skip to main content

Palautetta sivustosta voi antaa Facebookissa tai Kuso- Kulkee palstalla.

Ja sit hei, sun kandee liittyy jäseneksi. Muistat vaan valita paikallisyhdistykseksi Hölkkäri On Web.

Suomen Rauhanturvaajaliiton hallinnoimassa ja RAY rahoittamassa Rauhanturvaajat vertaisina – Tukea kotona ja kaukana – projektissa 2013-2016 käynnistyi viimeinen vuosi.

Vuosina 2013-2015 kaikkiin projektin ja yhteistyökumppaneiden kanssa järjestettyihin tilaisuuksiin on osallistunut yhteensä 7114 henkilöä, joista miespuolisia 5913 ja naispuolisia 1201 henkilöä.

Projektipäällikkö Hannu Piispanen Suomen Rauhanturvaajaliitosta, miten projektilla menee tällä hetkellä?

- Tiedottamisessa keskitytään edelleen yleisen tiedon levittämiseen KRIHA - palveluksen vaikutuksista palveluksen aikana ja kotiutumisessa, rekrytoidaan ja koulutetaan uusia vapaaehtoisia, Kaveria ei jätetä - vertaistukitoiminnan tunnettuutta lisätään. Toiminta on tarjolla vertaistukea tarvitseville/haluaville entisille ja nykyisille rauhanturvaajille ja heidän läheisilleen. Vertaistuen muotoja jalkautetaan liiton jäsenyhdistysten toimintaan. Tuen muotoja ovat muun muassa yksilöllinen apu ja neuvonta, pienryhmät, nettituki, parisuhteen käsittelytilaisuudet, vertaistukipuhelin, monimuotoiset vertaistapaamiset sekä kotiutuvien rauhanturvaajien "Paluu arkeen" - käytännön neuvonta tilaisuuksia. Liitto ja projekti ovat esillä kaikissa Porin Prikaatin järjestämissä tilaisuuksissa, kuten valmistavissa koulutuksissa, kotiuttamiskoulutuksissa, läheisten päivissä, kuten myös useissa liiton tilaisuuksissa.

Millaisia tilaisuuksia käytännössä järjestetään?

- Järjestetämme kotiutuville rauhanturvaajille käytännön asioiden infotilaisuuksia teemalla "Paluu arkeen". Tilaisuuksissa voi saada tietoa muun muassa seuraavista aiheista: työhakemus, työhaastattelu, yritystuki, säästäminen, Kela/Vero/asumistuki ja niin edelleen asiointi, lakipalvelut. Toivomus on tullut kotiutuneilta nuoremman polven rauhanturvaajilta. Tehdään rauhanturvaajille ja läheisille erilliset opaskirjaset ”Miten valmistautua kriisinhallintapalvelukseen (ennen, aikana ja jälkeen palveluksen)”. Oppaat julkaistaan rauhanturvaamisen 60 – vuotisjuhlassa 8.12.2016 Sibelius-talossa Lahdessa. Kumppanuussopimuksen mukainen yhteistyö puolustusvoimien kanssa jatkuu tiiviinä. Jatketaan yhteistyötä ja kokemusten jakamista Pohjoismaiden vertaistuen kehittäjien verkostotilaisuuksissa.

Mistä projektissa on kyse?

- Rauhanturva- ja kriisinhallintapalveluksen aikaista tunnekuormaa kasvattavat äkilliset tapahtumat ja pitkään kestävä paineiden alaisena oleminen. Äkillisiä ovat rauhanturvaajien toimialueilla esimerkiksi tienvarsipommit ja kohti ampumiset. Henkistä kuormaa kasvattavat myös palveluskokemukseen liittyvät negatiiviset kokemukset esimerkiksi yksityisyyden menettäminen. Suomalaisen rauhanturvaajamiehen ja –naisen tunnekuormaa voivat kasvattaa myös koti-ikävä ja läheisten huolet ja murheet kotimaassa. Kriisinhallintapalvelus voi pahimmillaan olla niin kuormittava kokemus, että pikkuhiljaa eristäytyy omasta lähipiiristä ja sosiaalisesta tukiverkostosta. Yksinkertaisesti omat voimat ja keinot loppuvat. Muutaman vuoden kuluessa voi vähitellen ajautua kaikkien huomaamatta (myös itsen) yhteiskunnan ”ulkokehälle”. Elämä on niin sanotusti solmussa. Kaikilla ei ole kavereita tai luonnollista sosiaalista tukiverkostoa asioiden jakamiseen. Voi olla myös hankalaa puhua asioistaan, jos kokee ne hävettävinä.

- Kun elämä on solmussa, niin tarvitaan lähipiiriä ja/tai sosiaalista verkostoa tunnistamaan tilanne ja uskallusta ottaa asia puheeksi henkilön kanssa. Uskallusta kysyä, miten sinulla omasta mielestä menee? Tällöin ja juuri tällöin vertaistuki voi olla ensivaiheen pelastusrengas. Rauhanturvaaja ja läheinen osaa tehdä ehkä oikeat kysymykset tuntemuksista ja se perustuu vertaistukihenkilön omaan kokemukseen vaikean hetken ylipääsemisestä. On muistettava, että pääsääntöisesti palveluskokemus on positiivinen ja voimauttava kokemus. Tutkimusten mukaan 1-3 prosentille voi tulla väliaikaisia työstämistä vaativia keräytyneen stressin tai traumaattisen stressin oireita. Asioiden työstäminen ja läpikäynti antaa valmiuksia ja välineitä kohdata seuraavia kriisejä.

Kaveria ei jätetä - tukiverkosto rauhanturvaajille ja läheisille -projekti suunnittelee ja toteuttaa rauhanturvaajille palveluspaikasta ja – ajasta riippumatta ja heidän läheisille tarpeita vastaavia vertaistuen muotoja. Vertaistoiminnalla tuetaan rauhanturvaajien ja heidän läheistensä jaksamista ja hyvinvointia ennen palvelusta, palveluksen aikana ja sen jälkeen. Vertaistuki voi olla kuuntelua, keskustelua, tukemista, tiedon jakamista ja tarvittaviin palveluihin ohjaamista.

Hölkkärin tietojen mukaan tilaisuuksia on jouduttu peruuttamaan. Mistä tämä voi johtua?

- Aika monet rauhanturvaajien palvelusporukat kokoontuvat omilla porukoilla säännöllisen epäsäännöllisesti. Tiivis porukkahenki kantaa, ja tällöin ei tarvita muiden järjestämiä rauhanturvaajien vertaistilaisuuksia. Arviolta kokoontuvia porukoita on vuositasolla useita kymmeniä, ellei peräti satoja. Se on myös vertaistoimintaa ja kokemusten jakamista ja muistelemista parhaimmillaan. Tätä ei voi unohtaa.

- On totta, että tilaisuuksia on jouduttu perumaan osallistujien vähyyden vuoksi. Osasyy voi olla tiedottamisessa. Suomen Rauhanturvaajaliitto on tiedostanut, että kohderyhmien tavoittaminen ja kohderyhmien aktivointi on haasteellista. Toiminnan muokkaaminen kohderyhmille on myös haastavaa, koska nuorimmat rauhanturvaajat ovat 20 -vuotiaita ja vanhimmat reilusti yli 90 -vuotiaita.

- Suurin yllätys on ollut, että vertaistuki yhdistetään vaikeiden ongelmien hoitoon. Vieläkin saa kuulla, että Kaveria ei jätetä – vertaistuki koetaan samana kuin vaikeiden ongelmien ja psyykkisten häiriöiden hoito. Vaikeissa ongelmissa ja psyykkisten häiriöiden hoidossa tarvitaan ammattiapua, jota vertaistuki ei ole. Vertaistuki ei ole hoitoa eikä terapiaa. Vertaistuki-sanan käsitteen selkeyttäminen ja merkityksen avaaminen rauhanturvaajille ei ole täysin onnistunut.

- Eräässä Helsingin Sanomien artikkelissa todettiin, että rauhanturvaajien puheissa toistuu neljä teemaa, jotka liittyvät kotiinpaluuseen. Ne ovat kuin rauhanturvaajien ”lastentauteja” ja yleisiä, mutta niistä kyllä toipuu. Mahdolliset parisuhdekriisit, ulkopuolisuuden tunne, tyhjyys ja lisääntynyt kärsimättömyys on vain ”sairastettava” läpi. Rauhanturvaajat ja läheiset voivat omilla tahoillaan puhua ja kuulla toisten kokemuksia palvelusajan (ennen, aikana ja jälkeen) haasteista, iloista ja suruista ja niin edelleen. Sama kokemus, yhteinen ymmärrys palvelusajasta sama kieli helpottavat asioiden työstämistä. Vertaistilaisuuksiin ja koulutuksiin osallistuneiden palaute toiminnasta on myönteistä ja kannustaa. Sen voisi koostaa seuraavilla palautteilla:

"Moni rauhanturvaaja on saanut paikan ja yhteisön, jossa on voinut puhua toisille omista asioistaan. Vertaistukiprojektin vakiintumisen ja yleistymisen avulla päästään pikkuhiljaa siihen, ettei pienistä tai isoista ongelmista puhumista pidetä heikkouden merkkinä vaan normaalina ihmisten toimintana."

”Hyvä ilmapiiri ja keskustelut, yhteishenki, näki kavereita, avoimuus, osallistuva porukka, aiheeseen kytkeytyvät esitelmät, luotettava tunnelma, yhteishenki, porukan kasvaminen yhteen taustoista riippumatta.”

"Hieno kokemus, sai tavata samanhenkisiä kavereita, en ole täysin yksin asioiden kanssa.”

”On saanut puhua ja avautua asioista joista ei ole aikaisemmin voinut kenellekään puhua.”

”Läheisille olisi pitänyt olla jo kauan sitten mahdollisuus käydä kokemuksia läpi ja löytää vertaistukea. Toivon tällaisen toiminnan vakinaistamista, tunne että läheisistä välitetään.”

”Prosessi omassa mielessä lähti käyntiin. Uskomaton ryhmä ja mikä valtava voima vertaistukeen voi sisältyä.”

Miten saisimme väen innostumaan tästä?

- Kaveria ei jätetä – vertaistoiminnan kokemusten ja oikean tiedon viemistä eteenpäin laajalla rintamalla. Tarkoitan laajalla rintamalla Suomen Rauhanturvaajaliittoa, jäsenyhdistyksiä, rauhanturvaajia (entisiä ja nykyisiä), läheisiä ja niin edelleen. Vertaistuki ei edellytä ongelmallisia tilanteita – ajatuksen laajaa levittämistä. Rauhanturvaajien tapaamisissa (Rt-tapaamisissa) voidaan jakaa KRIHA –kokemusten plus- ja miinus – merkkisiä kokemuksia ja muistoja. Kotiutumisen jälkeiseen arjen elämään liittyviä huolia ja murheita, jotka eivät liity KRIHA – palvelukseen mitenkään. Palveluksessa kaikki puhaltavat aina yhteen hiileen, kaveria arvostetaan ja luottamuksellisuus on 100 prosenttista. Se yhdistää kaikkia rauhanturvaajia.

- Alueellisen vertaistoiminnan toteutuminen edellyttää yhteistyötä ja aktiivisuutta myös paikallisyhdistysten alueella. Vuonna 2016 jatketaan syksyllä 2015 aloitettuja vertaistuen vastuuhenkilöringin koulutuksia jäsenyhdistysten alueilla. Tavoitteena on kouluttaa jäsenyhdistysten vertaistukihenkilöitä ja jalkauttaa jäsenyhdistyksiin projektissa toteutettujen vertaistilaisuuksien kokemuksia ja käytäntöjä. Vuoden 2016 aikana laajennetaan RT-tapaamiset kaikkiin jäsenyhdistyksiin. Rauhanturvaajien kokoontumissa, RT-tapaamisissa, muistellaan ja palautetaan mieliin luottamuksellisessa porukassa KRIHA- kokemuksen merkityksellisyyttä itselle ja muille. Mitä eväitä saimme omaan elämäämme RT-palveluksesta? KRIHA- palveluksessa ja kotiutumisessa on aina olemassa plus- ja miinus – merkkisiä kokemuksia.

Lisää tietoa projektista saat tästä linkistä.

Kuso Kulkee

In the service of peace