielä hyvinkin paljon isompaan onnettomuuteen, mutta tällä kertaa onneksi luonto ja kieltämättä onnikin olivat puolellamme. Toisaalta tuulensuunta oli paras mahdollinen ja toisaalta varastotilassa olleen kaasupullon räjähdys teki kattoon niin ison reiän, että sitä kautta pääsi melkoinen lämpölataus ulos. Näin tuli oli lopulta hyvin rajattavissa, Estlander selvittää.

Apua suomalaiset saivat niin Norjan ja Ruotsin pataljoonilta kuin brittien prikaatiltakin. Kaikkiaan sammutustöissä oli mukana 14 yksikköä.

Kaikki palomiehet alan ammattilaisia

Alun perin suojelu- ja pelastusryhmän nimikkeellä kulkenut Kosovon pataljoonan palokunta virallistettiin maaliskuun ensimmäisenä päivänä vuonna 2001. Ja kuten varsinaisissa palokunnissa yleensäkin, ovat myös pataljoonan palokunnassa työskentelevät miehet oman alansa ammattilaisia. Turhaan ei palopäällikkö Estlander muistuta, ettei rt-tehtäviin ole vaikeuksia löytää kotimaasta koulutettua väkeä.

Pataljoonan palokunnan kuudesta vakinaisesta miehestä viisi eli siviilissä Kallion pelastusaseman palotarkastajana Helsingissä työskentelevän Ville Estlanderin lisäksi Ile Arkko, Sami Heinola, Jari Holopainen ja Sam Back on käynyt Kuopion pelastusopiston. Ja kuudeskin, joukkueen kuopus Mikko Mensala on saanut koulutuksen puolustusvoimain suojelukoulussa.

- Pataljoonan suojelu-upseeri Harri Nummelalla on tarvittaessa myös valmiudet toimia pelastusmiehenä. Hänen koulutustasonsa vastaa lähinnä sopimuspalokuntaa, Ville Estlander tarkentaa.

Lisäksi palokunta saa apua pataljoonassa muissa tehtävissä palvelevilta palomiehen ammattiin valmistuneilta miehiltä. Tämä mahdollistaa sen laskennallisen mahdottomuuden, että vuoden 2001 aikana kullekin varsinaiselle palomiehelle kirjattiin 25 päivystysvuorokautta kuukautta kohden.

- Olemme luonnollisesti lähtövalmiudessa 24 tuntia vuorokaudessa ja liikkeelle lähdetään viiden minuutin sisällä hälytyksestä riippumatta siitä, missä ollaan, Estlander painottaa.

Koko prikaatin parhaat valmiudet

Suomen pataljoonan palokunnalla on palopäällikkö Estlanderin mukaan valmiudet ja kalusto kaikentyyppisiin onnettomuuksiin, eikä pelastustyö kaadu myöskään miesten ammattitaitoon.

- Kaikista muista keskisen monikansallisen prikaatin maista poiketen me pystymme myös kemikaalionnettomuuksien pelastustoimintaan ja vahinkojen torjuntaan, hän selvittää.

Varsinaisia puutteita ei Estlander suostu nimeämään, ellei sellaiseksi sitten lasketa ajoittaisia ongelmia palokunnan vesihuollossa.

Elokuussa 2001 Kosovoon tulleen Ville Estlanderin mukaan Suomen pataljoonan palokunnan suurimpiin tulevaisuuden haasteisiin lukeutuu toiminnallisten riskien eliminointi pataljoonan yleisessä toiminnassa.

- Ikävä sanoa, mutta olosuhteet eivät anna periksi suomalaisten palo- ja pelastusnormien täydelliselle noudattamiselle, hän muistuttaa.

Teksti: Asko Tanhuanpää

Kirjoittaja työskentelee Kosovossa Keskisen Monikansallisen Prikaatin tiedotusupseerina