Eihän jokainen päivä kotijoukkolaisena ole mitään ruusuilla tanssimista, mutta silti tuen miestäni täysillä. Mielestäni jokaiselle on tarjottava mahdollisuus toteuttaa unelmansa.
Ei vaimo tai tyttöystävä ole mikään kahlitsemaan rakastaan kotiin, jos toinen tahtoo turvata rauhaa niin siitä vaan sitten, jokaisella kun on vain yksi elämä ja onpahan vanhana sitten kiva sanoa että tulipahan tehtyä tuokin reissu ja koettua tuokin asia.
Kotijoukkolaisen kannattaisikin hankkia omakin elämä, joka on muutakin kun päivien laskemista ja miehen odottamista lomille tai kotiin. Ei kannata jäädä sinne kotiin neljän seinän sisälle nyhjäämään vaan harrastaa ja elää omaa elämää. Vuosi on kuitenkin niin lyhyt aika, ettei siihen vuoden "yksin" oloon kuole.
Minä voin ainakin ylpeänä sanoa, että selviydyn miehen reissusta positiivisuudella ja uusi reissu on enemmän kuin todennäköinen.
Kotijoukkomissio on sellainen kokemus etten sitä ikinä muuhun muuttaisi. :)