UNTAG

www.holkkari.fi/twikistä
Versio hetkellä 13. maaliskuuta 2014 kello 22.15 – tehnyt Yltsi (keskustelu | muokkaukset) (→‎Aikajana)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

UNTAG (United Nations Transition Assistance Group) oli Yhdistyneiden kansakuntien Namibiaan sijoittunut rauhanturvaoperaatio. Operaatio alkoi huhtikuussa 1989 ja päättyi maaliskuussa 1990. Operaation johdossa oli YK:n erityisedustaja Martti Ahtisaari. Operaation tehtävänä oli turvata yhteiskuntajärjestys siirtymäkaudella Etelä-Afrikan joukkojen vetäytymisestä Namibian itsenäistymiseen sekä erityisesti huolehtia, että maassa järjestettiin demokraattiset, vapaat ja rehdit vaalit.

Yleistä

Namibian historiasta

Namibian historia on kuvattu tiiviissä muodossa muun muassa tässä wikipedian artikkelissa. Lyhyesti:

  • Alkuasukkaat: Alueen alkuasukkaina pidetään keräilyllä ja metsästyksellä eläviä san-kansaa eli bushmanneja sekä etelästä Hyväntoivonniemeltä saapuneita namoja. Suurin etninen ryhmä on aikanaan pohjoisesta saapuneet owambot, joiden pääosa asuu Angolan rajan lähellä Ambomaalla (englanniksi Ovamboland). Muita etnisiä ryhmiä ovat muun muassa hererot ja kavangot.
  • Löytöretkien aika: Eurooppalaisten tietoisuuteen Namibia tuli 1480-luvulla, kun portugalilaiset tutkimusmatkailijat purjehtivat Afrikan rannikkoa etelään.
  • Saksan siirtomaana: Eurooppalaisten jakaessa siirtomaa-alueita 1884 Namibia annettiin Saksan hallintaan, jonka seurauksena saksalaiset ottivat maan haltuun lukuun ottamatta Britannian hallussa ollutta Walvis Bayn aluetta. Alueen rajat määriteltiin 1890 ja Namibiasta tuli virallisesti Saksan siirtomaa (Saksan Lounais-Afrikka). Hererot ja namat kapinoivat 1904-1907; 80 % hereroista ja puolet namoista sai surmansa. Saksalaisajan vaikutus näkyy maassa edelleen mm. rakennuksissa.
  • Etelä-Afrikan hallinnassa: Vuonna 1915 Etelä-Afrikka (Englannin puolesta) hyökkäsi maahan, mikä päätti Saksan siirtomaavallan. Ensimmäisen maailmansodan aikana Etelä-Afrikka piti Namibiaa hallussaan Kansainliiton mandaatilla. Englanti hallitsi Namibiaa toiseen maailmansotaan saakka, jolloin Etelä-Afrikka otti maan täysin hallintaansa Englannin vaatimuksesta. Namibiasta tuli näin käytännössä Etelä-Afrikan unionin viides maakunta. Kun Kansainliitto lakkautettiin toisen maailmansodan jälkeen, mandaattialueet siirrettiin YK:n huoltohallintoalueiksi 1966. Etelä-Afrikan tasavalta kuitenkin torjui tämän ja jatkoi läsnäoloaan alueella.
  • Vastarinnan aika: Vastarintaa eteläafrikkalaisia vastaan alkoi kehittyä 1940-luvulta lähtien. "Lounais-Afrikan kansanjärjestö" (SWAPO) -nimellä kulkeva marxilainen sissiryhmä käynnisti alueella itsenäisyyssodan 1966. E-A lisäsi miehitysjoukkoja ja sääti tiukat terrorismin vastaiset lait tuomiten niillä SWAPOlaisia ankarasti. Jopa 40 000 namibialaista pakeni tuolloin naapurimaihin. Maan nimi muutettiin virallisesti Namibiaksi vuonna 1968. YK julisti E-A:n edelleen jatkuneen läsnäolon Namibiassa laittomaksi vuonna 1971 ja vuonna 1972 YK:n yleiskokous tunnusti SWAPOn ainoaksi autenttiseksi edustajaksi Namibian kansalle.


YK:n päätöslauselma 435

YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 435 (resolution 435) 29.9.1978 oli ratkaiseva askel Namibian itsenäistymisessä. Päätöslauselman mukaan Namibiassa tultaisiin järjestämään vapaat ja demokraattiset (free and fair) vaalit, jonka jälkeen Namibian itsenäistyisi. Siirtymäkaudella eteläafrikkalaisten vetäytymistä ja vaaleja valvoisi UNTAG:ksi nimitetty rauhanturvaoperaatio.

Kiistan yksi osapuoli eli Etelä-Afrikka suostui implementoimaan päätöslauselman vasta joulukuussa 1988 kansainvälisen painostuksen johdosta, joten itsenäistymisprosessin viimeinen vaihe saatiin liikkeelle vasta keväällä 1989.

YK:n suomalainen valvontajoukko Namibiassa (YKSN)

Suomalaiset UNTAG:n organisaatiossa

Suurin osa Namibiassa palvelleista suomalaisista palveli UNTAG:n suomalaisessa pataljoonassa (FINBATT). Lisäksi suomalaisia sotilaita oli kansainvälisessä esikunnassa, kansainvälisessä sotilaspoliisikomppaniassa ja sotilastarkkailijoina. Martti Ahtisaaren ohella muutama suomalainen siviili palveli UNTAG:n siviilipuolella.

Aikajana

Operaation aikaisia tapahtumia on kirjattu UNTAG:n aikajanalle. Tärkeimpiä tapahtumia Namibiassa sekä muualla kuukausittain oli seuraavasti:

  • Helmikuu 1989
    • Suomessa: Kalevi Sorsa syrjäytti Matti Ahteen eduskunnan puhemiehen paikalta. SDP:n puheenjohtaja Pertti Paasio tuli Sorsan tilalle ulkoministeriksi.
    • Maailmalla: Afganistanin sisällissota: viimeiset Neuvostoliiton joukot lähtivät Kabulista; Neuvostoliiton miehitys päättyi. Pieter Botha erosi terveyssyistä Etelä-Afrikan johdosta.
  • Maaliskuu 1989
    • Namibiaan valmistautuva FINBATT: Koulutuksessa Niinisalossa.
    • Namibiassa: YK:n erityisedustaja Martti Ahtisaari saapuu Windhoekiin 31.3.1989.
    • Suomessa: Veikko "Jammu" Siltavuori kaappasi ja murhasi kaksi 8-vuotiasta tyttöä Helsingin Myllypurossa.
    • Maailmalla: Exxon Valdez -tankkerista vuosi 240 000 tynnyriä öljyä mereen Alaskassa.
  • Huhtikuu 1989
    • Namibiassa: 1.4.1989 UNTAG:n mandaatti astui voimaan keskiyöllä. SWAPO lähetti sopimusten vastaisesti aseistettuja taistelijoitaan rajan yli Angolasta Namibian puolelle. Eteläafrikkalaisten ja SWAPOn välillä syntyy taisteluja. Tilanne rauhoittui 8.4. FINBATT operatiivisessa valmiudessa noin 17.4. alkaen.
    • Suomessa: Eduskunta hyväksyi Suomen liittymisen Euroopan Unionin jäseneksi. Tiedekeskus Heureka avasi ovensa Tikkurilassa.
    • Maailmalla: Neuvostoliitto aloitti joukkojensa kotiuttamisen Puolasta.
  • Toukokuu 1989
    • Namibiassa: FINBATTin alueella olleet Etelä-Afrikkalaiset joukot kotiutettiin.
    • Suomessa: Suomesta tuli Euroopan neuvoston jäsen. Vihreä Liitto piti ensimmäisen puoluekokouksensa.
    • Maailmalla: Egypti hyväksyttiin jälleen Arabiliiton jäseneksi 10 vuotta siitä erottamisen jälkeen.
  • Kesäkuu 1989
    • Namibiassa: FINBATTin ensimmäinen huoltolento Grootfontainista Suomeen, 200 suomalaista lomalle kahdeksi viikoksi.
    • Suomessa: Paavi Johannes Paavali II kävi Suomessa.
    • Maailmalla: Tiananmenin aukion mielenosoituksen tukahduttaminen muuttui verilöylyksi Pekingissä.
  • Heinäkuu 1989
    • Suomessa: Suomalaisten rauhanturvaajien Etelä-Afrikan matkailu herättää keskustelua.
    • Namibiassa: pataljoonan komentaja päättää, ettei Etelä-Afrikan matkailua rajoiteta.
    • Maailmalla: Varsovan liitto ilmoitti, että jokaisella sen jäsenmaalla on oikeus päättää itse omista asioistaan; tätä pidettiin voittona Mihail Gorbatšovin näkemykselle "erilaisista teistä sosialismiin". Tukholman käräjäoikeus tuomitsi Olof Palmen murhasta syytetyn Christer Petterssonin elinkautiseen vankeuteen, vaikka hänen syyllisyyttään ei pystytty todistamaan täysin aukottomasti.
  • Elokuu 1989
    • Suomessa: Suomi ilmoitti ottavansa vastaan 160 kurdia ns. kiintiöpakolaisina Irakin ja Iranin alueelta loppuvuoden aikana.
    • Maailmalla: Etelä-Afrikan presidentti P.W. Botha erosi virastaan kesken virkakautensa kärsittyään tappion oman puolueensa sisäisessä valtataistelussa. Väliaikaiseksi presidentiksi valittiin puoluejohtaja Frederik de Klerk.
  • Syyskuu 1989
    • Namibiassa: Namibian vapautusjärjestön SWAPOn johtaja Sam Nujoma palasi kotimaahansa lähes 30 vuoden maanpaosta. Neljä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsentä, Markus Aaltonen (SDP), Esko Almgren (SKL), Jörn Donner (RKP) ja Eeva Kuuskoski-Vikatmaa (Kesk.), aloitti viikon pituisen vierailun Botswanassa ja Namibiassa. Suunniteltu käynti Etelä-Afrikassa jouduttiin perumaan asiasta kotimaassa nousseen kohun vuoksi. Ainoana valtuuskunnan jäsenenä Jörn Donner kävi tutustumassa lähemmin Etelä-Afrikan oloihin.
    • Suomessa: SKP:n keskuskomitea ja SKDL:n liittoneuvosto päättivät alustavasti toimintojensa yhdistämisestä uuteen, vuonna 1990 perustettavaan Vasemmistoliittoon.
    • Maailmalla: Unkarin hallitus avasi maan länsirajan DDR:stä länteen lähteville ihmisille.
  • Lokakuu 1989
  • Marraskuu 1989
    • Namibiassa: Vaalit.
  • Joulukuu 1989
    • Namibiassa: Sotilassoittokunnan vierailu.
  • Tammikuu 1990
  • Helmikuu 1990
  • Maaliskuu 1990
    • Namibiassa: Namibian itsenäistyi 21.3.1990. Suuri itsenäistymisjuhla pääkaupungissa Windhoekissa.
  • Huhtikuu 1990
  • Toukokuu 1990

Vapaa-ajan vietto

Loman ja palvelusvapaan määrä

Lomaa ja palvelusvapaata kertyi niin paljon, etteivät kaikki ennättäneet käyttää kaikkia ansaitsemiaan vapaita. Pelisääntöjen mukaan palvelusvapaata ei saanut viettää toimialueella.

Suomi-lomat

Huoltolentojen väli oli kolme viikkoa pois lukien ensimmäinen kahden viikon väli kesä-heinäkuussa 1989. Muutaman ensimmäisen huoltolennon hoiti itäsaksalainen lentoyhtiö, joten Euroopan välilasku niillä lennoilla oli Berliinissä. Loput huoltolennot hoiti hollantilainen Air Holland, jonka Euroopan välilaskut olivat Amsterdamissa. Useimmat kävivät lomalla Suomessa 2-3 kertaa vuoden aikana.

Papinretket

Papinretkiä tehtiin eniten Etoshan luonnonpuistoon Ambomaan eteläosaan.

FinNamila Swakopmundissa

Pataljoonalla oli vuokrattuna huvila, jonka kutsumanimi oli FinNamila. Swakopmundin rannikkokaupunki on lähellä Walvis Bayn syväsatamakaupunkia. Pataljoonan bussi ajoi viikottain edestakaisen matkan Rundusta Swakopmundiin. Swakopmund on suosittu turismikaupunki ja sen sanotaan olevan myös Namibian saksalaisin kaupunki. Ilmasto on viileähkö ja sademäärä vuodessa vain alle 20 mm rannikkoa pitkin pohjoista kohden kulkevan kylmän merivirran ansiosta.

Etelä-Afrikka

Kaikkiaan vapaa-ajanviettomahdollisuudet alueella olivat selvästi heikommat tai ainakin pidemmän etäisyyden päässä kuin esimerkiksi Lähi-Idässä, jolloin Etelä-Afrikan merkitys lomakohteena korostui. Etelä-Afrikka oli operaation aikaan kansainvälisessä boikotissa apartheid-politiikan johdosta, ja suomalaisten YK-miesten lomailu siellä aiheutti kovaa väittelyä Suomessa. Oli tahoja, joiden mielestä YK-miehiltä tuli kieltää E-A:an matkustaminen. Keskustelun jälkeen Puolustusministeriö antoi ratkaisuvallan asiassa pataljoonan komentajalle. Komentaja päätti heinäkuussa 1989, ettei lomalla olevien YK-miesten matkailua ole syytä rajoittaa.

Etelä-Afrikkassa oli mahdollista ostaa edullinen viiden kaupungin lippu, jonka alku- ja päätepisteenä pystyi olemaan myös Windhoek. Lipulla pystyi siis vierailemaan kolmessa Etelä-Afrikan kaupungissa.

Viktorian putoukset

Viktorian putoukset olivat aivan 1. JK:n toimialueen vieressä Zimbabwen ja Sambian rajalla. Matkaa Katima Mulilosta oli noin 180 km.

Kaukokohteet

Pataljoonan matkatoimisto tilasi matkoja YK-miehille muun muassa Rio de Janeiroon ja Malediiveille.

Linkit

Youtube YKSN-UNTAG Suomalaiset Namibiassa Arto Aunolan käsikirjoittama ja selostama video FINBATTin toiminnasta (59 min)

Facebook FINBATT-UNTAG, 3RD COY, NAMIBIA 1989 3. JK:ssa palvelleiden suljettu ryhmä

Facebook UNTAG Namibia - South West Africa UNTAG:ssa palvelleiden (kansainvälinen) suljettu ryhmä

UNTAG Wikipediassa

Lehtileikkeitä

UNTAG Apu-lehti numero 8 vuodelta 1990

Kirjallisuutta

Breytenbach, Jan. 2002. The Buffalo Soldiers - The Story of South Africa's 32-Battalion 1975-1993. Eteläafrikkalaisen eversti Jan Breytenbachin kirjoittama legendaarisen 32-pataljoonan tarina. Breytenbach perusti pataljoonan ja toimi sen ensimmäisenä komentajana. UNTAG:sta kirjassa mainitaan vain yhdellä sivulla (sivu 235).

Koivumäki, Jarno. 2004. Ajatusteni Afrikka - Rauhan sotilaana Namibiassa 1989-90. 2. JK:ssa palvelleen Jarno Koivumäen kertomus elämästä Caprivin käytävässä.

Merikallio, Katri & Ruokanen, Tapani. 2009. Matkalla - Martti Ahtisaaren tarina. Martti Ahtisaaren elämänkerta, jossa Namibian YK-operaation vaiheista kerrotaan yksityiskohtaisesti sivuilla 96-156.

Seppä, Mauri. 2011. Vuosi Namibiassa 1989-1990. 3. JK:n päällikön Mauri Sepän kertomus elämästä Bushmanlandissa.

Lähteet