skip to main content

Palautetta sivustosta voi antaa Facebookissa tai Kuso- Kulkee palstalla.

Ja sit hei, sun kandee liittyy jäseneksi. Muistat vaan valita paikallisyhdistykseksi Hölkkäri On Web.

Rauhanturvaajat tarkistivat krh:n operatiivisen valmiuden


Suomen Kosovossa palvelevan rauhanturvapataljoonan komentaja everstiluutnantti Hannu Alén tarkasti tammikuun puolivälissä kranaatinheitinjoukkueittensa operatiivisen kyvyn keskellä Makedoniaa, Krivolakin ampuma-alueella. Kevyillä heittimillä toteutetussa harjoituksessa kranaatit löysivät maaliinsa lopulta hyvin.
 

Makedonia Krivolak, kranaatinheitinammunnat
Suomalaiset rauhanturvaajat harjoittelivat epäsuoran tulen käyttöä kevyillä kranaatinheittimillä Makedonian Krivolakissa

 

– Aamupäivän aikana ei päästy vaikutusammuntaan, mutta päiväammunnoissa alkoi jo osua, ampumaharjoituksen johtaja kapteeni Matti Sopanen huoahti tyytyväisenä alun jälkeen.

Aamun  haasteet seurasivat sekä tulenjohtopaikan pitkästä tähystysetäisyydestä että maalialueen suurista korkeuseroista. Myös ballistisen sääsanoman puuttuminen vaikutti ammuntaan.

–  Alussa iskemät olivat vaikeita tähystää, koska kumpuileva maasto kätkee helposti kevyiden heittimien iskemät. Ongelmasta päästiin, kun maali paikannettiin helpommin tähystettävään maastoon ja lähemmäksi tulenjohtopaikkaa, Matti Sopanen kertoo.

Ongelmallinen maasto tarjoaa kuitenkin oivat mahdollisuutta harjoitella Suomesta poikkeavissa olosuhteissa.

– Maali oli 140 metriä alempana kuin tuliasemat, mikä ei kotimaassa ole järin tavallista. Lapissakin siihen on vain harvoin mahdollisuus, tulijoukkueen valvojana harjoituksessa toiminut kapteeni Raino Kukonlehto sanoo.

Päiväammuntojen oppi palveli hyvin hämärän tullen harjoiteltua valaisuammuntaa.

– Pimeällä ammutut valaisuammukset valaisivat näyttävästi tulenjohtajan määrittämän alueen.
Päivän aikaisemmista ammunnoista saatu oppi ja havainnot tuottivat tulosta, tulenjohtoerotuomarina ollut luutnantti Miska Harmaala toteaa.

 


 
Tulenjohtopaikan toimintaa vaikeutti aamupäivällä pitkä tähystysetäisyys ja  vaikea maasto 


Koulutusta Kosovossa

  Krivolakin kolmepäiväiseen ampumaharjoitukseen osallistui kaikkiaan 75 suomalaista rauhanturvaajaa. Heistä 55 kuului kahdesta kranaatinheitinjoukkueesta ja kolmesta tulenjohtopartiosta koostuneeseen ampumaosastoon.Ampumaosastosta vain puolella oli aikaisempaa kokemusta epäsuorasta tulitoiminnasta.

 – Osa sotilaista on saanut koulutusta epäsuoran tulen käyttöön varusmiespalveluksessa ja osa on koulutettu Kosovossa. Jokaisen rotaation yhteydessä Suomen Pataljoonan komppanioihin nimetään heitinjoukkueet ja tulenjohtopartiot, joita koulutetaan rauhanturvatyön ohessa, Raino Kukonlehto kertoo.

Koulutuksesta vastaavat pääsääntöisesti kantahenkilökuntaan kuuluvat rauhanturvaajat, joilla on kranaatinheitintausta, mutta myös reserviläiset heitinryhmien johtajat harjoituttavat ryhmäänsä.

Koulutus kulminoituu Krivolakin kovapanosammuntoihin, joita pataljoonalla on toistaiseksi ollut neljä kertaa. Tammikuun ammunta oli ensimmäinen talvella järjestetty.

– Ammunta rikkoo Kosovon arkea ja tuo siihen vähän vaihtelua. Ammuntoihin osallistujilla on luja motivaatio, Raino Kukonlehto sanoo.

Kaikilla aseilla

Noin 180 kilometriä Lipljanista, Suomen pataljoonan esikuntaleiristä Camp Villestä, etelään sijaitseva Krivolakin ampuma-alue kuuluu Makedonian puolustusministeriölle.

Makedonian oman armeijan sekä suomalaisten ohella alueella ovat ampumaharjoituksia pitäneet ainakin belgialaiset, brittiläiset, kreikkalaiset, ranskalaiset ja ruotsalaiset Kosovossa palvelevat
rauhanturvajoukot. Krivolakissa käydään, koska Kosovossa ei ole sopivaa aluetta räjähtävillä ammuksilla ampumiseen.

Vuoristoisen alueen koko on kaikkiaan noin 22 500 hehtaaria, joten lääniä riittää hyvinkin erilaisille ammunnoille.

– Täällä on mahdollisuus ampua lähes kaikilla maavoimien käytössä olevalla kalustolla, Matti Sopanen sanoo.

– Paikan suurimpia ongelmia ovat pitkät välimatkat ja alueen vähäinen tiestö, hän jatkaa.

Myös tiestön kunto talvisaikaan ja sateisina kausina aiheuttaa ongelmia ampuville joukoille. Suomalaiset rauhanturvaajat eivät esimerkiksi päässeet alun perin aikomiinsa tuliasemiin teiden kehnon kunnon takia. Siksi muun muassa suora-ammuntaharjoitus jäi suorittamatta.

Teksti ja kuvat:

Petteri Värtö
Tiedotusupseeri
Kosovo