Ero sivun ”UNPROFOR FinConstrBatt” versioiden välillä

www.holkkari.fi/twikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 11: Rivi 11:


Pataljoonan rauhaturvaajat olivat suureksi osaksi kokeneita "faittereita", perheellisiä miehiä ja oman alansa ammattilaisia. Keski-ikä oli 30 tietämillä.Tälläkin missiolla suomalaisia arvostettiin korkealle. Kanadan pioneeripataljoonalle (päätehtävä miinojen ja räjähteiden raivaus) tiloja kunnostanut ja kanadalaisten pioneerikilpailunkin voittanut joukkue kutsuttiin jopa Kanadan kunniapioneereiksi.
Pataljoonan rauhaturvaajat olivat suureksi osaksi kokeneita "faittereita", perheellisiä miehiä ja oman alansa ammattilaisia. Keski-ikä oli 30 tietämillä.Tälläkin missiolla suomalaisia arvostettiin korkealle. Kanadan pioneeripataljoonalle (päätehtävä miinojen ja räjähteiden raivaus) tiloja kunnostanut ja kanadalaisten pioneerikilpailunkin voittanut joukkue kutsuttiin jopa Kanadan kunniapioneereiksi.
== Aiheesta muualla ==
[http://www.eilen.fi/fi/2795/ Puolustusministeri Elisabeth Rehnin puhe YKSB:n lähtökatselmuksessa Plesossa 28.7.1993]


== Lähteet ==
== Lähteet ==
* Esko Ruokonen
* Esko Ruokonen

Nykyinen versio 4. maaliskuuta 2017 kello 14.22

YKSB eli Suomalainen Rakentajapataljoona Balkanilla (FinConstrBatt) oli suhteellisen lyhytkestoinen ja noin 250 rauhanturvaajan (pioneerin) muodostama joukko UNPROFOR mission alussa alkaen huhtikuussa 1992. Se koottiin pikavauhtia kevään aikana ja lähetettiin Niinisalon perehdyttämisjakson jälkeen alueelle. Pieni etujoukko oli ollut alueella jo muutaman viikon ja joutunut lähtemään Zagrebiin Banja Lukasta, kun tilanne siellä alkoi kiristyä.

Koko pataljoona oli aluksi Zagrebin Plesossa Jugoslavian ilmavoimien entisessä lentotukikohdassa aivan Zagrebin kv. lentokentän vieressä. Siellä kunnostettiin majoitustiloja ja pystytettiin Suomesta tuotu parakkikylä suomalaisille, tietysti saunoineen. Kaikki kalusto ja osa materiaalista laivattiin Porista Rijekaan, josta maakuljetuksin Zagrebiin niin, että se oli perillä suunnilleen samaan aikan kuin pääjoukko. Materiaalia alettiin hankkia myös paikallisista liikkeistä.

Rakentajajoukkuuet sijoitettiin useisiin eri paikkoihin UNPROFORIN toiminta-alueella, jossa keskeinen tehtävä oli majoitus- ja saniteettitilojen pystyttäminen tai kunnostaminen varsinaisille rauhanturvajoukoille. Suurin osa majoitustiloista oli ns. briefuppeja, noin merikontin kokoisia huoneita, jotka tuotiin itävaltalaiselta valmistajalta "pakettina". Paketti avattiin nostamalla katto, nostamalla sitten seinät paikoilleen, kasaamalla nurkat ja laskemalla katto paikoilleen. (pystytyksen kuvaus korjattu Jukka Pehkosen kommentista). Sen jälkeen tarvittiin vain muutama kiinnitys ja sähköliittymän kytkentä.

Kuvassa pataljoonan päällystö istuu ryhmäkuvassa majoituskonttipaketin päällä keväällä 1992. Pataljoonan komentajana oli ensimmäiset puoli vuotta evl Pertti Puonti ja hänen jälkeensä pataljoonaupseerina alussa toiminut maj sittemmin evl Markku Nikkilä.

Pataljoonan rauhaturvaajat olivat suureksi osaksi kokeneita "faittereita", perheellisiä miehiä ja oman alansa ammattilaisia. Keski-ikä oli 30 tietämillä.Tälläkin missiolla suomalaisia arvostettiin korkealle. Kanadan pioneeripataljoonalle (päätehtävä miinojen ja räjähteiden raivaus) tiloja kunnostanut ja kanadalaisten pioneerikilpailunkin voittanut joukkue kutsuttiin jopa Kanadan kunniapioneereiksi.


Aiheesta muualla

Puolustusministeri Elisabeth Rehnin puhe YKSB:n lähtökatselmuksessa Plesossa 28.7.1993

Lähteet

  • Esko Ruokonen