Ero sivun ”IFOR” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| (Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
Sotilaalliseen IFOR (Implementation Force) - kriisinhallintaoperaatioon osallistuminen aloitti uudenlaisen rauhanturvaamisen aikakauden Suomessa. Joukko oli Suomen historian ensimmäinen NATOn maaoperaatioon lähetetty yksikkö. Tämän vuoksi mm. aikaisemmin rauhanturvaamiseen kiinteästi yhdistetyt YK:n tunnukset, siniset baretit ja valkoiset ajoneuvot loistavat kuvamateriaalissa poissaolollaan. Operaation tehtävänä oli tukea Bosnian sodan päättäneen Daytonin rauhansopimuksen täytäntöönpanoa. Jatkuvalla sotilaallisella läsnäolollaan IFOR pyrki estämään vihamielisyydet ja takaamaan rauhan Bosnia-Hertzegovinassa sekä auttaamaan YK:ta ja muita kansainvälisiä järjestöjä työssään siviiliyhteiskunnan jälleenrakentamiseksi. | Sotilaalliseen IFOR (Implementation Force) - kriisinhallintaoperaatioon osallistuminen aloitti uudenlaisen rauhanturvaamisen aikakauden Suomessa. Joukko oli Suomen historian ensimmäinen NATOn maaoperaatioon lähetetty yksikkö. Tämän vuoksi mm. aikaisemmin rauhanturvaamiseen kiinteästi yhdistetyt YK:n tunnukset, siniset baretit ja valkoiset ajoneuvot loistavat kuvamateriaalissa poissaolollaan. Operaation tehtävänä oli tukea Bosnian sodan päättäneen Daytonin rauhansopimuksen täytäntöönpanoa. Jatkuvalla sotilaallisella läsnäolollaan IFOR pyrki estämään vihamielisyydet ja takaamaan rauhan Bosnia-Hertzegovinassa sekä auttaamaan YK:ta ja muita kansainvälisiä järjestöjä työssään siviiliyhteiskunnan jälleenrakentamiseksi. | ||
Voimankäyttöoikeudet olivat itsepuolustusta laajemmat, sillä YK:n päätöslauselma 1031 oikeutti IFOR:n käyttämään tarvittaessa voimaa myös rauhansopimuksen sotilaallisten määräysten toimeenpanemiseksi. Operaatiota johti sotilasliitto NATO perinteisen YK:n sijasta. Osallistuminen edellytti rauhanturvaamislain muutosta edellistä ns. rankempaan suuntaan ja asian ympärillä käytiinkin vilkasta poliittista keskustelua puolesta ja vastaan, sillä Suomen uuteen aktiiviseen rooliin NATOssa ei tuolloin oltu vielä ajatuksena totuttu. Rakentajapataljoonan kokoaminen oli poliittisesti arassa tilanteessa helpommin hyväksyttävä ajatus kuin puhtaan sotilasjoukon (valvontajoukko) lähettäminen. Lopputuloksena suomalaiset toimialueelle päästyään pyrkivät pitämään jopa normaaliakin matalampaa profiilia; joukko mm. kulki ensimmäiset kuukaudet nimellä rakentajayksikkö (vs. -pataljoona). | Voimankäyttöoikeudet olivat itsepuolustusta laajemmat, sillä YK:n päätöslauselma 1031 oikeutti IFOR:n käyttämään tarvittaessa voimaa myös rauhansopimuksen sotilaallisten määräysten toimeenpanemiseksi. Operaatiota johti sotilasliitto NATO perinteisen YK:n sijasta. Osallistuminen edellytti rauhanturvaamislain muutosta edellistä ns. rankempaan suuntaan ja asian ympärillä käytiinkin vilkasta poliittista keskustelua puolesta ja vastaan, sillä Suomen uuteen aktiiviseen rooliin NATOssa ei tuolloin oltu vielä ajatuksena totuttu. Rakentajapataljoonan kokoaminen oli poliittisesti arassa tilanteessa helpommin hyväksyttävä ajatus kuin puhtaan sotilasjoukon (valvontajoukko) lähettäminen. Lopputuloksena suomalaiset toimialueelle päästyään pyrkivät pitämään jopa normaaliakin matalampaa profiilia; joukko mm. kulki ensimmäiset kuukaudet nimellä rakentajayksikkö (vs. -pataljoona). | ||
Rakentajajoukko oli myös sikäli järkevä ratkaisu, että Kroatian puolella oli pari vuotta aikaisemmin toiminut vastaava suomalainen rakentajapataljoona, tosin YK-lipun alla. Sen jäljiltä oli toimialuuelle jäänyt erinäisiin YK:n siviilitehtäviin useita kymmeniä suomalaisia "ex-villoittajia", joiden kokemus voitiin jälleen rekrytoida hyvään käyttöön. | Rakentajajoukko oli myös sikäli järkevä ratkaisu, että Kroatian puolella oli pari vuotta aikaisemmin toiminut vastaava suomalainen rakentajapataljoona, tosin YK-lipun alla. Sen jäljiltä oli toimialuuelle jäänyt erinäisiin YK:n siviilitehtäviin useita kymmeniä suomalaisia "ex-villoittajia", joiden kokemus voitiin jälleen rekrytoida hyvään käyttöön. | ||
| Rivi 39: | Rivi 11: | ||
Bosnian rauhanturvaoperaation aloittaneiden IFOR-joukkojen kokonaisvahvuus oli 60 000 miestä. Rakentajapataljoonan virallinen toimikausi kesti joulukuusta 1995 jouluun 1996, joten joukon elinkaari mahtuu siis yhden vuoden sisälle. Pääjoukko aloitti toimintansa helmikuun alussa. | Bosnian rauhanturvaoperaation aloittaneiden IFOR-joukkojen kokonaisvahvuus oli 60 000 miestä. Rakentajapataljoonan virallinen toimikausi kesti joulukuusta 1995 jouluun 1996, joten joukon elinkaari mahtuu siis yhden vuoden sisälle. Pääjoukko aloitti toimintansa helmikuun alussa. | ||
Pataljoona operoi osana pohjoismais-puolalaista prikaatia Dobojn kaupungissa ja sen lähiympäristössä. Prikaati puolestaan oli osa divisioonaa, jonka johdossa oli USA. Tehtävänä oli muiden rauhanturvajoukkojen tukeminen, sekä tilanteen niin salliessa myös paikallisten siviilikohteiden kunnostus. Jälkimmäisten operaatioiden toteuttaminen ei ollut lainkaan niin helppoa kuin mitä voisi kuvitella, sillä poliittisesti korrektien kohteiden tasapuolinen valinta sekä varsinkin niiden rahoitus osoittautuivat yllättävän vaikeiksi rupeamiksi. | Pataljoona operoi osana pohjoismais-puolalaista prikaatia Dobojn kaupungissa ja sen lähiympäristössä. Prikaati puolestaan oli osa divisioonaa, jonka johdossa oli USA. Tehtävänä oli muiden rauhanturvajoukkojen tukeminen, sekä tilanteen niin salliessa myös paikallisten siviilikohteiden kunnostus. Jälkimmäisten operaatioiden toteuttaminen ei ollut lainkaan niin helppoa kuin mitä voisi kuvitella, sillä poliittisesti korrektien kohteiden tasapuolinen valinta sekä varsinkin niiden rahoitus osoittautuivat yllättävän vaikeiksi rupeamiksi. | ||
Pataljoona jakautui kahteen eri pää-toimipisteeseen; pääjoukon leiri sijaitsi Bosnian puolella, ja sitä tukemaan luotu huolto-osasto sijoittui Unkariin Pecs -nimiseen kaupunkiin. Pecs toimi myös lomakuljetusten aikana luontevana pysähdys- ja yöpymispaikkana. | Pataljoona jakautui kahteen eri pää-toimipisteeseen; pääjoukon leiri sijaitsi Bosnian puolella, ja sitä tukemaan luotu huolto-osasto sijoittui Unkariin Pecs -nimiseen kaupunkiin. Pecs toimi myös lomakuljetusten aikana luontevana pysähdys- ja yöpymispaikkana. | ||
Pataljoonan kirjavahvuus alueelle lähdettäessä (31.1.1996) oli: | Pataljoonan kirjavahvuus alueelle lähdettäessä (31.1.1996) oli: | ||
*Esikunta (E), Camp Jussi, Doboj 40 | |||
*Prikaatin esikunta (PrE), Doboj 16 | |||
*Unkarin osasto (NSG, NSE), Pecs 31 | |||
*Yhteyupseeri, Tanska 1 | |||
*Esikunta- ja huoltokomppania (EHK), Camp Jussi, Doboj 152 | |||
*1. Rakentajakomppania ( 1.RakK), Camp Jussi, Doboj 105 | |||
*2. Rakentajakomppania ( 2.RakK), Camp Jussi, Doboj 105 | |||
Yhteensä 450. Koulutuksen keskeyttäneitä oli 24 henkilöä ja pataljoonan keski-ikä 32 vuotta. | |||
Rakentajapataljoona muutettiin myöhemmin jääkäripataljoonaksi ja missio sai uuden nimen - SFOR (Stabilization Force). Jotkut rakentajista jatkoivat edellisen pataljoonan kotiuduttua palvelustehtäviä jääkäripataljoonassa, joka sai oman vastuualueen 1998. SFOR-joukkojen supistamisen myötä myös suomalaiset on sittemmin kotiutettu. | Rakentajapataljoona muutettiin myöhemmin jääkäripataljoonaksi ja missio sai uuden nimen - SFOR (Stabilization Force). Jotkut rakentajista jatkoivat edellisen pataljoonan kotiuduttua palvelustehtäviä jääkäripataljoonassa, joka sai oman vastuualueen 1998. SFOR-joukkojen supistamisen myötä myös suomalaiset on sittemmin kotiutettu. | ||
| Rivi 86: | Rivi 32: | ||
== Lähteet == | == Lähteet == | ||
[http://www.rakentajapataljoona.tarinoi.fi | [http://www.rakentajapataljoona.tarinoi.fi Suomalainen rakentajapataljoona Bosniassa] | ||
== Aiheesta muualla == | |||
[https://fi.wikipedia.org/wiki/IFOR IFOR-Wikipedia] | |||
[[ Category: Suomalaisten rauhanturvaoperaatiot]] | [[ Category: Suomalaisten rauhanturvaoperaatiot]] | ||
Nykyinen versio 2. marraskuuta 2016 kello 10.57
IFOR (Implementation Force)
Sotilaalliseen IFOR (Implementation Force) - kriisinhallintaoperaatioon osallistuminen aloitti uudenlaisen rauhanturvaamisen aikakauden Suomessa. Joukko oli Suomen historian ensimmäinen NATOn maaoperaatioon lähetetty yksikkö. Tämän vuoksi mm. aikaisemmin rauhanturvaamiseen kiinteästi yhdistetyt YK:n tunnukset, siniset baretit ja valkoiset ajoneuvot loistavat kuvamateriaalissa poissaolollaan. Operaation tehtävänä oli tukea Bosnian sodan päättäneen Daytonin rauhansopimuksen täytäntöönpanoa. Jatkuvalla sotilaallisella läsnäolollaan IFOR pyrki estämään vihamielisyydet ja takaamaan rauhan Bosnia-Hertzegovinassa sekä auttaamaan YK:ta ja muita kansainvälisiä järjestöjä työssään siviiliyhteiskunnan jälleenrakentamiseksi.
Voimankäyttöoikeudet olivat itsepuolustusta laajemmat, sillä YK:n päätöslauselma 1031 oikeutti IFOR:n käyttämään tarvittaessa voimaa myös rauhansopimuksen sotilaallisten määräysten toimeenpanemiseksi. Operaatiota johti sotilasliitto NATO perinteisen YK:n sijasta. Osallistuminen edellytti rauhanturvaamislain muutosta edellistä ns. rankempaan suuntaan ja asian ympärillä käytiinkin vilkasta poliittista keskustelua puolesta ja vastaan, sillä Suomen uuteen aktiiviseen rooliin NATOssa ei tuolloin oltu vielä ajatuksena totuttu. Rakentajapataljoonan kokoaminen oli poliittisesti arassa tilanteessa helpommin hyväksyttävä ajatus kuin puhtaan sotilasjoukon (valvontajoukko) lähettäminen. Lopputuloksena suomalaiset toimialueelle päästyään pyrkivät pitämään jopa normaaliakin matalampaa profiilia; joukko mm. kulki ensimmäiset kuukaudet nimellä rakentajayksikkö (vs. -pataljoona).
Rakentajajoukko oli myös sikäli järkevä ratkaisu, että Kroatian puolella oli pari vuotta aikaisemmin toiminut vastaava suomalainen rakentajapataljoona, tosin YK-lipun alla. Sen jäljiltä oli toimialuuelle jäänyt erinäisiin YK:n siviilitehtäviin useita kymmeniä suomalaisia "ex-villoittajia", joiden kokemus voitiin jälleen rekrytoida hyvään käyttöön.
Bosnian rauhanturvaoperaation aloittaneiden IFOR-joukkojen kokonaisvahvuus oli 60 000 miestä. Rakentajapataljoonan virallinen toimikausi kesti joulukuusta 1995 jouluun 1996, joten joukon elinkaari mahtuu siis yhden vuoden sisälle. Pääjoukko aloitti toimintansa helmikuun alussa.
Pataljoona operoi osana pohjoismais-puolalaista prikaatia Dobojn kaupungissa ja sen lähiympäristössä. Prikaati puolestaan oli osa divisioonaa, jonka johdossa oli USA. Tehtävänä oli muiden rauhanturvajoukkojen tukeminen, sekä tilanteen niin salliessa myös paikallisten siviilikohteiden kunnostus. Jälkimmäisten operaatioiden toteuttaminen ei ollut lainkaan niin helppoa kuin mitä voisi kuvitella, sillä poliittisesti korrektien kohteiden tasapuolinen valinta sekä varsinkin niiden rahoitus osoittautuivat yllättävän vaikeiksi rupeamiksi.
Pataljoona jakautui kahteen eri pää-toimipisteeseen; pääjoukon leiri sijaitsi Bosnian puolella, ja sitä tukemaan luotu huolto-osasto sijoittui Unkariin Pecs -nimiseen kaupunkiin. Pecs toimi myös lomakuljetusten aikana luontevana pysähdys- ja yöpymispaikkana.
Pataljoonan kirjavahvuus alueelle lähdettäessä (31.1.1996) oli:
- Esikunta (E), Camp Jussi, Doboj 40
- Prikaatin esikunta (PrE), Doboj 16
- Unkarin osasto (NSG, NSE), Pecs 31
- Yhteyupseeri, Tanska 1
- Esikunta- ja huoltokomppania (EHK), Camp Jussi, Doboj 152
- 1. Rakentajakomppania ( 1.RakK), Camp Jussi, Doboj 105
- 2. Rakentajakomppania ( 2.RakK), Camp Jussi, Doboj 105
Yhteensä 450. Koulutuksen keskeyttäneitä oli 24 henkilöä ja pataljoonan keski-ikä 32 vuotta.
Rakentajapataljoona muutettiin myöhemmin jääkäripataljoonaksi ja missio sai uuden nimen - SFOR (Stabilization Force). Jotkut rakentajista jatkoivat edellisen pataljoonan kotiuduttua palvelustehtäviä jääkäripataljoonassa, joka sai oman vastuualueen 1998. SFOR-joukkojen supistamisen myötä myös suomalaiset on sittemmin kotiutettu.
Lähteet
Suomalainen rakentajapataljoona Bosniassa