UNFICYP

UNFICYP (United Nations Peacekeeping Force in Cyprus) on Yhdistyneiden kansakuntien rauhanturvaoperaatio Kyproksella.

Suomalainen pataljoona (YKSP 21/3JK)

Kypros

Kyproksen historiassa ensimmäiset sivilisaation merkit juontavat juurensa 8000-luvulle eaa. Jo silloin kupari toi saarelle omaisuutta ja kaupankäyntiä. Kyproksen sijainti kolmen mantereen välillä teki siitä merkittävän kauppapaikan, jonka lisäksi se on ollut kautta aikojen merkittävä kuparin ja puun tuottaja. 1200-luvulla eaa. saarelle saapuivat mykonolais-aigeialaiset kreikkalaiset, jotka toivat mukanaan kielensä ja kulttuurinsa. Aikojen myötä saarta ovat miehittäneet monet kansat, mutta se on silti laajalti säilyttänyt kreikkalaisen identiteetin, kielen ja kulttuurin. Kyproksen turkkilaiset saapuivat 1500–1800-luvuilla, kun ottomaanit hallitsivat saarta. (Wikipedia)

Kyproksen kriisi kesällä 1974

Aikaisin aamulla 15.7.1974, kun kyproslaiset ihmiset heräsivät uuteen aamuun ja aukaisivat radionsa, sieltä tulvi surumusiikkia, sekä tyly ilmoitus: Arkkipiispa Makarios on kuollut ja vallankumous on alkanut. Kansalliskaartin sotilaat ovat ottaneet maan hallintaansa. Pitkään Kyprosta vaivannut poliittinen ja sotilaallinen kriisi sai taas uuden käänteen. Kenraali Grivasin hengenheimolaiset ilmoittautuivat murhan tekijöiksi. Samalla he ilmoittivat asettaneensa maan johtoon Eoka veteraanin, lehtimies Nicos Sampsonin. (Eoka=Ethniki Organosis Kyprion Agoniston, eng. National Organisation of Cypriot Fighters). Ilmoitus aiheutti välitöntä sekasortoa ja epätietoisuutta ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Samoin poliittisella ja sotilaallisella sektorilla.

Vallankaappauksen suoritti Manner-Kreikan sotilasjuntan tukema Eoka B:n sotilaallinen siipi. Vallankaappauksen sotilaallisia toimia johti Nikosian alueesta vastuussa oleva 3. HMC:n komentaja Michael Georgitses, operaatio-upseerinaan majuri Soulis. Kansalliskaartin komentaja kenraali Denisis oli kaappauksen ajan Kreikassa.

Kaappareiden ensimmäisenä tehtävänä oli eristää Makarioksen kannattajat, vangita ja riisua heidät aseista. Maahan julistettiin ulkonaliikkumiskielto. Tiesulkuja pystytettiin ja ihmisiä vangittiin epämääräisin tai tekaistuin syin. Poliittisesti epäilyttäviä haettiin kotoa ja työpaikoilta kuulusteluihin.

Tämän sekasorron Turkki käytti nopeasti hyväkseen.
Turkin presidentti Bülent Ecevitin uhkasi voimakkailla sotatoimilla, ellei seikkailija Sampson eroa. Tämä vaatimus kaikui kuuroille korville. Turkki toteutti uhkauksensa suorittaen nopean maihinnousun 20. heinäkuuta 1974 Kyrenian alueella
Maassa vallitseva sekasorto helpotti huomattavasti Turkin pyrkimyksiä. Tulitauko saatiin solmittua nopeasti, mutta kalliilla hinnalla, Turkki miehitti osan Saarta ja kreikkalaispuoli sai suuren joukon uusia pakolaisia. 

Lyhyeksi jäi Sampsonin presidenttiys. Sitä iloa kesti kaiken kaikkiaan kahdeksan päivää. Elokuussa 1976 oikeus tuomitsi Sampsonin 20 vuoden vankeusrangaistukseen. Hänen sallittiin kuitenkin matkustaa vapaasti Ranskaan hoidatta-maan syöpäänsä. Sampson palasi Kyprokselle kesäkuussa 1990 ja vapautettiin vankilasta muutamaa kuukautta myöhemmin. Hän keskittyi lehtibisnekseen. Hänen lehtiään olivat mm. Machi ja To Tharros. Sampson kuoli syöpään toukokuussa 2001.

Kuultuaan Sampsonin kuolemasta Kyproksen presidentti Raul Denktash lausui:

"Antakoon Allah anteeksi hänen virheensä.”

Sampsonin seikkailu maan johdossa aiheutti Kyprokselle mittaamatonta vahinkoa ja loi otollisen maaperän elokuun 1974 massiivisille sotatoimille.

Elokuun alussa 1974 Kyprokselle lennätettiin Suomesta kovalla kiireellä kasattu Yhdistyneiden Kansakuntien Suomen Pataljoona 21:n Kolmas Jääkärikomppania.