skip to main content

Palautetta sivustosta voi antaa Facebookissa tai Kuso- Kulkee palstalla.

Ja sit hei, sun kandee liittyy jäseneksi. Muistat vaan valita paikallisyhdistykseksi Hölkkäri On Web.

Porissa pohdittiin tulevaisuuden kriisinhallintaa

MTV3:n järjestämässä SuomiAreenassa heinäkuisessa Porissa keskusteltiin monen muun asian lisäksi myös kriisinhallinnan tulevaisuudesta. Kalle Liesisen tentattavina olivat Pauli Järvenpää, Arto Räty, sisäministeri Anne Holmlund, kirkon ulkomaan avun kansainvälisen työn johtaja Pauliina Parhiala ja Pekka Haavisto. Keskustelu jakautui kahteen osaan. Ensiksi pohdittiin mitä hyötyä Suomelle kriisinhallinnasta on ja toisekseen mihin suuntaan suomalaista kriisinhallintaa pitäisi kehittää.

Suomen uuden Afganistanin suurlähettilään Pauli Järvenpään mielestä Suomessa ollaan "vähän tumpeloita" sotilas- ja siviilikriisinhallinnan sovittamisessa. Ruotsalaissotilaiden perässä kriisialueille saapuvat siviiliasiantuntijat, jotka tilanteen vakaannuttua auttavat paikallisia saamaan arkensa raiteilleen.
Järvenpään mielestä Suomenkin pitäisi pystyä paljon nopeammin lähettämään poliisikouluttajia, lääkintäväkeä tai maatalousasiantuntijoita samalle alueelle joukkojen kanssa. Näin Suomen lipun alla liikkuisi muitakin kuin sotilaita. Toistaiseksi siviiliasiantuntijat ovat pysyneet Kabulissa.

Pääesikunnan operaatiopäällikkö Arto Räty on samalla kannalla syyskuussa aloittavan suurlähettilään kanssa.
- Ruotsi työntää sotilaiden perässä Mazar-i-Sharifiin lisää väkeä. Kun siviilit lähtevät liikkeelle, sotilaat tukevat heitä, Räty kiitteli ruotsalaisten toimintaa.
Räty haluaisi myös muuttaa operaatioiden suunnittelua. Ensin pitäisi päättää tehtävät ja vasta sitten joukon koko eikä toisinpäin.
Arto Räty muistutti, että rauhanturvasotilaan toiminta on nykyään ihan erilaista kuin joskus 70- tai 80-luvulla oli.
- Tarvitaan huomattavasti koulutetumpaa väkeä ja parempaa suorituskykyä. Se luonnollisesti maksaa enemmän, joukkoa on ehkä vähemmän mutta vaikuttavuus on erilainen, rauhanturvaaja Räty muistutti.

Uusia operaatioita ei tahdo löytyä
Vaikka maailmasta ei kriisit lopu, niin Arto Räty paljasti, että Pääesikunnassa on kartoitettu mitä operaatioita maailmalla on menossa ja mihin suomalaisia rauhanturvaajia voitaisiin vastaisuudessa lähettää.
- Operaation tukitoimet, lääkinnälliset ja huollolliset kuten johtamisrakenne pitää olla kunnossa. Lisäksi operaatiolla pitää olla onnistumisen mahdollisuudet pitkällä aikavälillä ja lisäksi vaikutusta Suomen omaan turvallisuuteen. Esimerkiksi Afrikassa on paljon operaatioita, joista puuttuu infrastruktuuri  eikä niissä ole joukon antamaa tukea. Eli maailmalta on aika vaikea löytää operaatioita joihin Suomi voisi osallistua, Räty täräytti.
Joskin Pauli Järvenpää muistutti, että olemme ensi vuonna mukana kahdessa EU:n taisteluosastossa päivystämässä ja näissä yhteensä on yli 300 sotilasta. Lisäksi varaudumme lähettämään laivan Somalian rannikolle, yhteensä noin 100 sotilasta, mikäli asiasta tehdään poliittinen päätös.

Suomi halajaa YK-hommiin
YK:n erityislähettiläs Pekka Haavisto muistutti, että Suomi kaipaa ja tarvitsee myös YK:n lipun alla toimivia operaatioita.
- Olen huolissani siitä, että meillä on niin vähän sotilaita YK:n rauhanturvaoperaatioissa. Olemme ehdolla turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi vuosille 2013-14, ja meillä tulisi olla näyttää, että olemme vahvasti mukana YK:n toiminnassa myös kentällä, totesi Haavisto paneelissa.
- Me suomalaiset ylpeilemme reserviläisjoukollamme, jota en kiistäkään, mutta ei ammattisotilaatkaan huonoja ole. Esimerkiksi joillakin afrikkalaisilla ammattisotilailla on sellaisia taitoja, joita suomalaisilta puuttuu. Esimerkiksi ymmärtää heimoyhteiskuntaa. Suomalainen saattaa olla aika öönä tulla keskelle tällaisiin fragmentoituneisiin heimoyhteiskuntiin, Pekka Haavisto tietää.

Kaikki keskustelijat olivat sitä mieltä, että menneitä ei kannata enää muistella eikä haihatella, sillä Suomi ei ole enää rauhanturvaamisen suurvalta. Sen vuoksi suomalaisten rauhanturvaajien tehtäviin ja laatuun pitäisi osata panostaa oikealla tavalla. Lisäksi kokonaisvaltaiseen kriisinhallintaan, eli sotilas- ja siviilikomponenttien koordinointiin, kaivattiin parempaa suunnittelua ja avointa keskustelua eri toimijoiden välillä. Keskustelun puheenjohtaja Kalle Liesinen veti keskustelun läpi ammattitaitoisesti ja osasi olla myös viihdyttävä. Poriin hyvää keskustelua seuraamaan oli saapunut myös useita rauhanturvaajia.

Kuso Kulkee

In the service of peace