<?xml version="1.0"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom" xml:lang="fi">
	<id>http://www.holkkari.fi/rtwiki/api.php?action=feedcontributions&amp;feedformat=atom&amp;user=Yltsi</id>
	<title>www.holkkari.fi/twiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]</title>
	<link rel="self" type="application/atom+xml" href="http://www.holkkari.fi/rtwiki/api.php?action=feedcontributions&amp;feedformat=atom&amp;user=Yltsi"/>
	<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.holkkari.fi/rtwiki/Toiminnot:Muokkaukset/Yltsi"/>
	<updated>2026-05-20T04:03:22Z</updated>
	<subtitle>Käyttäjän muokkaukset</subtitle>
	<generator>MediaWiki 1.40.1</generator>
	<entry>
		<id>http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG&amp;diff=572</id>
		<title>UNTAG</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG&amp;diff=572"/>
		<updated>2014-03-15T21:33:36Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Yltsi: /* Vapaa-ajan vietto */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;UNTAG (United Nations Transition Assistance Group) oli Yhdistyneiden kansakuntien Namibiaan sijoittunut rauhanturvaoperaatio. Operaatio alkoi huhtikuussa 1989 ja päättyi maaliskuussa 1990. Operaation johdossa oli YK:n erityisedustaja Martti Ahtisaari. Operaation tehtävänä oli turvata yhteiskuntajärjestys siirtymäkaudella Etelä-Afrikan joukkojen vetäytymisestä Namibian itsenäistymiseen sekä erityisesti huolehtia, että maassa järjestettiin demokraattiset, vapaat ja rehdit vaalit.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Yleistä ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Namibian historiasta===&lt;br /&gt;
Namibian historia on kuvattu tiiviissä muodossa muun muassa [http://fi.wikipedia.org/wiki/Namibia tässä wikipedian artikkelissa]. Lyhyesti:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Alkuasukkaat:&#039;&#039;&#039; Alueen alkuasukkaina pidetään keräilyllä ja metsästyksellä eläviä [http://fi.wikipedia.org/wiki/Sanit san]-kansaa eli bushmanneja sekä etelästä Hyväntoivonniemeltä saapuneita namoja. Suurin etninen ryhmä on aikanaan pohjoisesta saapuneet [http://fi.wikipedia.org/wiki/Ovambot owambot], joiden pääosa asuu Angolan rajan lähellä [http://fi.wikipedia.org/wiki/Ambomaa Ambomaalla] (englanniksi Ovamboland). Muita etnisiä ryhmiä ovat muun muassa hererot ja kavangot.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Löytöretkien aika:&#039;&#039;&#039; Eurooppalaisten tietoisuuteen Namibia tuli 1480-luvulla, kun portugalilaiset tutkimusmatkailijat purjehtivat Afrikan rannikkoa etelään.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Saksan siirtomaana:&#039;&#039;&#039; Eurooppalaisten jakaessa siirtomaa-alueita 1884 Namibia annettiin Saksan hallintaan, jonka seurauksena saksalaiset ottivat maan haltuun lukuun ottamatta Britannian hallussa ollutta [http://fi.wikipedia.org/wiki/Walvis_Bay Walvis Bayn] aluetta. Alueen rajat määriteltiin 1890 ja Namibiasta tuli virallisesti Saksan siirtomaa ([http://fi.wikipedia.org/wiki/Saksan_Lounais-Afrikka Saksan Lounais-Afrikka]). Hererot ja namat kapinoivat 1904-1907; 80 % hereroista ja puolet namoista sai surmansa. Saksalaisajan vaikutus näkyy maassa edelleen mm. rakennuksissa.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Etelä-Afrikan hallinnassa:&#039;&#039;&#039; Vuonna 1915 Etelä-Afrikka (Englannin puolesta) hyökkäsi maahan, mikä päätti Saksan siirtomaavallan. Ensimmäisen maailmansodan aikana Etelä-Afrikka piti Namibiaa hallussaan Kansainliiton mandaatilla. Englanti hallitsi Namibiaa toiseen maailmansotaan saakka, jolloin Etelä-Afrikka otti maan täysin hallintaansa Englannin vaatimuksesta. Namibiasta tuli näin käytännössä Etelä-Afrikan unionin viides maakunta. Kun Kansainliitto lakkautettiin toisen maailmansodan jälkeen, mandaattialueet siirrettiin YK:n huoltohallintoalueiksi 1966. Etelä-Afrikan tasavalta kuitenkin torjui tämän ja jatkoi läsnäoloaan alueella.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Vastarinnan aika:&#039;&#039;&#039; Vastarintaa eteläafrikkalaisia vastaan alkoi kehittyä 1940-luvulta lähtien. &amp;quot;Lounais-Afrikan kansanjärjestö&amp;quot; (SWAPO) -nimellä kulkeva marxilainen sissiryhmä käynnisti alueella itsenäisyyssodan 1966. E-A lisäsi miehitysjoukkoja ja sääti tiukat terrorismin vastaiset lait tuomiten niillä SWAPOlaisia ankarasti. Jopa 40 000 namibialaista pakeni tuolloin naapurimaihin. Maan nimi muutettiin virallisesti Namibiaksi vuonna 1968. YK julisti E-A:n edelleen jatkuneen läsnäolon Namibiassa laittomaksi vuonna 1971 ja vuonna 1972 YK:n yleiskokous tunnusti SWAPOn ainoaksi autenttiseksi edustajaksi Namibian kansalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===YK:n päätöslauselma 435===&lt;br /&gt;
YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 435 ([http://en.wikipedia.org/wiki/United_Nations_Security_Council_Resolution_435 resolution 435]) 29.9.1978 oli ratkaiseva askel Namibian itsenäistymisessä. Päätöslauselman mukaan Namibiassa tultaisiin järjestämään vapaat ja demokraattiset &#039;&#039;(free and fair)&#039;&#039; vaalit, jonka jälkeen Namibian itsenäistyisi. Siirtymäkaudella eteläafrikkalaisten vetäytymistä ja vaaleja valvoisi UNTAG:ksi nimitetty rauhanturvaoperaatio.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kiistan yksi osapuoli eli Etelä-Afrikka suostui implementoimaan päätöslauselman vasta joulukuussa 1988 kansainvälisen painostuksen johdosta, joten itsenäistymisprosessin viimeinen vaihe saatiin liikkeelle vasta keväällä 1989.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== YK:n suomalainen valvontajoukko Namibiassa (YKSN)==&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
===Suomalaiset UNTAG:n organisaatiossa===&lt;br /&gt;
Suurin osa Namibiassa palvelleista suomalaisista palveli UNTAG:n suomalaisessa pataljoonassa (FINBATT). Lisäksi suomalaisia sotilaita oli kansainvälisessä esikunnassa, kansainvälisessä sotilaspoliisikomppaniassa ja sotilastarkkailijoina. Martti Ahtisaaren ohella muutama suomalainen siviili palveli UNTAG:n siviilipuolella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[UNTAG HQ:n suomalainen Esikuntaryhmä]]&lt;br /&gt;
* [[UNTAG HQ:n sotilaspoliisiryhmä]]&lt;br /&gt;
* [[UNTAG sotilastarkkailijat]]&lt;br /&gt;
* UNTAG FINBATT&lt;br /&gt;
** [[UNTAG FINBATT Esikunta]]&lt;br /&gt;
** UNTAG FINBATT Esikunta- ja huoltokomppania&lt;br /&gt;
** [[UNTAG FINBATT 1. Jääkärikomppania]]&lt;br /&gt;
** UNTAG FINBATT 2. Jääkärikomppania&lt;br /&gt;
** UNTAG FINBATT 3. Jääkärikomppania&lt;br /&gt;
** UNTAG FINBATT Tiedustelukomppania (4. JK)&lt;br /&gt;
** UNTAG FINBATT 5. Jääkärikomppania&lt;br /&gt;
* UNTAG:n siviilipuolella palvelleita suomalaisia&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Aikajana===&lt;br /&gt;
Operaation aikaisia tapahtumia on kirjattu [[UNTAG:n aikajana]]lle. Tärkeimpiä tapahtumia Namibiassa sekä muualla kuukausittain oli seuraavasti:&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Helmikuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Kalevi Sorsa syrjäytti Matti Ahteen eduskunnan puhemiehen paikalta. SDP:n puheenjohtaja Pertti Paasio tuli Sorsan tilalle ulkoministeriksi.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Afganistanin sisällissota: viimeiset Neuvostoliiton joukot lähtivät Kabulista; Neuvostoliiton miehitys päättyi. Pieter Botha erosi terveyssyistä Etelä-Afrikan johdosta.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Maaliskuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiaan valmistautuva FINBATT: Koulutuksessa Niinisalossa.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: YK:n erityisedustaja Martti Ahtisaari saapuu Windhoekiin 31.3.1989.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Veikko &amp;quot;Jammu&amp;quot; Siltavuori kaappasi ja murhasi kaksi 8-vuotiasta tyttöä Helsingin Myllypurossa.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Exxon Valdez -tankkerista vuosi 240 000 tynnyriä öljyä mereen Alaskassa.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Huhtikuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: 1.4.1989 UNTAG:n mandaatti astui voimaan keskiyöllä. SWAPO lähetti sopimusten vastaisesti aseistettuja taistelijoitaan rajan yli Angolasta Namibian puolelle. Eteläafrikkalaisten ja SWAPOn välillä syntyy taisteluja. Tilanne rauhoittui 8.4. FINBATT operatiivisessa valmiudessa noin 17.4. alkaen.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Eduskunta hyväksyi Suomen liittymisen Euroopan Unionin jäseneksi. Tiedekeskus Heureka avasi ovensa Tikkurilassa.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Neuvostoliitto aloitti joukkojensa kotiuttamisen Puolasta.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Toukokuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: FINBATTin alueella olleet eteläafrikkalaiset joukot kotiutettiin.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Suomesta tuli Euroopan neuvoston jäsen. Vihreä Liitto piti ensimmäisen puoluekokouksensa.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Egypti hyväksyttiin jälleen Arabiliiton jäseneksi 10 vuotta siitä erottamisen jälkeen.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Kesäkuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: FINBATTin ensimmäinen huoltolento Grootfontainista Suomeen, 200 suomalaista lomalle kahdeksi viikoksi.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Paavi Johannes Paavali II kävi Suomessa.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Tiananmenin aukion mielenosoituksen tukahduttaminen muuttui verilöylyksi Pekingissä.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Heinäkuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Suomalaisten rauhanturvaajien Etelä-Afrikan matkailu herätti keskustelua.&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: pataljoonan komentaja päätti, ettei Etelä-Afrikan matkailua rajoiteta. Heinäkuun alussa vuoden kylmin ajanjakso, Rundussa jopa yöpakkasia.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Varsovan liitto ilmoitti, että jokaisella sen jäsenmaalla on oikeus päättää itse omista asioistaan; tätä pidettiin voittona Mihail Gorbatšovin näkemykselle &amp;quot;erilaisista teistä sosialismiin&amp;quot;. Tukholman käräjäoikeus tuomitsi Olof Palmen murhasta syytetyn Christer Petterssonin elinkautiseen vankeuteen, vaikka hänen syyllisyyttään ei pystytty todistamaan täysin aukottomasti.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Elokuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Suomi ilmoitti ottavansa vastaan 160 kurdia ns. kiintiöpakolaisina Irakin ja Iranin alueelta loppuvuoden aikana.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Etelä-Afrikan presidentti P.W. Botha erosi virastaan kesken virkakautensa kärsittyään tappion oman puolueensa sisäisessä valtataistelussa. Väliaikaiseksi presidentiksi valittiin puoluejohtaja Frederik de Klerk.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Syyskuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
**&#039;&#039;Namibiassa: Namibian vapautusjärjestön SWAPOn johtaja Sam Nujoma palasi kotimaahansa lähes 30 vuoden maanpaosta. Neljä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsentä, Markus Aaltonen (SDP), Esko Almgren (SKL), Jörn Donner (RKP) ja Eeva Kuuskoski-Vikatmaa (Kesk.), aloitti viikon pituisen vierailun Botswanassa ja Namibiassa. Suunniteltu käynti Etelä-Afrikassa jouduttiin perumaan asiasta kotimaassa nousseen kohun vuoksi. Ainoana valtuuskunnan jäsenenä Jörn Donner kävi tutustumassa lähemmin Etelä-Afrikan oloihin.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: SKP:n keskuskomitea ja SKDL:n liittoneuvosto päättivät alustavasti toimintojensa yhdistämisestä uuteen, vuonna 1990 perustettavaan Vasemmistoliittoon.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Unkarin hallitus avasi maan länsirajan DDR:stä länteen lähteville ihmisille.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Lokakuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: Vuoden kuumin kuukausi, päivän ylin lämpötila yleisesti yli +40 C.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Wärtsilä Meriteollisuus teki Suomen suurimman konkurssin.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Kiina esitti Norjan suurkäräjien Nobel-komitealle voimakkaan vastalauseen sen vuoksi, että Nobelin rauhanpalkinto oli päätetty myöntää Tiibetin hengelliselle johtajalle 14. dalai-lamalle. Svean hovioikeus vapautti Olof Palmen murhasta syytetyn Christer Petterssonin näytön puutteessa.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Marraskuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: Vaalit.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Meriteollisuuden raunioille perustettiin uusi telakkayhtiö Masa-Yards Oy.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Berliinin muuri murtui. Unkari jätti jäsenhakemuksen Euroopan neuvostolle. Tšekkoslovakian kommunistinen puolue määräsi pidettäväksi monipuoluevaalit.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Joulukuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: Sotilassoittokunnan vierailu. Sadekausi myöhässä, pahin kuivuus 30 vuoteen. Suomen 72. itsenäisyyspäivänä mitaliparaati Rundussa ja iltajuhla Winhoekissa.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Pohjoismaiden ensimmäinen aamuajankohtaisohjelma alkaa Suomessa.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Yhdysvallat hyökkäsi Panamaan syrjäyttääkseen Manuel Noriegan. Romanissa presidentti Nicolae Ceaușescu ja hänen vaimonsa Elena otettiin kiinni ja teloitettiin pikaoikeudenkäynnin jälkeen. Chilessä järjestettiin ensimmäiset vapaat vaalit 16 vuoteen ja Brasiliassa 29 vuoteen.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Tammikuu 1990&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: UNTAG:n esikunta antoi suunnitteluperusteita operaation purkuun. Kuun viimeisenä päivänä puolustusministeri Ole Norrback sekä kenrl Hägglund seurueineen vierailulle.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Liikenneturva ilmoitti, että Suomen tieliikenteessä oli vuoden 1989 aikana kuollut 750 ja loukkaantunut noin 13 000 ihmistä eli enemmän kuin kertaakaan 1980-luvulla.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Panaman presidentti Manuel Noriega antautui yhdysvaltalaisjoukoille. Neuvostoliiton ensimmäinen McDonald&#039;s avattiin Moskovassa.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Helmikuu 1990&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: &#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Suomessa alkoi pankkilakko, joka sulki kaikki pankit yli kuukaudeksi Postipankkia lukuun ottamatta. Tampere-talo vihittiin käyttöön.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Nelson Mandela vapautui vankilasta. Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitea luopui puolueen yksinvaltiudesta Neuvostoliitossa.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Maaliskuu 1990&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: Namibia itsenäistyi 21.3.1990. Suuri itsenäistymisjuhla pääkaupungissa Windhoekissa.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Pääesikunnan päällikkö, amiraali Jan Klenberg siirtyi uudeksi puolustusvoimain komentajaksi kenraali Jaakko Valtasen siirryttyä eläkkeelle.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Liettua julisti itsenäisyyden Neuvostoliitosta ensimmäisenä Baltian maana.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Huhtikuu 1990&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: Namibia liittyi YK:n jäseneksi, jolloin siitä tuli järjestön 160. jäsenmaa.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Vasemmistoliitto perustettiin.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Avaruussukkula Discovery asetti Hubble-avaruusteleskoopin kiertoradalle. Bahaman mukavuuslipun alla purjehtinut risteilyalus Scandinavian Star paloi Oslonvuonossa, jolloin 160 ihmistä sai surmansa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Komentajan päiväkäskyt===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pataljoonan komentaja antoi vuoden aikana yhdeksän päiväkäskyä. [[UNTAG FINBATT komentajan päiväkäskyt]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Päiväkäskyjen myötä tuli julkiseksi komentajan ja yksiköiden päälliköiden antamat rangaistukset. [[UNTAG FINBATT rangaistukset]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Vapaa-ajan vietto===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Loman ja palvelusvapaan määrä&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lomaa ja palvelusvapaata kertyi niin paljon, etteivät kaikki ennättäneet käyttää kaikkia ansaitsemiaan vapaita. Pelisääntöjen mukaan palvelusvapaata ei saanut viettää toimialueella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Suomi-lomat&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Huoltolentojen väli oli kolme viikkoa pois lukien ensimmäinen kahden viikon väli kesä-heinäkuussa 1989. Muutaman ensimmäisen huoltolennon hoiti itäsaksalainen lentoyhtiö, joten Euroopan välilasku niillä lennoilla oli Berliinissä. Loput huoltolennot hoiti hollantilainen Air Holland, jonka Euroopan välilaskut olivat Amsterdamissa. Useimmat kävivät lomalla Suomessa 2-3 kertaa vuoden aikana.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Papinretket&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Papinretkiä tehtiin eniten [http://fi.wikipedia.org/wiki/Etoshan_kansallispuisto Etoshan luonnonpuistoon] Ambomaan eteläosaan. Komentajan päätöksellä papinretket lopetettiin tammikuun 1990 alusta alkaen, kun joulukuun puolessa välissä Etoshan kansallispuistoon tehdyllä retkellä osallistujien käyttäytyminen oli huomattavat epäsotilaallista. Sen retken perusteella määrättiin seitsemän rangaistusta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;FinNamila Swakopmundissa&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pataljoonalla oli vuokrattuna rannikolla Swakopmundissa huvila, jonka kutsumanimi oli FinNamila. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Swakopmund Swakopmundin rannikkokaupunki] on lähellä Walvis Bayn syväsatamakaupunkia. Pataljoonan bussi ajoi viikottain edestakaisen matkan Rundusta Swakopmundiin. Swakopmund on suosittu turismikaupunki ja sen sanotaan olevan myös Namibian saksalaisin kaupunki. Ilmasto on viileähkö ja sademäärä vuodessa vain alle 20 mm rannikkoa pitkin pohjoista kohden kulkevan kylmän merivirran ansiosta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Etelä-Afrikka&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaikkiaan vapaa-ajanviettomahdollisuudet alueella olivat selvästi heikommat tai ainakin pidemmän etäisyyden päässä kuin esimerkiksi Lähi-Idässä, jolloin Etelä-Afrikan merkitys lomakohteena korostui. Etelä-Afrikka oli operaation aikaan kansainvälisessä boikotissa [http://fi.wikipedia.org/wiki/Apartheid apartheid]-politiikan johdosta, ja suomalaisten YK-miesten lomailu siellä aiheutti kovaa väittelyä Suomessa. Oli tahoja, joiden mielestä YK-miehiltä tuli kieltää E-A:an matkustaminen. Keskustelun jälkeen puolustusministeriö antoi ratkaisuvallan asiassa pataljoonan komentajalle. Komentaja päätti heinäkuussa 1989, ettei lomalla olevien YK-miesten matkailua ole syytä rajoittaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Etelä-Afrikkassa oli mahdollista ostaa edullinen &#039;&#039;viiden kaupungin lippu&#039;&#039;, jonka alku- ja päätepisteenä pystyi olemaan myös Windhoek. Lipulla pystyi siis vierailemaan kolmessa Etelä-Afrikan kaupungissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Viktorian putoukset&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[http://fi.wikipedia.org/wiki/Victorian_putoukset Viktorian putoukset] olivat aivan 1. JK:n toimialueen vieressä Zimbabwen ja Sambian rajalla. Matkaa Katima Mulilosta oli noin 180 km.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Kaukokohteet&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pataljoonan matkatoimisto tilasi matkoja YK-miehille muun muassa Rio de Janeiroon ja Malediiveille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===YKSN:n arkisto===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
YKSN:n arkisto on Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteessä (entinen Sota-arkisto). Sörnäisissä ei enää ole tutkijasalipalvelua, vaan aineistoon tutustuminen tapahtuu [http://www.arkisto.fi/fi/yhteystiedot/ Kansallisarkiston] Rauhankadun toimipisteen tutkijasalissa Helsingissä. Aineiston tilaamisen ohjeet löytyvät Arkistolaitoksen verkkosivuilta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
YKSN:n arkiston [http://kronos.narc.fi/aarre/naytakuva.php?id=9918 sisällysluettelo] löytyy netistä. Arkisto koostuu kahdesta sidotusta kirjeenvaihtokirjasta ja 88 arkistokansiosta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Linkit ==&lt;br /&gt;
[http://www.youtube.com/watch?v=L1iTN8M4quQ Youtube YKSN-UNTAG Suomalaiset Namibiassa] Arto Aunolan käsikirjoittama ja selostama video FINBATTin toiminnasta (59 min)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[https://www.facebook.com/groups/79209617751/?fref=ts Facebook FINBATT-UNTAG, 3RD COY, NAMIBIA 1989] 3. JK:ssa palvelleiden suljettu ryhmä&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[https://www.facebook.com/groups/305711446895/?fref=ts Facebook UNTAG Namibia - South West Africa] UNTAG:ssa palvelleiden (kansainvälinen) suljettu ryhmä&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[http://en.wikipedia.org/wiki/United_Nations_Transition_Assistance_Group UNTAG Wikipediassa]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lehtileikkeitä ==&lt;br /&gt;
[http://www.holkkari.fi/rtwiki/images/0/0f/Apu_8_1990.jpg UNTAG Apu-lehti numero 8 vuodelta 1990]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Kirjallisuutta ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Breytenbach, Jan. 2002. &#039;&#039;The Buffalo Soldiers - The Story of South Africa&#039;s 32-Battalion 1975-1993&#039;&#039;. Eteläafrikkalaisen eversti Jan Breytenbachin kirjoittama legendaarisen 32-pataljoonan tarina. Breytenbach perusti pataljoonan ja toimi sen ensimmäisenä komentajana. UNTAG:sta kirjassa mainitaan vain yhdellä sivulla (sivu 235).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Koivumäki, Jarno. 2004. &#039;&#039;Ajatusteni Afrikka - Rauhan sotilaana Namibiassa 1989-90&#039;&#039;. 2. JK:ssa palvelleen Jarno Koivumäen kertomus elämästä Caprivin käytävässä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Merikallio, Katri &amp;amp; Ruokanen, Tapani. 2009. &#039;&#039;Matkalla - Martti Ahtisaaren tarina&#039;&#039;. Martti Ahtisaaren elämänkerta, jossa Namibian YK-operaation vaiheista kerrotaan yksityiskohtaisesti sivuilla 96-156.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Seppä, Mauri. 2011. &#039;&#039;Vuosi Namibiassa 1989-1990&#039;&#039;. 3. JK:n päällikön Mauri Sepän kertomus elämästä Bushmanlandissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lähteet ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[ Category: Suomalaisten rauhanturvaoperaatiot]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Yltsi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG_FINBATT_rangaistukset&amp;diff=571</id>
		<title>UNTAG FINBATT rangaistukset</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG_FINBATT_rangaistukset&amp;diff=571"/>
		<updated>2014-03-15T21:28:22Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Yltsi: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Operaation aikana komentaja ja yksiköiden päälliköt antoivat kaikkiaan 73 rangaistusta, jotka jakautuivat teon/tapahtuman ajankohdan mukaan kuukausittain seuraavasti:&lt;br /&gt;
* 1989 toukokuu 4&lt;br /&gt;
* 1989 kesäkuu 2&lt;br /&gt;
* 1989 heinäkuu 0&lt;br /&gt;
* 1989 elokuu 2&lt;br /&gt;
* 1989 syyskuu 2&lt;br /&gt;
* 1989 lokakuu 8&lt;br /&gt;
* 1989 marraskuu 10&lt;br /&gt;
* 1989 joulukuu 11&lt;br /&gt;
* 1990 tammikuu 6&lt;br /&gt;
* 1990 helmikuu 20&lt;br /&gt;
* 1990 maaliskuu 8.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lisäksi ainakin kaksi tapausta oli niin vakavia, ettei niitä käsitelty pataljoonassa (toinen EHK:sta, toinen esikunnasta) vaan ne menivät oikeuteen Suomeen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Rangaistun &#039;&#039;&#039;sotilasarvo&#039;&#039;&#039; oli seuraava:&lt;br /&gt;
* jääkäri 40&lt;br /&gt;
* alikersantti 14&lt;br /&gt;
* kersantti 9&lt;br /&gt;
* ylikersantti 4&lt;br /&gt;
* vääpeli 2&lt;br /&gt;
* sotilasmestari 1&lt;br /&gt;
* luutnantti 1&lt;br /&gt;
* yliluutnantti 2.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Rangaistun &#039;&#039;&#039;yksikkö&#039;&#039;&#039; oli seuraava:&lt;br /&gt;
* 1. JK 4&lt;br /&gt;
* 2. JK 8&lt;br /&gt;
* 3. JK 2&lt;br /&gt;
* TiedK 28&lt;br /&gt;
* 5. JK 3&lt;br /&gt;
* EHK 28.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Rangaistuksista 16 oli varoituksia ja loput 57 kurinpitosakkoja, joiden päiväsakkojen määrä vaihteli 3-15.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Esimerkkejä komentajan ja yksiköiden päälliköiden antamista rangaistuksista:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Toukokuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Komentaja rankaisi xx:a 2. JK:sta kurinpitosakolla 4 pv a 63,40 mk = 253,60 mk. Syy: Luvaton poissaolo (RL 45:4.1), jääden palvelusvapaalta määräaikaan (klo 22) mennessä palaamatta yksikköönsä, ollen poissa 3.5.1989 klo 22 - 4.5.1989 klo 5.40 välisen ajan. Tekopaikka Bagani. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Komentaja rankaisi xx:a 5. JK:sta kurinpitosakolla 11 pv a 63,40 mk = 697,40 mk. Syy: 1. Palvelusrikkomus (RL 45:15.2). xx oli tahallaan rikkonut alkoholijuomien hankinnasta, myynnistä ja käytön valvonnasta annettuja määräyksiä tuomalla alkoholijuomia majoitustilaan, nauttimalla niitä majoitustiloissa ennakolta tiedettyä päivystyspalvelusta edeltävänä kuuden tunnin aikana. Tekoaika: 10.-11.5.1989. Tekopaikka: Nepara. 2. Vartiorikkomus (RL 45:17.2) xx oli nukahtanut päivystyspalveluksessa ollessaan ja herännyt vasta komppanian varapäällikön ravisteltua xx:n hereille. Tekoaika: 11.5.1989. Tekopaikka: Nepara. Koventava peruste: useita rikkomuksia (SKL 32.3).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Yksikön päällikkö rankaisi xx:a EHK:sta varoituksella. Syy: sotilaan sopimaton käyttäytyminen (RL 45:23) nauttimalla alkoholia siinä määrin, että itseään hallitsematta meni luvattomasti vartioidulle varastoalueelle, mistä vartiomies toimitti hänet sairaalahoitoon. Tekoaika: 7.5.1989. Tekopaikka: Rundu.&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Yltsi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG_FINBATT_rangaistukset&amp;diff=570</id>
		<title>UNTAG FINBATT rangaistukset</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG_FINBATT_rangaistukset&amp;diff=570"/>
		<updated>2014-03-15T21:24:37Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Yltsi: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Operaation aikana komentaja ja yksiköiden päälliköt antoivat kaikkiaan 73 rangaistusta, jotka jakautuivat teon/tapahtuman ajankohdan mukaan kuukausittain seuraavasti:&lt;br /&gt;
* 1989 toukokuu 4&lt;br /&gt;
* 1989 kesäkuu 2&lt;br /&gt;
* 1989 heinäkuu 0&lt;br /&gt;
* 1989 elokuu 2&lt;br /&gt;
* 1989 syyskuu 2&lt;br /&gt;
* 1989 lokakuu 8&lt;br /&gt;
* 1989 marraskuu 10&lt;br /&gt;
* 1989 joulukuu 11&lt;br /&gt;
* 1990 tammikuu 6&lt;br /&gt;
* 1990 helmikuu 20&lt;br /&gt;
* 1990 maaliskuu 8.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lisäksi ainakin kahta tapausta oli niin vakavia, ettei niitä käsitelty pataljoonassa (toinen EHK:sta, toinen esikunnasta) vaan ne menivät oikeuteen Suomeen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Rangaistun sotilasarvo oli seuraava:&lt;br /&gt;
* jääkäri 40&lt;br /&gt;
* alikersantti 14&lt;br /&gt;
* kersantti 9&lt;br /&gt;
* ylikersantti 4&lt;br /&gt;
* vääpeli 2&lt;br /&gt;
* sotilasmestari 1&lt;br /&gt;
* luutnantti 1&lt;br /&gt;
* yliluutnantti 2.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Rangaistun yksikkö oli seuraava:&lt;br /&gt;
* 1. JK 4&lt;br /&gt;
* 2. JK 8&lt;br /&gt;
* 3. JK 2&lt;br /&gt;
* TiedK 28&lt;br /&gt;
* 5. JK 3&lt;br /&gt;
* EHK 28.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Esimerkkejä komentajan ja yksiköiden päälliköiden antamista rangaistuksista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Toukokuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Komentaja rankaisi xx:a 2. JK:sta kurinpitosakolla 4 pv a 63,40 mk = 253,60 mk. Syy: Luvaton poissaolo (RL 45:4.1), jääden palvelusvapaalta määräaikaan (klo 22) mennessä palaamatta yksikköönsä, ollen poissa 3.5.1989 klo 22 - 4.5.1989 klo 5.40 välisen ajan. Tekopaikka Bagani. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Komentaja rankaisi xx:a 5. JK:sta kurinpitosakolla 11 pv a 63,40 mk = 697,40 mk. Syy: 1. Palvelusrikkomus (RL 45:15.2). xx oli tahallaan rikkonut alkoholijuomien hankinnasta, myynnistä ja käytön valvonnasta annettuja määräyksiä tuomalla alkoholijuomia majoitustilaan, nauttimalla niitä majoitustiloissa ennakolta tiedettyä päivystyspalvelusta edeltävänä kuuden tunnin aikana. Tekoaika: 10.-11.5.1989. Tekopaikka: Nepara. 2. Vartiorikkomus (RL 45:17.2) xx oli nukahtanut päivystyspalveluksessa ollessaan ja herännyt vasta komppanian varapäällikön ravisteltua xx:n hereille. Tekoaika: 11.5.1989. Tekopaikka: Nepara. Koventava peruste: useita rikkomuksia (SKL 32.3).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Yksikön päällikkö rankaisi xx:a EHK:sta varoituksella. Syy: sotilaan sopimaton käyttäytyminen (RL 45:23) nauttimalla alkoholia siinä määrin, että itseään hallitsematta meni luvattomasti vartioidulle varastoalueelle, mistä vartiomies toimitti hänet sairaalahoitoon. Tekoaika: 7.5.1989. Tekopaikka: Rundu.&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Yltsi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG_HQ:n_suomalainen_Esikuntaryhm%C3%A4&amp;diff=569</id>
		<title>UNTAG HQ:n suomalainen Esikuntaryhmä</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG_HQ:n_suomalainen_Esikuntaryhm%C3%A4&amp;diff=569"/>
		<updated>2014-03-15T20:39:41Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Yltsi: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Esikuntaryhmässä Windhoekissa palvelivat&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
ev Saikkonen S&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
evl Aalto K&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
evl Väisänen R&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
maj Herajärvi S&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
maj Salminen P&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
maj Tammi K&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
maj Ekman B-E&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
kapt Mälkki H&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
kapt Liimatainen M&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
kapt Orkomies J&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
kapt Suihkonen R&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
kapt Leskinen K&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
kapt Kipinäinen H&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Myös UNTAG:n sotilaspoliisikomppania päällikkö &#039;&#039;(provost marshal)&#039;&#039; maj Ossi Panula oli hallinnollisesti osa esikuntaryhmää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Toimintojen alasajoon liittyen puolustusministeriö määräsi esikuntaryhmästä 8 upseeria pataljoonaan erityistehtäviin 16.3.1990 lukien. (Heille ei ollut varsinaisesti mitään tekemistä. Koska YK lopetti heidän tehtävät esikunnassa ja heistä haluttiin autollisina pitää huolta, heidän määrättiin pataljoonan kirjoille kansallisella päätäksellä.)&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Yltsi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG:n_aikajana&amp;diff=568</id>
		<title>UNTAG:n aikajana</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG:n_aikajana&amp;diff=568"/>
		<updated>2014-03-15T20:22:38Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Yltsi: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;&#039;&#039;&#039;1989 helmikuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 maaliskuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 huhtikuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.4. Lentoerä 2.2 palasi koulutuksen jälkeiseltä lomalta Niinisaloon, siirtyminen iltapäivällä Hyrylän varuskuntaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.4. Lentoerä 2.2 Helsinki-Vantaan lentokentälle. USAF:n Galaxy C-5 nousi ilmaan klo 12. Välilasku Espanjan Rotassa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11.4. Päiväntasaajan ylitys kello 1.10 Suomen aikaa. Välilasku keskellä Atlantin valtamerta Ascensionilla. Laskeutuminen Grootfontainiin  klo 11.10 Namibian/Suomen aikaa. Lentomatka kesti 23 tuntia. Illalla bussilla 250 km:n päähän Runduun.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
12.4. Lisää esikunnan porukkaa saapui toisella lennolla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
13.4. Toimistojen siivoamista esikunnassa. Merikonttien odottelua.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
17.4. Tilannepäivystäjät aloittivat päivystyksen. Ei viestivälineitä, tosin, koska kontit matkalla. Komentajan 1. päiväkäsky.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
19.4. Operatiivisen toimiston viestivälineet kuntoon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
22.4. Ensimmäinen postilähetys Suomesta; eräs kirje oli ollut matkalla 10 päivää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
23.4. Toinen postilähetys Suomesta; eräs kirje oli ollut matkalla 6 päivää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
25.4. Erityisedustaja Martti Ahtisaaren ja YK:n rauhanturvaoperaatiosta vastanneet alipääsihteeri Gouldingin vierailu FINBATTin esikunnassa. Liikenneonnettomuus 5. JK:n alueella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
26.4. Aamuyöllä toinen liikenneonnettomuus, kaksi egyptiläistä oli ajanut ulos 15 km esikunnasta Grootfontainin suuntaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
27.4. FINBATT avusti paikallisia ulosajossa Rundun lähellä. Illalla liikenneonnettomuus 5. JK:n alueella, egyptiläinen ja sudanilainen sotilastarkkailija ajoivat ulos.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
28.4. Liikenneonnettomuus 120 km Rundusta itään kohti 2. JK:n aluetta, puolalaisten ulosajo.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
29.4. Komentaja seurueineen lähes maastoajona pikkuteitä pitkin Rundusta  3. JK:n alueelle Bushmanlandiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 toukokuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.5. Vappua vietettiin myös eteläisellä pallonpuoliskolla. Miehistössä runsaasti alikersanttiylennyksiä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.5. Pataljoonaupseerin tutustumiskäynti 5.JK:n tukikohdassa Neparassa ja suomalaisten ylläpitämällä lähestysasemalla/klinikalla Nrurenkurussa Okavangojoen rannalla. Paikalla oli kolme suomalaista lähetystyöntekijää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.5. Komentajan 2. päiväkäsky.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.5. Operatiivisen toimiston päällikön johtama tiedusteluretki 2. JK:n alueelle Baganiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.5. Aamulla edellisenä päivänä Baganiin tullut osasto kahdella maastohenkilöajoneuvolla maastontiedusteluun Baganista suoraan kohti pohjoista ja joutuu UNITA:n vangiksi; tästä myöhemmin eri kertomus. Ensimmäinen palvelussitoumuksen purku sairauden perusteella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.5. FC kenr Prem Chand vieraili FINBATT:n esikunnassa Rundussa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.5. Päällystötason kotiutus YK-palvelukseen sopimattomuuden johdosta. (Helsingin raastuvanoikeus tuomitsi kotiutetun myöhemmin kotiutukseen johtaneista tapahtumista 25 päiväsakkoon.)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
13.5. Näihin aikoihin verovapaiden autojen noutoja satamasta. Namibian rannikon ainoa syväsatama Walvis Bay oli edelleen Etelä-Afrikan hallussa siirtyen Namibialle myöhemmin vuonna 1994. Suomalaisten autoja satamaan tuli kaikkiaan noin 440. Pataljoonan lakimies junaili autojen noutoruljanssin. Muutaman päivän välein bussilastillinen autonhakijoita Rundusta rannikolle (887 km), josta kootusti satamahalleille. Sataman huolintamaksu oli noin 1000 Etelä-Afrikan randia (1700 markkaa). Suurin osa hakijoista ajoi auton samantien takaisin Runduun, ajoaika noin 10 tuntia hyväkuntoista ja suoraa asfalttitietä pitkin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.5. Operatiivinen toimisto neuvotteli italialaisen helikopteriosaston (ItalAir) kanssa. Alkuvaiheessa toiminta oli aika byrokraattista; helikopteria ei saatu ilmaan esimerkiksi liikenneonnettomuudessa äkkilähtönä tilannepäivystäjän ilmoituksella vaan se vaati italialaisten omien johtajien siunauksen. Pikku hiljaa käytäntöä saatiin sujuvammaksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
24.5. Rundun tukikohdassa Etelä-Afrikkalaisten komennossa ollut Bn 202 piti läksiäisparaatin, namibialaisista koostunut miehistö kotiutettiin ja eteläafrikkalainen päällystö siirtyi takaisin Etelä-Afrikkaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
26.5. Liikenneonnettomuus 70 km Rundusta Grootfontainiin. Kaksi kuollutta (1 SADF, 1 tanskalainen YK-sotilas), kaksi loukkaantunutta. Kello 10 eteläafrikkalaiset laskivat lippunsa Rundu itäisessä varuskunnassa ja YK-lippu salkoon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
27.5. Esikunnan hirsisaunan rakentaminen vielä kesken, päivän aiheena lattian teko.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
31.5. Huhtikuun saippuarahat (=YK:n maksama pieni korvaus) tulivat jakoon, 71 randia eli noin 120 markkaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Toukokuussa kaikkiaan 9 palvelussopimuksen katkaisua, joista 1 YK-palvelukseen sopimattomuuden ja 2 sairauden johdosta sekä 6 henkilön omasta tahdosta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 kesäkuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.6. Kaksi Ilkka-lehden toimittajaa vierailulle toimialueelle. Ensimmäiset kersanttiylennykset miehistössä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.6. Esikunnan sauna käyttökunnossa. Puolustusvoimien lippujuhlapäivän paraatin harjoittelua.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.6. Puolustusvoimien lippujuhlapäivä. Klo 8 juhlallinen lipunnosto esikunnan pihalla. Klo 11 paraatijoukon siirtyivät lentokentälle. Klo 12 paraati lentokentällä. Klo 13 coctail-tilaisuus, paikalla arvovaltainen edustus eri puolilta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Puolustusvoimien komentaja myönsi sotilasansiomitalit seuraaville Namibiassa palvelleille:&lt;br /&gt;
* maj Saukko E&lt;br /&gt;
* yli Kivijärvi I&lt;br /&gt;
* ltn Vuorinen K&lt;br /&gt;
* kers Ahderinne K&lt;br /&gt;
* kers Pitkänen P&lt;br /&gt;
* alik Mattila J.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.6. Niin sanottujen Etulinjamaiden (&#039;&#039;Front Line States&#039;&#039;) eli Etelä-Afrikan vaikutuspiirissä olevien maiden (Angola, Sambia, Botswana, Mosambik jne.) delegaation vierailu. Osa suhtautui kriittisesti FINBATT:n toimintaedellytyksiin eli resurssien määrään verrattuna alueen kokoon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.6. Operatiivinen toimisto sai tehtävän suunnitella joukkojen käyttöä Grootfontainin lentokentällä pakolaisten vastaanottokeskuksen suojaamiseen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.6. Huoltolento Grootfontainista Suomeen, 200 suomalaista lomalle kahdeksi viikoksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kesäkuussa 4 palvelussopimuksen katkaisua; kaikki omasta tahdosta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 heinäkuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.7. Turun Sanomien toimittaja vierailulle pataljoonaan. Ensimmäiset ylikersanttiylennykset miehistössä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.7. Huoltolento.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11.-13.7. Soluttautumisen estoharjoitus 5. JK:n alueella pataljoonan vastuualueen länsiosassa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
15.7. UNTAG:n esikunta määräsi FINBATT:n TiedK:n 2 tunnin lähtövalmiuteen suuntana Ambomaa. Saatujen tietojen (SADF?) mukaan SWAPO:n sissejä lähtenyt liikkeelle Angolasta kohti etelää. Lähtökäskyä ei tullut.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.7. 2. JK:n partio löysi Caprivin käytävän keskiosan pohjoislaidalta kylän, josta meillä ei ollut aikaisemmin tietoa. Pian selvisi, ettei siitä ollut tietoa myöskään YK:n siviilikomponentilla, jonka tehtävänä oli äänestäjien rekisteröinti. Myöhemmin selvisi, että kylässä asui (ja oli asunut jo pitkään) Angolan puolella olevan UNITA-sissiliikkeen sotilaiden perheitä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Paikallisten mukaan heinäkuussa täydenkuun aikaan on kaikkein kylmintä. Tänä vuonna täysikuu oli 18.7., jolloin viileimmän päivän korkein lämpötila oli varjossa +16 astetta C (auringossa +25 ehkä) ja yön lämpötilat yleensä noin +2...+4 astetta C. Yhtenä aamuna pihalla ollut ämpäri oli jäässä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
20.7. Komentaja Ambomaalla, jossa tapasi mm. YK:n pääsihteerin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
24.7. Suomalaisten YK-miesten Etelä-Afrikan matkailu oli aiheuttanut kovaa keskustelua Suomessa. Etelä-Afrikka oli virallisesti kansainvälisessä boikotissa harjoittamansa apartheit-politiikan ansiosta. Suomalaiset YK-sotilaat olivat lomillaan käyneet jo Etelä-Afrikassa, koska yksilön tasolla asiassa ei ollut mitään erityistä. Suomessa asiasta oli puhuttu korkealla taholla (mm. kansanedustajat ottivat kantaa); joidenkin kannanottojen mukaan lomalla olevien suomalaisten YK-miehien pitää noudattaa Suomen virallista ulkopolitiikkaa. Kenestäkään siellä ei ollut asian ratkaisijaksi vaan päätösvalta asiassa annettiin Suomen kontingentin johtajalle eli pataljoonan komentajalle. Komentaja teki 24.7. päätöksen, jonka mukaan lomailua Etelä-Afrikassa ei rajoiteta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
26.7. Huoltolento Suomesta saapui Grootfontainiin illalla 6 tuntia myöhässä. Operaattori itäsaksalainen Interflug ja koneena pienehkö 160-paikkainen Iljusin. Huoltolennolla alueelle saapui YK Koulutuskeskuksen johtaja, evl Tiihonen tutustumaan toimintaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
27.7. Huoltolento takaisin Suomeen, mukana mm. 6 omasta tahdostaan kotiutuvaa. Muuten kone täynnä kolmen viikon Suomi-lomalle menijöitä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Heinäkuussa 15 palvelussopimuksen katkaisua, joista 1 YK-palvelukseen sopimattomuuden johdosta, 1 sairauden johdosta ja 13 omasta tahdosta. Yhteensä alusta alkaen 28 katkaisua.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 elokuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.8. Verovapaita autoja Walvis Bayhin saapui eri huolitsijoiden toimittamana pitkin kesää, mm. vielä elokuun alussa saapui yli 20 auton erä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.8. Helsingin Sanomien toimittaja ja valokuvaaja pataljoonan alueelle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
15.8. Keskikesän viileän kauden jälkeen tyypillinen iltapäivälämpötila varjossa oli jo yli +30 astetta C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
16.8. Huoltolento Suomesta Grootfontainiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
17.8. Varhain aamulla huoltolennolle menevät näkivät kuunpimennyksen linja-autoistaan. Kello 9.40 huoltolento Grootfontainista Suomeen Iljusin-62-koneella, 160 paikkainen. Välilaskut Kongon pääkaupungissa Brazzavillessä sekä Berliinissä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
xx.8. Liikenneonnettomuus Caprivin käytävässä, 3 puolalaista YK-miestä kuoli.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
xx.8. Ensimmäinen suomalaisen verovapaan auton huomattava liikenneonnettomuus, Nissan ZX200 päin puuta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Elokuussa 19 palvelussopimuksen katkaisua, joista yksi YK-palvelukseen sopimattomuuden vuoksi ja 18 omasta tahdosta. Yhteensä 47 katkaisua alusta alkaen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 syyskuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.9. Huoltolento Helsingistä klo 21.40 kohti Berliiniä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.9. Huoltolento Grrotfontainiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.9. Huoltolento Grrotfontainista Suomeen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.9. Esikunnan pihalle saatiin min-max-lämpömittari. Yön alin +10 C, päivän ylin varjossa + 26 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.9. Toimittaja Esko Tommila seurueineen pataljoonan alueelle, tekivät kuvauksia televisioon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 lokakuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.10. Max +39 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.10. Min +11 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.10. Min +19 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9.10. FC kenr Prem Chand vierailulle pataljoonaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
13.10. Min +13 C, max +33 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.10. Huoltolento (7.) Suomesta ja takaisin Suomeen Nigerian ja Amsterdamin kautta. Koneen vaihto Amsterdamissa teknisen ongelman takia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 marraskuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.11. Max +43 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
xx.11. TiedK Ambomaalle vaalien ajaksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.11. Namibian vaalit alkoivat.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.11. Huoltolento (8.) Suomesta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9.11. Min +20 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
14.11. Vaalin tulokset julki. SWAPO sai 57 % äänistä, eli ei saanut kaipaamaansa 2/3-osan enemmistöä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
15.11. Etukäteen pelättiin levottomuuksia vaalituloksen julkistuksen jälkeiseen aikaan, mutta tilanne jatkui rauhallisena.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.11. Min +11 C, max + 39 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
19.11. Max +41 C. Operaation alasajosta ristiriitaisia huhuja. Yhden tiedon mukaan operaatio jatkuu 1.7.1990 saakka, toisen huhun mukaan UNTAG:n sotilaskomponentit ajetaan alas hyvinkin nopeasti, koska tilanne ollut rauhallinen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
23.11. FC kenr Prem Chand vieraili Rundussa. Ei ottanut kantaa operaation alasajoon; totesi vain että suunnittelu on käynnissä. Liikkeellä huhu, että Länsi-Saharaan ollaan laittamassa YK-joukkoja ja osa Namibiassa olevista siirrettäisiin sinne ensiapuna.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
24.11. Tieto, että sotilastarkkailijat ajetaan ensimmäisenä alas.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
29.11. Huoltolentopäivä (9.). Mukana alueelle tuli mm. PLM:n YK-toimiston päällikkö, evl Ahlqvist sekä sotilassoittokunta vahvuudella 15!!&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
30.11. Alhqvist tarkasti esikunnan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 joulukuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.12. Alhqvist tarkisti 5. JK:n. Tieto tarkkailijaorganisaation supistamisesta 300 sotilaasta 200 sotilaaseen, suomalaisista joutuisi lähtemään 5 henkilöä ennenaikaisesti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.12. Alhqvist ja soittokunta 1. JK:aan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.12. Itsenäisyyspäivän paraatin harjoittelua. Ahlqvist 3. JK:ssa. Soittokunnan konsertti esikunnan messissä. Joulupukin vierailu.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.12. Suomen 72. itsenäisyyspäivä. Mitaliparaati Rundun lentokentällä. Itsenäisyyspäivän iltavastaanotto Windhoekissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Puolustusvoimien komentaja myönsi sotilasansiomitalit seuraaville Namibiassa palvelleille:&lt;br /&gt;
* maj Aunola A&lt;br /&gt;
* ylil Kokkola O&lt;br /&gt;
* yliv Palenius R&lt;br /&gt;
* vääp Kangastalo R&lt;br /&gt;
* vääp Aitakari O&lt;br /&gt;
* vääp Jokiranta A&lt;br /&gt;
* vääp Nyykooli J&lt;br /&gt;
* alik Alatalo J.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11.12. Sotilastarkkailijat &amp;quot;arpoivat&amp;quot; odotettua aikaisemmin Suomeen laitettavat, lähtöpäivä olisi noin 15.1.1990. Maj Ruotsalainen, kapt Laukka, maj Ericsson, maj Skriko ja kapt Kivilinko valmistautuivat lähtemään ensimmäisessä erässä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
14.12. Kova ukkosmyrsky Rundussa, yhden majoituksen katto irtosi, puita ja yksi masto kaatui.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
17.12. Komentaja määräsi alustavan lomakiellon 15.2.1990 alkaen toimintojen alasajoon liittyen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
19.12. Etelä-Afrikasta tuotiin takaisin Hercules-koneellinen mustia entisen 32. Batt:n miehiä. Kyseinen 32. Batt oli suorastaan legendaarinen paikallisista mustista miehistä jo 1970-luvulla koottu pataljoona, joka taisteli SADF:n riveissä Etelä-Afrikan valtaa vastustavia angolalaisia joukkoja vastaan. Pataljoona oli ainut mustista sotilaista koostunut joukko-osasto SADF:ssä ja siten poliittisesti arka asia. Pataljoonan tukikohta oli 2. JK:n alueella Buffalossa. Pataljoona piti lakkauttaa rauhansopimuksen mukaan, mutta koska oli odotettavissa vakavia sopeutumisongelmia ja mahdollisesti väkivaltaisia yhteenottoja paikallisten kanssa, Etelä-Afrikka päätti siirtää pataljoonan kokonaisuudessaan Etelä-Afrikkaan. Homma ei siellä kuitenkaan mennyt ihan käsikirjoituksen mukaan, ja poliittisista (?) syistä pataljoona lopulta lakkautettiin. Mustille sotilaille annettua lupausta uudesta elämästä ei pystytty pitämään.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
20.12. Huoltolentopäivä (10.). Huoltolennolla Suomesta saapui muun muassa 23 täydennysmiestä, kaikki jääkäreitä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
22.12. Sadekausi oli pahasti myöhässä, pahin kuivuus 30 vuoteen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
23.12. Liikenneonnettomuus 5. JK:n alueella Nkurenkurussa, YK:n siviilipoliisien ulosajo, 1 kuoli.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
24.12. Jouluaatto. Päällystö otti yöksi vartiovastuu esikunnan porttivartiosta. Max +40 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
25.12. Liikenneonnettomuus, suomalaisen verovapaa BMW 735i törmäsi lehmään, ei vakavia loukkaantumisia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
27.12. FC kenr Prem Chandin vierailu esikunnassa. Ilmoitti tahtonaan, että pataljoona tulee purkaa nopeammin kuin suomalaiset olivat UNTAG:n esikunnalle aikaisemmin ilmoittaneet.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1990 tammikuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.1. YK antoi suunnitteluperusteita operaation purkuun, suomalaisten kotiutuslennot sen mukaaan 4., 8., 12. ja 16.4.1990.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.1. Min +19 C, max +27, pilvistä, sadekuuroja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9.1. Autojen verovapauden ehtona oli auton käytössä olo vuoden ajan ennen Suomeen paluuta, minkä toteutuminen oli pitkien rahtimatkojen vuoksi vaikea. Legaali oli selvitellyt asiaa Suomesta, ja tuli tieto, että rahtausaika (auton oleminen laivassa) lasketaan mukaan auton käytössä olo aikaan. Euroopan päässä auton makaaminen satamassa ei ole käytössäoloaikaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.1. Piti tulla huoltolento, mutta kone myöhästyi vuorokauden. Nigeriassa olleen rajuilman takia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11.1. Huoltolentopäivä (11.).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
31.1. Huoltolentopäivä (12.). Lennolla toimialueelle tuli puolustusministeri Ole Norrback sekä kenrl Hägglund seurueineen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1990 helmikuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.2. Namibian peruslain laativa kokous oli päättänyt, että itsenäistymispäivä olisi 21.3.1990; hieman aikaistunut aikaisemmin ilmoitetusta maaliskuun lopusta. Kotiutuslennoille uudet päivämäärät ajanjaksolle 25.3.-10.4.1990.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.2. Puolustusministeri seurueineen 5. JK:ssa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.2. Puolustusministeri seurueineen 3. JK:ssa, jossa alkoi ampumaleiri. Suomesta oli tullut tieto, ettei ampumatarvikkeita kannata rahdata takaisin Suomeen ja niinpä pidettiin ampumaleri, jossa ammuttiin. Ja paljon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.-11.2. Pataljoonan lentopalloturnaus Rundussa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11.2. Nelson Mandela vapautettiin vankilasta Etelä-Afrikasta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1990 maaliskuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
12.3. Kenttäkaupassa alkoi alennusmyynti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
14.3. FC kenr Prem Chandin jäähyväisvierailu. Kenialainen osasto kävi maastontiedustelussa. Namibian hallinto ja Kenia olivat sopineet, että YK-joukkojen poistuessa kenialainen sotilasosasto jää vielä toistaiseksi maahan (maiden välisellä sopimuksella, ei YK-asia enää).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
17.3. Pataljoonan järjestämä Rundu Run -juoksukilpailu.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.3. Ulkoministeri Pertti Paasion ja kenrl Aimo Pajusen vierailu alkoi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
21.3. Namibian itsenäistymispäivä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
23.3. Satoi koko päivän, sademäärä vuorokaudessa 51 mm.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1990 huhtikuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.4. Lipunlasku esikunnan tukikohdassa. Esikunnan ja EHK:n jäljellä olleet osat moottorimarssilla klo 9.30 Rundusta kohti Grootfonteinia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.4. Yksi kotiutuslennoista. Tower Air -yhtiön jumbo 747-100, ilmaan klo 16.42. Välilasku Nairobissa, jossa tultiin kenttään tosi vauhdilla. Välilasku venyi, koska jokin (arabi)maa ei antanut juutalaisomistuksessa olleelle koneelle ylilentolupaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.4. Ateenassa toinen välilasku aikaisin aamulla. Laskeutuminen Helsinkiin kello 12.29. Sen lennon kotiutuminen samana iltana, viimeinen palkanmaksupäivä 6.4.&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Yltsi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG_HQ:n_sotilaspoliisiryhm%C3%A4&amp;diff=567</id>
		<title>UNTAG HQ:n sotilaspoliisiryhmä</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG_HQ:n_sotilaspoliisiryhm%C3%A4&amp;diff=567"/>
		<updated>2014-03-15T19:30:05Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Yltsi: Ak: Uusi sivu: UNTAG:n sotilaspoliisikomppanian päällikkö &amp;#039;&amp;#039;(provost marshal)&amp;#039;&amp;#039; oli maj Ossi Panula.   Sotilaspoliisikomppaniassa palvelivat seuraavat suomalaiset:  vääp Järvenpää T  vä...&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;UNTAG:n sotilaspoliisikomppanian päällikkö &#039;&#039;(provost marshal)&#039;&#039; oli maj Ossi Panula.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Sotilaspoliisikomppaniassa palvelivat seuraavat suomalaiset:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
vääp Järvenpää T&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
vääp Syrjä T&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
ylik Ala-Haavisto M&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
ylik Henttunen P&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
ylik Kyyrö J&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
ylik Salo O&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
ylik Schwalenstöcker M&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
ylik Tukia J&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
ylik Venäläinen E&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
ylik Österblad L&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Yltsi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG_HQ:n_suomalainen_Esikuntaryhm%C3%A4&amp;diff=566</id>
		<title>UNTAG HQ:n suomalainen Esikuntaryhmä</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG_HQ:n_suomalainen_Esikuntaryhm%C3%A4&amp;diff=566"/>
		<updated>2014-03-15T19:26:47Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Yltsi: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Esikuntaryhmässä Windhoekissa palvelivat&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
ev Saikkonen S&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
evl Aalto K&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
evl Väisänen R&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
maj Herajärvi S&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
maj Salminen P&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
maj Tammi K&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
maj Ekman B-E&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
kapt Mälkki H&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
kapt Liimatainen M&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
kapt Orkomies J&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
kapt Suihkonen R&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
kapt Leskinen K&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
kapt Kipinäinen H&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Myös UNTAG:n sotilaspoliisikomppania päällikkö &#039;&#039;(provost marshal)&#039;&#039; maj Ossi Panula oli hallinnollisesti osa esikuntaryhmää.&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Yltsi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG&amp;diff=565</id>
		<title>UNTAG</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG&amp;diff=565"/>
		<updated>2014-03-15T19:25:06Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Yltsi: /* Suomalaiset UNTAG:n organisaatiossa */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;UNTAG (United Nations Transition Assistance Group) oli Yhdistyneiden kansakuntien Namibiaan sijoittunut rauhanturvaoperaatio. Operaatio alkoi huhtikuussa 1989 ja päättyi maaliskuussa 1990. Operaation johdossa oli YK:n erityisedustaja Martti Ahtisaari. Operaation tehtävänä oli turvata yhteiskuntajärjestys siirtymäkaudella Etelä-Afrikan joukkojen vetäytymisestä Namibian itsenäistymiseen sekä erityisesti huolehtia, että maassa järjestettiin demokraattiset, vapaat ja rehdit vaalit.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Yleistä ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Namibian historiasta===&lt;br /&gt;
Namibian historia on kuvattu tiiviissä muodossa muun muassa [http://fi.wikipedia.org/wiki/Namibia tässä wikipedian artikkelissa]. Lyhyesti:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Alkuasukkaat:&#039;&#039;&#039; Alueen alkuasukkaina pidetään keräilyllä ja metsästyksellä eläviä [http://fi.wikipedia.org/wiki/Sanit san]-kansaa eli bushmanneja sekä etelästä Hyväntoivonniemeltä saapuneita namoja. Suurin etninen ryhmä on aikanaan pohjoisesta saapuneet [http://fi.wikipedia.org/wiki/Ovambot owambot], joiden pääosa asuu Angolan rajan lähellä [http://fi.wikipedia.org/wiki/Ambomaa Ambomaalla] (englanniksi Ovamboland). Muita etnisiä ryhmiä ovat muun muassa hererot ja kavangot.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Löytöretkien aika:&#039;&#039;&#039; Eurooppalaisten tietoisuuteen Namibia tuli 1480-luvulla, kun portugalilaiset tutkimusmatkailijat purjehtivat Afrikan rannikkoa etelään.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Saksan siirtomaana:&#039;&#039;&#039; Eurooppalaisten jakaessa siirtomaa-alueita 1884 Namibia annettiin Saksan hallintaan, jonka seurauksena saksalaiset ottivat maan haltuun lukuun ottamatta Britannian hallussa ollutta [http://fi.wikipedia.org/wiki/Walvis_Bay Walvis Bayn] aluetta. Alueen rajat määriteltiin 1890 ja Namibiasta tuli virallisesti Saksan siirtomaa ([http://fi.wikipedia.org/wiki/Saksan_Lounais-Afrikka Saksan Lounais-Afrikka]). Hererot ja namat kapinoivat 1904-1907; 80 % hereroista ja puolet namoista sai surmansa. Saksalaisajan vaikutus näkyy maassa edelleen mm. rakennuksissa.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Etelä-Afrikan hallinnassa:&#039;&#039;&#039; Vuonna 1915 Etelä-Afrikka (Englannin puolesta) hyökkäsi maahan, mikä päätti Saksan siirtomaavallan. Ensimmäisen maailmansodan aikana Etelä-Afrikka piti Namibiaa hallussaan Kansainliiton mandaatilla. Englanti hallitsi Namibiaa toiseen maailmansotaan saakka, jolloin Etelä-Afrikka otti maan täysin hallintaansa Englannin vaatimuksesta. Namibiasta tuli näin käytännössä Etelä-Afrikan unionin viides maakunta. Kun Kansainliitto lakkautettiin toisen maailmansodan jälkeen, mandaattialueet siirrettiin YK:n huoltohallintoalueiksi 1966. Etelä-Afrikan tasavalta kuitenkin torjui tämän ja jatkoi läsnäoloaan alueella.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Vastarinnan aika:&#039;&#039;&#039; Vastarintaa eteläafrikkalaisia vastaan alkoi kehittyä 1940-luvulta lähtien. &amp;quot;Lounais-Afrikan kansanjärjestö&amp;quot; (SWAPO) -nimellä kulkeva marxilainen sissiryhmä käynnisti alueella itsenäisyyssodan 1966. E-A lisäsi miehitysjoukkoja ja sääti tiukat terrorismin vastaiset lait tuomiten niillä SWAPOlaisia ankarasti. Jopa 40 000 namibialaista pakeni tuolloin naapurimaihin. Maan nimi muutettiin virallisesti Namibiaksi vuonna 1968. YK julisti E-A:n edelleen jatkuneen läsnäolon Namibiassa laittomaksi vuonna 1971 ja vuonna 1972 YK:n yleiskokous tunnusti SWAPOn ainoaksi autenttiseksi edustajaksi Namibian kansalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===YK:n päätöslauselma 435===&lt;br /&gt;
YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 435 ([http://en.wikipedia.org/wiki/United_Nations_Security_Council_Resolution_435 resolution 435]) 29.9.1978 oli ratkaiseva askel Namibian itsenäistymisessä. Päätöslauselman mukaan Namibiassa tultaisiin järjestämään vapaat ja demokraattiset &#039;&#039;(free and fair)&#039;&#039; vaalit, jonka jälkeen Namibian itsenäistyisi. Siirtymäkaudella eteläafrikkalaisten vetäytymistä ja vaaleja valvoisi UNTAG:ksi nimitetty rauhanturvaoperaatio.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kiistan yksi osapuoli eli Etelä-Afrikka suostui implementoimaan päätöslauselman vasta joulukuussa 1988 kansainvälisen painostuksen johdosta, joten itsenäistymisprosessin viimeinen vaihe saatiin liikkeelle vasta keväällä 1989.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== YK:n suomalainen valvontajoukko Namibiassa (YKSN)==&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
===Suomalaiset UNTAG:n organisaatiossa===&lt;br /&gt;
Suurin osa Namibiassa palvelleista suomalaisista palveli UNTAG:n suomalaisessa pataljoonassa (FINBATT). Lisäksi suomalaisia sotilaita oli kansainvälisessä esikunnassa, kansainvälisessä sotilaspoliisikomppaniassa ja sotilastarkkailijoina. Martti Ahtisaaren ohella muutama suomalainen siviili palveli UNTAG:n siviilipuolella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[UNTAG HQ:n suomalainen Esikuntaryhmä]]&lt;br /&gt;
* [[UNTAG HQ:n sotilaspoliisiryhmä]]&lt;br /&gt;
* [[UNTAG sotilastarkkailijat]]&lt;br /&gt;
* UNTAG FINBATT&lt;br /&gt;
** [[UNTAG FINBATT Esikunta]]&lt;br /&gt;
** UNTAG FINBATT Esikunta- ja huoltokomppania&lt;br /&gt;
** [[UNTAG FINBATT 1. Jääkärikomppania]]&lt;br /&gt;
** UNTAG FINBATT 2. Jääkärikomppania&lt;br /&gt;
** UNTAG FINBATT 3. Jääkärikomppania&lt;br /&gt;
** UNTAG FINBATT Tiedustelukomppania (4. JK)&lt;br /&gt;
** UNTAG FINBATT 5. Jääkärikomppania&lt;br /&gt;
* UNTAG:n siviilipuolella palvelleita suomalaisia&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Aikajana===&lt;br /&gt;
Operaation aikaisia tapahtumia on kirjattu [[UNTAG:n aikajana]]lle. Tärkeimpiä tapahtumia Namibiassa sekä muualla kuukausittain oli seuraavasti:&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Helmikuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Kalevi Sorsa syrjäytti Matti Ahteen eduskunnan puhemiehen paikalta. SDP:n puheenjohtaja Pertti Paasio tuli Sorsan tilalle ulkoministeriksi.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Afganistanin sisällissota: viimeiset Neuvostoliiton joukot lähtivät Kabulista; Neuvostoliiton miehitys päättyi. Pieter Botha erosi terveyssyistä Etelä-Afrikan johdosta.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Maaliskuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiaan valmistautuva FINBATT: Koulutuksessa Niinisalossa.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: YK:n erityisedustaja Martti Ahtisaari saapuu Windhoekiin 31.3.1989.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Veikko &amp;quot;Jammu&amp;quot; Siltavuori kaappasi ja murhasi kaksi 8-vuotiasta tyttöä Helsingin Myllypurossa.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Exxon Valdez -tankkerista vuosi 240 000 tynnyriä öljyä mereen Alaskassa.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Huhtikuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: 1.4.1989 UNTAG:n mandaatti astui voimaan keskiyöllä. SWAPO lähetti sopimusten vastaisesti aseistettuja taistelijoitaan rajan yli Angolasta Namibian puolelle. Eteläafrikkalaisten ja SWAPOn välillä syntyy taisteluja. Tilanne rauhoittui 8.4. FINBATT operatiivisessa valmiudessa noin 17.4. alkaen.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Eduskunta hyväksyi Suomen liittymisen Euroopan Unionin jäseneksi. Tiedekeskus Heureka avasi ovensa Tikkurilassa.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Neuvostoliitto aloitti joukkojensa kotiuttamisen Puolasta.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Toukokuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: FINBATTin alueella olleet eteläafrikkalaiset joukot kotiutettiin.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Suomesta tuli Euroopan neuvoston jäsen. Vihreä Liitto piti ensimmäisen puoluekokouksensa.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Egypti hyväksyttiin jälleen Arabiliiton jäseneksi 10 vuotta siitä erottamisen jälkeen.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Kesäkuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: FINBATTin ensimmäinen huoltolento Grootfontainista Suomeen, 200 suomalaista lomalle kahdeksi viikoksi.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Paavi Johannes Paavali II kävi Suomessa.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Tiananmenin aukion mielenosoituksen tukahduttaminen muuttui verilöylyksi Pekingissä.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Heinäkuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Suomalaisten rauhanturvaajien Etelä-Afrikan matkailu herätti keskustelua.&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: pataljoonan komentaja päätti, ettei Etelä-Afrikan matkailua rajoiteta. Heinäkuun alussa vuoden kylmin ajanjakso, Rundussa jopa yöpakkasia.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Varsovan liitto ilmoitti, että jokaisella sen jäsenmaalla on oikeus päättää itse omista asioistaan; tätä pidettiin voittona Mihail Gorbatšovin näkemykselle &amp;quot;erilaisista teistä sosialismiin&amp;quot;. Tukholman käräjäoikeus tuomitsi Olof Palmen murhasta syytetyn Christer Petterssonin elinkautiseen vankeuteen, vaikka hänen syyllisyyttään ei pystytty todistamaan täysin aukottomasti.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Elokuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Suomi ilmoitti ottavansa vastaan 160 kurdia ns. kiintiöpakolaisina Irakin ja Iranin alueelta loppuvuoden aikana.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Etelä-Afrikan presidentti P.W. Botha erosi virastaan kesken virkakautensa kärsittyään tappion oman puolueensa sisäisessä valtataistelussa. Väliaikaiseksi presidentiksi valittiin puoluejohtaja Frederik de Klerk.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Syyskuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
**&#039;&#039;Namibiassa: Namibian vapautusjärjestön SWAPOn johtaja Sam Nujoma palasi kotimaahansa lähes 30 vuoden maanpaosta. Neljä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsentä, Markus Aaltonen (SDP), Esko Almgren (SKL), Jörn Donner (RKP) ja Eeva Kuuskoski-Vikatmaa (Kesk.), aloitti viikon pituisen vierailun Botswanassa ja Namibiassa. Suunniteltu käynti Etelä-Afrikassa jouduttiin perumaan asiasta kotimaassa nousseen kohun vuoksi. Ainoana valtuuskunnan jäsenenä Jörn Donner kävi tutustumassa lähemmin Etelä-Afrikan oloihin.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: SKP:n keskuskomitea ja SKDL:n liittoneuvosto päättivät alustavasti toimintojensa yhdistämisestä uuteen, vuonna 1990 perustettavaan Vasemmistoliittoon.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Unkarin hallitus avasi maan länsirajan DDR:stä länteen lähteville ihmisille.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Lokakuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: Vuoden kuumin kuukausi, päivän ylin lämpötila yleisesti yli +40 C.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Wärtsilä Meriteollisuus teki Suomen suurimman konkurssin.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Kiina esitti Norjan suurkäräjien Nobel-komitealle voimakkaan vastalauseen sen vuoksi, että Nobelin rauhanpalkinto oli päätetty myöntää Tiibetin hengelliselle johtajalle 14. dalai-lamalle. Svean hovioikeus vapautti Olof Palmen murhasta syytetyn Christer Petterssonin näytön puutteessa.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Marraskuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: Vaalit.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Meriteollisuuden raunioille perustettiin uusi telakkayhtiö Masa-Yards Oy.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Berliinin muuri murtui. Unkari jätti jäsenhakemuksen Euroopan neuvostolle. Tšekkoslovakian kommunistinen puolue määräsi pidettäväksi monipuoluevaalit.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Joulukuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: Sotilassoittokunnan vierailu. Sadekausi myöhässä, pahin kuivuus 30 vuoteen. Suomen 72. itsenäisyyspäivänä mitaliparaati Rundussa ja iltajuhla Winhoekissa.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Pohjoismaiden ensimmäinen aamuajankohtaisohjelma alkaa Suomessa.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Yhdysvallat hyökkäsi Panamaan syrjäyttääkseen Manuel Noriegan. Romanissa presidentti Nicolae Ceaușescu ja hänen vaimonsa Elena otettiin kiinni ja teloitettiin pikaoikeudenkäynnin jälkeen. Chilessä järjestettiin ensimmäiset vapaat vaalit 16 vuoteen ja Brasiliassa 29 vuoteen.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Tammikuu 1990&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: UNTAG:n esikunta antoi suunnitteluperusteita operaation purkuun. Kuun viimeisenä päivänä puolustusministeri Ole Norrback sekä kenrl Hägglund seurueineen vierailulle.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Liikenneturva ilmoitti, että Suomen tieliikenteessä oli vuoden 1989 aikana kuollut 750 ja loukkaantunut noin 13 000 ihmistä eli enemmän kuin kertaakaan 1980-luvulla.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Panaman presidentti Manuel Noriega antautui yhdysvaltalaisjoukoille. Neuvostoliiton ensimmäinen McDonald&#039;s avattiin Moskovassa.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Helmikuu 1990&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: &#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Suomessa alkoi pankkilakko, joka sulki kaikki pankit yli kuukaudeksi Postipankkia lukuun ottamatta. Tampere-talo vihittiin käyttöön.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Nelson Mandela vapautui vankilasta. Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitea luopui puolueen yksinvaltiudesta Neuvostoliitossa.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Maaliskuu 1990&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: Namibia itsenäistyi 21.3.1990. Suuri itsenäistymisjuhla pääkaupungissa Windhoekissa.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Pääesikunnan päällikkö, amiraali Jan Klenberg siirtyi uudeksi puolustusvoimain komentajaksi kenraali Jaakko Valtasen siirryttyä eläkkeelle.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Liettua julisti itsenäisyyden Neuvostoliitosta ensimmäisenä Baltian maana.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Huhtikuu 1990&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: Namibia liittyi YK:n jäseneksi, jolloin siitä tuli järjestön 160. jäsenmaa.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Vasemmistoliitto perustettiin.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Avaruussukkula Discovery asetti Hubble-avaruusteleskoopin kiertoradalle. Bahaman mukavuuslipun alla purjehtinut risteilyalus Scandinavian Star paloi Oslonvuonossa, jolloin 160 ihmistä sai surmansa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Komentajan päiväkäskyt===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pataljoonan komentaja antoi vuoden aikana yhdeksän päiväkäskyä. [[UNTAG FINBATT komentajan päiväkäskyt]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Päiväkäskyjen myötä tuli julkiseksi komentajan ja yksiköiden päälliköiden antamat rangaistukset. [[UNTAG FINBATT rangaistukset]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Vapaa-ajan vietto===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Loman ja palvelusvapaan määrä&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lomaa ja palvelusvapaata kertyi niin paljon, etteivät kaikki ennättäneet käyttää kaikkia ansaitsemiaan vapaita. Pelisääntöjen mukaan palvelusvapaata ei saanut viettää toimialueella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Suomi-lomat&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Huoltolentojen väli oli kolme viikkoa pois lukien ensimmäinen kahden viikon väli kesä-heinäkuussa 1989. Muutaman ensimmäisen huoltolennon hoiti itäsaksalainen lentoyhtiö, joten Euroopan välilasku niillä lennoilla oli Berliinissä. Loput huoltolennot hoiti hollantilainen Air Holland, jonka Euroopan välilaskut olivat Amsterdamissa. Useimmat kävivät lomalla Suomessa 2-3 kertaa vuoden aikana.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Papinretket&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Papinretkiä tehtiin eniten [http://fi.wikipedia.org/wiki/Etoshan_kansallispuisto Etoshan luonnonpuistoon] Ambomaan eteläosaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;FinNamila Swakopmundissa&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pataljoonalla oli vuokrattuna rannikolla Swakopmundissa huvila, jonka kutsumanimi oli FinNamila. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Swakopmund Swakopmundin rannikkokaupunki] on lähellä Walvis Bayn syväsatamakaupunkia. Pataljoonan bussi ajoi viikottain edestakaisen matkan Rundusta Swakopmundiin. Swakopmund on suosittu turismikaupunki ja sen sanotaan olevan myös Namibian saksalaisin kaupunki. Ilmasto on viileähkö ja sademäärä vuodessa vain alle 20 mm rannikkoa pitkin pohjoista kohden kulkevan kylmän merivirran ansiosta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Etelä-Afrikka&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaikkiaan vapaa-ajanviettomahdollisuudet alueella olivat selvästi heikommat tai ainakin pidemmän etäisyyden päässä kuin esimerkiksi Lähi-Idässä, jolloin Etelä-Afrikan merkitys lomakohteena korostui. Etelä-Afrikka oli operaation aikaan kansainvälisessä boikotissa [http://fi.wikipedia.org/wiki/Apartheid apartheid]-politiikan johdosta, ja suomalaisten YK-miesten lomailu siellä aiheutti kovaa väittelyä Suomessa. Oli tahoja, joiden mielestä YK-miehiltä tuli kieltää E-A:an matkustaminen. Keskustelun jälkeen puolustusministeriö antoi ratkaisuvallan asiassa pataljoonan komentajalle. Komentaja päätti heinäkuussa 1989, ettei lomalla olevien YK-miesten matkailua ole syytä rajoittaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Etelä-Afrikkassa oli mahdollista ostaa edullinen &#039;&#039;viiden kaupungin lippu&#039;&#039;, jonka alku- ja päätepisteenä pystyi olemaan myös Windhoek. Lipulla pystyi siis vierailemaan kolmessa Etelä-Afrikan kaupungissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Viktorian putoukset&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[http://fi.wikipedia.org/wiki/Victorian_putoukset Viktorian putoukset] olivat aivan 1. JK:n toimialueen vieressä Zimbabwen ja Sambian rajalla. Matkaa Katima Mulilosta oli noin 180 km.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Kaukokohteet&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pataljoonan matkatoimisto tilasi matkoja YK-miehille muun muassa Rio de Janeiroon ja Malediiveille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===YKSN:n arkisto===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
YKSN:n arkisto on Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteessä (entinen Sota-arkisto). Sörnäisissä ei enää ole tutkijasalipalvelua, vaan aineistoon tutustuminen tapahtuu [http://www.arkisto.fi/fi/yhteystiedot/ Kansallisarkiston] Rauhankadun toimipisteen tutkijasalissa Helsingissä. Aineiston tilaamisen ohjeet löytyvät Arkistolaitoksen verkkosivuilta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
YKSN:n arkiston [http://kronos.narc.fi/aarre/naytakuva.php?id=9918 sisällysluettelo] löytyy netistä. Arkisto koostuu kahdesta sidotusta kirjeenvaihtokirjasta ja 88 arkistokansiosta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Linkit ==&lt;br /&gt;
[http://www.youtube.com/watch?v=L1iTN8M4quQ Youtube YKSN-UNTAG Suomalaiset Namibiassa] Arto Aunolan käsikirjoittama ja selostama video FINBATTin toiminnasta (59 min)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[https://www.facebook.com/groups/79209617751/?fref=ts Facebook FINBATT-UNTAG, 3RD COY, NAMIBIA 1989] 3. JK:ssa palvelleiden suljettu ryhmä&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[https://www.facebook.com/groups/305711446895/?fref=ts Facebook UNTAG Namibia - South West Africa] UNTAG:ssa palvelleiden (kansainvälinen) suljettu ryhmä&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[http://en.wikipedia.org/wiki/United_Nations_Transition_Assistance_Group UNTAG Wikipediassa]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lehtileikkeitä ==&lt;br /&gt;
[http://www.holkkari.fi/rtwiki/images/0/0f/Apu_8_1990.jpg UNTAG Apu-lehti numero 8 vuodelta 1990]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Kirjallisuutta ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Breytenbach, Jan. 2002. &#039;&#039;The Buffalo Soldiers - The Story of South Africa&#039;s 32-Battalion 1975-1993&#039;&#039;. Eteläafrikkalaisen eversti Jan Breytenbachin kirjoittama legendaarisen 32-pataljoonan tarina. Breytenbach perusti pataljoonan ja toimi sen ensimmäisenä komentajana. UNTAG:sta kirjassa mainitaan vain yhdellä sivulla (sivu 235).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Koivumäki, Jarno. 2004. &#039;&#039;Ajatusteni Afrikka - Rauhan sotilaana Namibiassa 1989-90&#039;&#039;. 2. JK:ssa palvelleen Jarno Koivumäen kertomus elämästä Caprivin käytävässä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Merikallio, Katri &amp;amp; Ruokanen, Tapani. 2009. &#039;&#039;Matkalla - Martti Ahtisaaren tarina&#039;&#039;. Martti Ahtisaaren elämänkerta, jossa Namibian YK-operaation vaiheista kerrotaan yksityiskohtaisesti sivuilla 96-156.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Seppä, Mauri. 2011. &#039;&#039;Vuosi Namibiassa 1989-1990&#039;&#039;. 3. JK:n päällikön Mauri Sepän kertomus elämästä Bushmanlandissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lähteet ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[ Category: Suomalaisten rauhanturvaoperaatiot]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Yltsi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG_sotilastarkkailijat&amp;diff=564</id>
		<title>UNTAG sotilastarkkailijat</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG_sotilastarkkailijat&amp;diff=564"/>
		<updated>2014-03-15T19:05:48Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Yltsi: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;UNTAG:ssa palvelleet suomalaiset sotilastarkkailijat:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
evl Hurme R&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
evl Pukkinen J&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
maj Virolainen A&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
maj Ericsson C&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
maj Ranta R&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
maj Skriko V&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
maj Ruotsalainen P&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
kapt Castern A&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
kapt Heimovaara M&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
kapt Hulsi T&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
kapt Laukka M&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
kapt Lyly E&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
kapt Kivilinko T&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
kapt Savioja R&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
kapt Vainio J&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Yhteensä 15 henkilöä, joista 7 oli virassa olevia upseereja, 5 reserviläisiä ja 3 evp-upseereja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
UNTAG:n esikunnan määräämästä rauhanturvatoiminnan supistamisesta johtuen osa tarkkailijoista jouduttiin kotiuttamaan ennen suunniteltua vuoden ajanjaksoa:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* 15.1.1990 maj Ruotsalainen ja kapt Kivilinko&lt;br /&gt;
* 20.1.1990 maj Ericsson, maj Skriko ja kapt Laukka&lt;br /&gt;
* 13.2.1990 kapt Heimovaara ja kapt Lyly.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Puolustusministeriö siirsi 13.2.1990 kolme sotilastarkkailijaa (Savioja, Hulsi, Vainio) pataljoonan vahvuuteen. (Taustalla tässä ilmeisesti oli se, että oli tullut käsky supistaa tarkkailijoiden määrää, mutta autollisista tarkkailijoista haluttiin pitää huoltoa. Oikeasti heille ei ollut tehtäviä pataljoonassa.)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vastaavasti PLM siirsi 24.3.1990 kaksi sotilastarkkailijaa (Hurme, Pukkinen) pataljoonan vahvuuteen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kolme jäljelle jäänyttä sotilastarkkailijaa (Virolainen, Ranta, Castren) kotiutettiin 27.3.1990.&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Yltsi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG_FINBATT_komentajan_p%C3%A4iv%C3%A4k%C3%A4skyt&amp;diff=563</id>
		<title>UNTAG FINBATT komentajan päiväkäskyt</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG_FINBATT_komentajan_p%C3%A4iv%C3%A4k%C3%A4skyt&amp;diff=563"/>
		<updated>2014-03-15T17:50:06Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Yltsi: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;1. / 17.4.1989&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Pk1.jpg]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2. / 3.5.1989&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3. / 5.6.1989&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4. / 20.9.1989&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5. / 23.10.1989&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Pk5_01.jpg]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6. / 15.12.1989&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7. / 28.2.1990&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8. / 26.3.1990&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:UNTAG Pk8.jpg]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9. / 1.4.1990&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Yltsi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG_FINBATT_komentajan_p%C3%A4iv%C3%A4k%C3%A4skyt&amp;diff=562</id>
		<title>UNTAG FINBATT komentajan päiväkäskyt</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG_FINBATT_komentajan_p%C3%A4iv%C3%A4k%C3%A4skyt&amp;diff=562"/>
		<updated>2014-03-15T17:49:43Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Yltsi: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;1. / 17.4.1989&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Pk1.jpg]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2. / 3.5.1989&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3. / 5.6.1989&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4. / 20.9.1989&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5. / 23.10.1989&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Pk5_01.jpg]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6. / 15.12.1989&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7. / 28.2.1990&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8. / 26.3.1990&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:UNTAG Pk8.jpg]]&lt;br /&gt;
9. / 1.4.1990&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Yltsi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=Tiedosto:UNTAG_Pk8.jpg&amp;diff=561</id>
		<title>Tiedosto:UNTAG Pk8.jpg</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=Tiedosto:UNTAG_Pk8.jpg&amp;diff=561"/>
		<updated>2014-03-15T17:48:40Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Yltsi: UNTAG komentajan päiväksäky nro 8 (26.3.1990)&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;UNTAG komentajan päiväksäky nro 8 (26.3.1990)&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Yltsi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG:n_aikajana&amp;diff=560</id>
		<title>UNTAG:n aikajana</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG:n_aikajana&amp;diff=560"/>
		<updated>2014-03-15T17:01:59Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Yltsi: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;&#039;&#039;&#039;1989 helmikuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 maaliskuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 huhtikuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.4. Lentoerä 2.2 palasi koulutuksen jälkeiseltä lomalta Niinisaloon, siirtyminen iltapäivällä Hyrylän varuskuntaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.4. Lentoerä 2.2 Helsinki-Vantaan lentokentälle. USAF:n Galaxy C-5 nousi ilmaan klo 12. Välilasku Espanjan Rotassa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11.4. Päiväntasaajan ylitys kello 1.10 Suomen aikaa. Välilasku keskellä Atlantin valtamerta Ascensionilla. Laskeutuminen Grootfontainiin  klo 11.10 Namibian/Suomen aikaa. Lentomatka kesti 23 tuntia. Illalla bussilla 250 km:n päähän Runduun.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
12.4. Lisää esikunnan porukkaa saapui toisella lennolla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
13.4. Toimistojen siivoamista esikunnassa. Merikonttien odottelua.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
17.4. Tilannepäivystäjät aloittivat päivystyksen. Ei viestivälineitä, tosin, koska kontit matkalla. Komentajan 1. päiväkäsky.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
19.4. Operatiivisen toimiston viestivälineet kuntoon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
22.4. Ensimmäinen postilähetys Suomesta; eräs kirje oli ollut matkalla 10 päivää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
23.4. Toinen postilähetys Suomesta; eräs kirje oli ollut matkalla 6 päivää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
25.4. Erityisedustaja Martti Ahtisaaren ja YK:n rauhanturvaoperaatiosta vastanneet alipääsihteeri Gouldingin vierailu FINBATTin esikunnassa. Liikenneonnettomuus 5. JK:n alueella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
26.4. Aamuyöllä toinen liikenneonnettomuus, kaksi egyptiläistä oli ajanut ulos 15 km esikunnasta Grootfontainin suuntaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
27.4. FINBATT avusti paikallisia ulosajossa Rundun lähellä. Illalla liikenneonnettomuus 5. JK:n alueella, egyptiläinen ja sudanilainen sotilastarkkailija ajoivat ulos.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
28.4. Liikenneonnettomuus 120 km Rundusta itään kohti 2. JK:n aluetta, puolalaisten ulosajo.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
29.4. Komentaja seurueineen lähes maastoajona pikkuteitä pitkin Rundusta  3. JK:n alueelle Bushmanlandiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 toukokuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.5. Vappua vietettiin myös eteläisellä pallonpuoliskolla. Miehistössä runsaasti alikersanttiylennyksiä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.5. Pataljoonaupseerin tutustumiskäynti 5.JK:n tukikohdassa Neparassa ja suomalaisten ylläpitämällä lähestysasemalla/klinikalla Nrurenkurussa Okavangojoen rannalla. Paikalla oli kolme suomalaista lähetystyöntekijää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.5. Komentajan 2. päiväkäsky.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.5. Operatiivisen toimiston päällikön johtama tiedusteluretki 2. JK:n alueelle Baganiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.5. Aamulla edellisenä päivänä Baganiin tullut osasto kahdella maastohenkilöajoneuvolla maastontiedusteluun Baganista suoraan kohti pohjoista ja joutuu UNITA:n vangiksi; tästä myöhemmin eri kertomus. Ensimmäinen palvelussitoumuksen purku sairauden perusteella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.5. FC kenr Prem Chand vieraili FINBATT:n esikunnassa Rundussa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.5. Päällystötason kotiutus YK-palvelukseen sopimattomuuden johdosta. (Helsingin raastuvanoikeus tuomitsi kotiutetun myöhemmin kotiutukseen johtaneista tapahtumista 25 päiväsakkoon.)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
13.5. Näihin aikoihin verovapaiden autojen noutoja satamasta. Namibian rannikon ainoa syväsatama Walvis Bay oli edelleen Etelä-Afrikan hallussa siirtyen Namibialle myöhemmin vuonna 1994. Suomalaisten autoja satamaan tuli kaikkiaan noin 440. Pataljoonan lakimies junaili autojen noutoruljanssin. Muutaman päivän välein bussilastillinen autonhakijoita Rundusta rannikolle (887 km), josta kootusti satamahalleille. Sataman huolintamaksu oli noin 1000 Etelä-Afrikan randia (1700 markkaa). Suurin osa hakijoista ajoi auton samantien takaisin Runduun, ajoaika noin 10 tuntia hyväkuntoista ja suoraa asfalttitietä pitkin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.5. Operatiivinen toimisto neuvotteli italialaisen helikopteriosaston (ItalAir) kanssa. Alkuvaiheessa toiminta oli aika byrokraattista; helikopteria ei saatu ilmaan esimerkiksi liikenneonnettomuudessa äkkilähtönä tilannepäivystäjän ilmoituksella vaan se vaati italialaisten omien johtajien siunauksen. Pikku hiljaa käytäntöä saatiin sujuvammaksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
24.5. Rundun tukikohdassa Etelä-Afrikkalaisten komennossa ollut Bn 202 piti läksiäisparaatin, namibialaisista koostunut miehistö kotiutettiin ja eteläafrikkalainen päällystö siirtyi takaisin Etelä-Afrikkaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
26.5. Liikenneonnettomuus 70 km Rundusta Grootfontainiin. Kaksi kuollutta (1 SADF, 1 tanskalainen YK-sotilas), kaksi loukkaantunutta. Kello 10 eteläafrikkalaiset laskivat lippunsa Rundu itäisessä varuskunnassa ja YK-lippu salkoon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
27.5. Esikunnan hirsisaunan rakentaminen vielä kesken, päivän aiheena lattian teko.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
31.5. Huhtikuun saippuarahat (=YK:n maksama pieni korvaus) tulivat jakoon, 71 randia eli noin 120 markkaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Toukokuussa kaikkiaan 9 palvelussopimuksen katkaisua, joista 1 YK-palvelukseen sopimattomuuden ja 2 sairauden johdosta sekä 6 henkilön omasta tahdosta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 kesäkuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.6. Kaksi Ilkka-lehden toimittajaa vierailulle toimialueelle. Ensimmäiset kersanttiylennykset miehistössä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.6. Esikunnan sauna käyttökunnossa. Puolustusvoimien lippujuhlapäivän paraatin harjoittelua.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.6. Puolustusvoimien lippujuhlapäivä. Klo 8 juhlallinen lipunnosto esikunnan pihalla. Klo 11 paraatijoukon siirtyivät lentokentälle. Klo 12 paraati lentokentällä. Klo 13 coctail-tilaisuus, paikalla arvovaltainen edustus eri puolilta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Puolustusvoimien komentaja myönsi sotilasansiomitalit seuraaville Namibiassa palvelleille:&lt;br /&gt;
* maj Saukko E&lt;br /&gt;
* yli Kivijärvi I&lt;br /&gt;
* ltn Vuorinen K&lt;br /&gt;
* kers Ahderinne K&lt;br /&gt;
* kers Pitkänen P&lt;br /&gt;
* alik Mattila J.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.6. Niin sanottujen Etulinjamaiden (&#039;&#039;Front Line States&#039;&#039;) eli Etelä-Afrikan vaikutuspiirissä olevien maiden (Angola, Sambia, Botswana, Mosambik jne.) delegaation vierailu. Osa suhtautui kriittisesti FINBATT:n toimintaedellytyksiin eli resurssien määrään verrattuna alueen kokoon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.6. Operatiivinen toimisto sai tehtävän suunnitella joukkojen käyttöä Grootfontainin lentokentällä pakolaisten vastaanottokeskuksen suojaamiseen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.6. Huoltolento Grootfontainista Suomeen, 200 suomalaista lomalle kahdeksi viikoksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kesäkuussa 4 palvelussopimuksen katkaisua; kaikki omasta tahdosta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 heinäkuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.7. Turun Sanomien toimittaja vierailulle pataljoonaan. Ensimmäiset ylikersanttiylennykset miehistössä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.7. Huoltolento.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11.-13.7. Soluttautumisen estoharjoitus 5. JK:n alueella pataljoonan vastuualueen länsiosassa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
15.7. UNTAG:n esikunta määräsi FINBATT:n TiedK:n 2 tunnin lähtövalmiuteen suuntana Ambomaa. Saatujen tietojen (SADF?) mukaan SWAPO:n sissejä lähtenyt liikkeelle Angolasta kohti etelää. Lähtökäskyä ei tullut.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.7. 2. JK:n partio löysi Caprivin käytävän keskiosan pohjoislaidalta kylän, josta meillä ei ollut aikaisemmin tietoa. Pian selvisi, ettei siitä ollut tietoa myöskään YK:n siviilikomponentilla, jonka tehtävänä oli äänestäjien rekisteröinti. Myöhemmin selvisi, että kylässä asui (ja oli asunut jo pitkään) Angolan puolella olevan UNITA-sissiliikkeen sotilaiden perheitä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Paikallisten mukaan heinäkuussa täydenkuun aikaan on kaikkein kylmintä. Tänä vuonna täysikuu oli 18.7., jolloin viileimmän päivän korkein lämpötila oli varjossa +16 astetta C (auringossa +25 ehkä) ja yön lämpötilat yleensä noin +2...+4 astetta C. Yhtenä aamuna pihalla ollut ämpäri oli jäässä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
20.7. Komentaja Ambomaalla, jossa tapasi mm. YK:n pääsihteerin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
24.7. Suomalaisten YK-miesten Etelä-Afrikan matkailu oli aiheuttanut kovaa keskustelua Suomessa. Etelä-Afrikka oli virallisesti kansainvälisessä boikotissa harjoittamansa apartheit-politiikan ansiosta. Suomalaiset YK-sotilaat olivat lomillaan käyneet jo Etelä-Afrikassa, koska yksilön tasolla asiassa ei ollut mitään erityistä. Suomessa asiasta oli puhuttu korkealla taholla (mm. kansanedustajat ottivat kantaa); joidenkin kannanottojen mukaan lomalla olevien suomalaisten YK-miehien pitää noudattaa Suomen virallista ulkopolitiikkaa. Kenestäkään siellä ei ollut asian ratkaisijaksi vaan päätösvalta asiassa annettiin Suomen kontingentin johtajalle eli pataljoonan komentajalle. Komentaja teki 24.7. päätöksen, jonka mukaan lomailua Etelä-Afrikassa ei rajoiteta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
26.7. Huoltolento Suomesta saapui Grootfontainiin illalla 6 tuntia myöhässä. Operaattori itäsaksalainen Interflug ja koneena pienehkö 160-paikkainen Iljusin. Huoltolennolla alueelle saapui YK Koulutuskeskuksen johtaja, evl Tiihonen tutustumaan toimintaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
27.7. Huoltolento takaisin Suomeen, mukana mm. 6 omasta tahdostaan kotiutuvaa. Muuten kone täynnä kolmen viikon Suomi-lomalle menijöitä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Heinäkuussa 15 palvelussopimuksen katkaisua, joista 1 YK-palvelukseen sopimattomuuden johdosta, 1 sairauden johdosta ja 13 omasta tahdosta. Yhteensä alusta alkaen 28 katkaisua.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 elokuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.8. Verovapaita autoja Walvis Bayhin saapui eri huolitsijoiden toimittamana pitkin kesää, mm. vielä elokuun alussa saapui yli 20 auton erä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.8. Helsingin Sanomien toimittaja ja valokuvaaja pataljoonan alueelle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
15.8. Keskikesän viileän kauden jälkeen tyypillinen iltapäivälämpötila varjossa oli jo yli +30 astetta C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
16.8. Huoltolento Suomesta Grootfontainiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
17.8. Varhain aamulla huoltolennolle menevät näkivät kuunpimennyksen linja-autoistaan. Kello 9.40 huoltolento Grootfontainista Suomeen Iljusin-62-koneella, 160 paikkainen. Välilaskut Kongon pääkaupungissa Brazzavillessä sekä Berliinissä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
xx.8. Liikenneonnettomuus Caprivin käytävässä, 3 puolalaista YK-miestä kuoli.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
xx.8. Ensimmäinen suomalaisen verovapaan auton huomattava liikenneonnettomuus, Nissan ZX200 päin puuta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Elokuussa 19 palvelussopimuksen katkaisua, joista yksi YK-palvelukseen sopimattomuuden vuoksi ja 18 omasta tahdosta. Yhteensä 47 katkaisua alusta alkaen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 syyskuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.9. Huoltolento Helsingistä klo 21.40 kohti Berliiniä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.9. Huoltolento Grrotfontainiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.9. Huoltolento Grrotfontainista Suomeen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.9. Esikunnan pihalle saatiin min-max-lämpömittari. Yön alin +10 C, päivän ylin varjossa + 26 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.9. Toimittaja Esko Tommila seurueineen pataljoonan alueelle, tekivät kuvauksia televisioon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 lokakuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.10. Max +39 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.10. Min +11 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.10. Min +19 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9.10. FC kenr Prem Chand vierailulle pataljoonaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
13.10. Min +13 C, max +33 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.10. Huoltolento (7.) Suomesta ja takaisin Suomeen Nigerian ja Amsterdamin kautta. Koneen vaihto Amsterdamissa teknisen ongelman takia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 marraskuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.11. Max +43 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
xx.11. TiedK Ambomaalle vaalien ajaksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.11. Namibian vaalit alkoivat.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.11. Huoltolento (8.) Suomesta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9.11. Min +20 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
14.11. Vaalin tulokset julki. SWAPO sai 57 % äänistä, eli ei saanut kaipaamaansa 2/3-osan enemmistöä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
15.11. Etukäteen pelättiin levottomuuksia vaalituloksen julkistuksen jälkeiseen aikaan, mutta tilanne jatkui rauhallisena.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.11. Min +11 C, max + 39 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
19.11. Max +41 C. Operaation alasajosta ristiriitaisia huhuja. Yhden tiedon mukaan operaatio jatkuu 1.7.1990 saakka, toisen huhun mukaan UNTAG:n sotilaskomponentit ajetaan alas hyvinkin nopeasti, koska tilanne ollut rauhallinen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
23.11. FC kenr Prem Chand vieraili Rundussa. Ei ottanut kantaa operaation alasajoon; totesi vain että suunnittelu on käynnissä. Liikkeellä huhu, että Länsi-Saharaan ollaan laittamassa YK-joukkoja ja osa Namibiassa olevista siirrettäisiin sinne ensiapuna.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
24.11. Tieto, että sotilastarkkailijat ajetaan ensimmäisenä alas.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
29.11. Huoltolentopäivä (9.). Mukana alueelle tuli mm. PLM:n YK-toimiston päällikkö, evl Ahlqvist sekä sotilassoittokunta vahvuudella 15!!&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
30.11. Alhqvist tarkasti esikunnan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 joulukuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.12. Alhqvist tarkisti 5. JK:n. Tieto tarkkailijaorganisaation supistamisesta 300 sotilaasta 200 sotilaaseen, suomalaisista joutuisi lähtemään 5 henkilöä ennenaikaisesti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.12. Alhqvist ja soittokunta 1. JK:aan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.12. Itsenäisyyspäivän paraatin harjoittelua. Ahlqvist 3. JK:ssa. Soittokunnan konsertti esikunnan messissä. Joulupukin vierailu.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.12. Suomen 72. itsenäisyyspäivä. Mitaliparaati Rundun lentokentällä. Itsenäisyyspäivän iltavastaanotto Windhoekissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Puolustusvoimien komentaja myönsi sotilasansiomitalit seuraaville Namibiassa palvelleille:&lt;br /&gt;
* maj Aunola A&lt;br /&gt;
* ylil Kokkola O&lt;br /&gt;
* yliv Palenius R&lt;br /&gt;
* vääp Kangastalo R&lt;br /&gt;
* vääp Aitakari O&lt;br /&gt;
* vääp Jokiranta A&lt;br /&gt;
* vääp Nyykooli J&lt;br /&gt;
* alik Alatalo J.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11.12. Sotilastarkkailijat &amp;quot;arpoivat&amp;quot; odotettua aikaisemmin Suomeen laitettavat, lähtöpäivä olisi noin 15.1.1990. Maj Ruotsalainen, kapt Laukka, maj Ericsson, maj Skriko ja kapt Kivilinko valmistautuivat lähtemään ensimmäisessä erässä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
14.12. Kova ukkosmyrsky Rundussa, yhden majoituksen katto irtosi, puita ja yksi masto kaatui.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
17.12. Komentaja määräsi alustavan lomakiellon 15.2.1990 alkaen toimintojen alasajoon liittyen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
19.12. Etelä-Afrikasta tuotiin takaisin Hercules-koneellinen mustia entisen 32. Batt:n miehiä. Kyseinen 32. Batt oli suorastaan legendaarinen paikallisista mustista miehistä jo 1970-luvulla koottu pataljoona, joka taisteli SADF:n riveissä Etelä-Afrikan valtaa vastustavia angolalaisia joukkoja vastaan. Pataljoona oli ainut mustista sotilaista koostunut joukko-osasto SADF:ssä ja siten poliittisesti arka asia. Pataljoonan tukikohta oli 2. JK:n alueella Buffalossa. Pataljoona piti lakkauttaa rauhansopimuksen mukaan, mutta koska oli odotettavissa vakavia sopeutumisongelmia ja mahdollisesti väkivaltaisia yhteenottoja paikallisten kanssa, Etelä-Afrikka päätti siirtää pataljoonan kokonaisuudessaan Etelä-Afrikkaan. Homma ei siellä kuitenkaan mennyt ihan käsikirjoituksen mukaan, ja poliittisista (?) syistä pataljoona lopulta lakkautettiin. Mustille sotilaille annettua lupausta uudesta elämästä ei pystytty pitämään.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
20.12. Huoltolentopäivä (10.).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
22.12. Sadekausi oli pahasti myöhässä, pahin kuivuus 30 vuoteen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
23.12. Liikenneonnettomuus 5. JK:n alueella Nkurenkurussa, YK:n siviilipoliisien ulosajo, 1 kuoli.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
24.12. Jouluaatto. Päällystö otti yöksi vartiovastuu esikunnan porttivartiosta. Max +40 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
25.12. Liikenneonnettomuus, suomalaisen verovapaa BMW 735i törmäsi lehmään, ei vakavia loukkaantumisia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
27.12. FC kenr Prem Chandin vierailu esikunnassa. Ilmoitti tahtonaan, että pataljoona tulee purkaa nopeammin kuin suomalaiset olivat UNTAG:n esikunnalle aikaisemmin ilmoittaneet.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1990 tammikuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.1. YK antoi suunnitteluperusteita operaation purkuun, suomalaisten kotiutuslennot sen mukaaan 4., 8., 12. ja 16.4.1990.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.1. Min +19 C, max +27, pilvistä, sadekuuroja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9.1. Autojen verovapauden ehtona oli auton käytössä olo vuoden ajan ennen Suomeen paluuta, minkä toteutuminen oli pitkien rahtimatkojen vuoksi vaikea. Legaali oli selvitellyt asiaa Suomesta, ja tuli tieto, että rahtausaika (auton oleminen laivassa) lasketaan mukaan auton käytössä olo aikaan. Euroopan päässä auton makaaminen satamassa ei ole käytössäoloaikaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.1. Piti tulla huoltolento, mutta kone myöhästyi vuorokauden. Nigeriassa olleen rajuilman takia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11.1. Huoltolentopäivä (11.).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
31.1. Huoltolentopäivä (12.). Lennolla toimialueelle tuli puolustusministeri Ole Norrback sekä kenrl Hägglund seurueineen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1990 helmikuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.2. Namibian peruslain laativa kokous oli päättänyt, että itsenäistymispäivä olisi 21.3.1990; hieman aikaistunut aikaisemmin ilmoitetusta maaliskuun lopusta. Kotiutuslennoille uudet päivämäärät ajanjaksolle 25.3.-10.4.1990.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.2. Puolustusministeri seurueineen 5. JK:ssa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.2. Puolustusministeri seurueineen 3. JK:ssa, jossa alkoi ampumaleiri. Suomesta oli tullut tieto, ettei ampumatarvikkeita kannata rahdata takaisin Suomeen ja niinpä pidettiin ampumaleri, jossa ammuttiin. Ja paljon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.-11.2. Pataljoonan lentopalloturnaus Rundussa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11.2. Nelson Mandela vapautettiin vankilasta Etelä-Afrikasta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1990 maaliskuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
12.3. Kenttäkaupassa alkoi alennusmyynti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
14.3. FC kenr Prem Chandin jäähyväisvierailu. Kenialainen osasto kävi maastontiedustelussa. Namibian hallinto ja Kenia olivat sopineet, että YK-joukkojen poistuessa kenialainen sotilasosasto jää vielä toistaiseksi maahan (maiden välisellä sopimuksella, ei YK-asia enää).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
17.3. Pataljoonan järjestämä Rundu Run -juoksukilpailu.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.3. Ulkoministeri Pertti Paasion ja kenrl Aimo Pajusen vierailu alkoi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
21.3. Namibian itsenäistymispäivä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
23.3. Satoi koko päivän, sademäärä vuorokaudessa 51 mm.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1990 huhtikuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.4. Lipunlasku esikunnan tukikohdassa. Esikunnan ja EHK:n jäljellä olleet osat moottorimarssilla klo 9.30 Rundusta kohti Grootfonteinia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.4. Yksi kotiutuslennoista. Tower Air -yhtiön jumbo 747-100, ilmaan klo 16.42. Välilasku Nairobissa, jossa tultiin kenttään tosi vauhdilla. Välilasku venyi, koska jokin (arabi)maa ei antanut juutalaisomistuksessa olleelle koneelle ylilentolupaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.4. Ateenassa toinen välilasku aikaisin aamulla. Laskeutuminen Helsinkiin kello 12.29. Sen lennon kotiutuminen samana iltana, viimeinen palkanmaksupäivä 6.4.&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Yltsi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG_sotilastarkkailijat&amp;diff=559</id>
		<title>UNTAG sotilastarkkailijat</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG_sotilastarkkailijat&amp;diff=559"/>
		<updated>2014-03-15T16:48:00Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Yltsi: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;UNTAG:ssa palvelleet suomalaiset sotilastarkkailijat:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
evl Hurme R&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
evl Pukkinen J&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
maj Virolainen A&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
maj Ericsson C&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
maj Ranta R&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
maj Skriko V&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
maj Ruotsalainen P&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
kapt Castern A&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
kapt Heimovaara M&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
kapt Hulsi T&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
kapt Laukka M&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
kapt Lyly E&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
kapt Kivilinko T&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
kapt Savioja R&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
kapt Vainio J&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Yhteensä 15 henkilöä, joista 7 oli virassa olevia upseereja, 5 reserviläisiä ja 3 evp-upseereja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
UNTAG:n esikunnan määräämästä rauhanturvatoiminnan supistamisesta johtuen osa tarkkailijoista jouduttiin kotiuttamaan ennen suunniteltua vuoden ajanjaksoa:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* 15.1.1990 maj Ruotsalainen ja kapt Kivilinko&lt;br /&gt;
* 20.1.1990 maj Ericsson, maj Skriko ja kapt Laukka&lt;br /&gt;
* 13.2.1990 kapt Heimovaara ja kapt Lyly.&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Yltsi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG_FINBATT_Esikunta&amp;diff=558</id>
		<title>UNTAG FINBATT Esikunta</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG_FINBATT_Esikunta&amp;diff=558"/>
		<updated>2014-03-15T16:31:57Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Yltsi: /* Henkilöstö */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;== Tukikohta ==&lt;br /&gt;
FINBATT/UNTAG:n esikunta sijaitsi Rundussa noin kuusi kilometriä Rundun keskustasta lounaaseen Grootfonteinin suuntaan. Rundun lentokentän kohdalla tien kummallakin puolella oli SADF:n käytössä olleet varuskunnat. Länsipuolella Rundun lentokentän yhteydessä olleessa varuskunnassa majaili mm. FINBATT:n EHK:n pääosa. Tien itäpuolella oli pienempi varuskunta, jossa FINBATT:n esikunta toimi Tiedustelukomppanian ja EHK:n tiedustelujoukkueen ohella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Henkilöstö ==&lt;br /&gt;
Esikunnan kokoonpano muuttui kesken vuotta syyskuun alussa siten, että osa alunperin EHK:aan sijoitetuista henkilöistä siirtyi esikunnan puolelle. Esikunnan kokonaisvahvuus oli noin 37 henkilöä, jos ylin johto (3) lasketaan mukaan. Koska operaatio kesti vain noin vuoden, rotaatiota ei juurikaan tapahtunut, vaan tehtävään nimitetyt hoitivat samaa tehtävää pääsääntöisesti koko vuoden ajan - esikunnassa taisi olla vain yksi henkilövaihdos (tilannepäivystäjä) vuoden aikana.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Ylin johto&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
* Pataljoonan komentaja, ev Hannu Paronen&lt;br /&gt;
* Pataljoonaupseeri, evl Pentti Viherä&lt;br /&gt;
* Huoltopäällikkö, evl Olli Pylsy&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Komentotoimisto&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
* Komentotoimiston päällikkö, maj Olli Alanen&lt;br /&gt;
* Toimistoupseeri/knto, kapt Tuomo Kihniä&lt;br /&gt;
* Valistusupseeri, kapt Jari Aalto&lt;br /&gt;
* Lakimies, maj Ulf Reimers&lt;br /&gt;
* Pappi, sotpast Ilkka Hakala&lt;br /&gt;
* Sotilaspoliisiupseeri, kapt Mikko Kiehelä&lt;br /&gt;
* Kenttäpostinhoitaja, ylil Jukka Viilomaa&lt;br /&gt;
* Rahastonhoitaja, kapt Lasse Lehtovirta&lt;br /&gt;
* Kirjanpitäjä, sotmest Tapio Jukarainen&lt;br /&gt;
* Tilitys, sotmest Martti Ylitalo&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Viestitoimisto&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
* Viestitoimiston päällikkö, maj Arto Aunola&lt;br /&gt;
* Toimistoupseeri/viesti, kapt Seppo Lahti&lt;br /&gt;
* Toimistoupseeri/viesti, ylil Juhani Kotilainen&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Huoltotoimisto&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
* Huoltotoimiston päällikkö, maj Pekka Koljonen&lt;br /&gt;
* Pioneeriupseeri, kapt Hannu Muilu&lt;br /&gt;
* Talousupseeri, kapt Jari Mäkikokko&lt;br /&gt;
* Hankintaupseeri, kapt Ari Kallio&lt;br /&gt;
* Asemestari, ylil Heikki Nissilä&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Kuljetustoimisto&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
* Aluksi kuljetusupseeri, 1.9. alkaen kuljetustoimiston päällikkö, maj Rauno Savenius&lt;br /&gt;
* Aluksi kuljetusten johto-osaston (Movement Control) johtaja, 1.9. alkaen toimistoupseeri/kuljetus, kapt Hannu Suoniemi&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Lääkintätoimisto&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
* Sotilasylilääkäri, lääkevl Kaj Palmgren&lt;br /&gt;
* Hygieenikko, ellääkevl Mauno Hyytiäinen&lt;br /&gt;
* Sotilaslääkäri, lääkmaj Jarmo Lottonen&lt;br /&gt;
* Sotilaslääkäri, lääkmaj Terho Kainonen&lt;br /&gt;
* Sotilashammaslääkäri, lääkmaj Tuomo Meriläinen&lt;br /&gt;
* (Lääkintöhuolto-upseeri, ltn Matti Hiltunen oli aluksi kirjoilla esikunnassa, mutta siirrettiin pysyvästä 1. JK:aan jo 18.4.)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Operaatiivinen toimisto&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
* Operatiivisen toimiston päällikkö, maj Arto Eronen&lt;br /&gt;
* Tiedustelu-upseeri, kapt Mikko Peltovirta&lt;br /&gt;
* Tiedustelu-upseeri, kapt Kari Ylönen&lt;br /&gt;
* Asiantuntija, sotvirkm Martti Eirola&lt;br /&gt;
* Tilannepäivystäjä, ylil Ilkka Kivijärvi&lt;br /&gt;
* Tilannepäivystäjä, ylil Ari Korhonen&lt;br /&gt;
* Tilannepäivystäjä, ylil Petri Enqvist&lt;br /&gt;
* Tilannepäivystäjä, ylil Timo Laamanen&lt;br /&gt;
* Tilannepäivystäjä, ltn Olli Räisänen&lt;br /&gt;
* Tilannepäivystäjä, ltn Jari Kuuluvainen&lt;br /&gt;
* Tilannepäivystäjä, ltn Heikki Pajala&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Alkuperäisessä organisaatiossa tilannepäivystäjiä oli vain 4, mutta de facto jo alusta alkaen heitä oli kuusi. Tehtävät siirrettiin paperilla yksiköistä.&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Yltsi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG:n_aikajana&amp;diff=556</id>
		<title>UNTAG:n aikajana</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG:n_aikajana&amp;diff=556"/>
		<updated>2014-03-14T20:51:18Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Yltsi: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;&#039;&#039;&#039;1989 helmikuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 maaliskuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 huhtikuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.4. Lentoerä 2.2 palasi koulutuksen jälkeiseltä lomalta Niinisaloon, siirtyminen iltapäivällä Hyrylän varuskuntaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.4. Lentoerä 2.2 Helsinki-Vantaan lentokentälle. USAF:n Galaxy C-5 nousi ilmaan klo 12. Välilasku Espanjan Rotassa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11.4. Päiväntasaajan ylitys kello 1.10 Suomen aikaa. Välilasku keskellä Atlantin valtamerta Ascensionilla. Laskeutuminen Grootfontainiin  klo 11.10 Namibian/Suomen aikaa. Lentomatka kesti 23 tuntia. Illalla bussilla 250 km:n päähän Runduun.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
12.4. Lisää esikunnan porukkaa saapui toisella lennolla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
13.4. Toimistojen siivoamista esikunnassa. Merikonttien odottelua.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
17.4. Tilannepäivystäjät aloittivat päivystyksen. Ei viestivälineitä, tosin, koska kontit matkalla. Komentajan 1. päiväkäsky.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
19.4. Operatiivisen toimiston viestivälineet kuntoon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
22.4. Ensimmäinen postilähetys Suomesta; eräs kirje oli ollut matkalla 10 päivää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
23.4. Toinen postilähetys Suomesta; eräs kirje oli ollut matkalla 6 päivää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
25.4. Erityisedustaja Martti Ahtisaaren ja YK:n rauhanturvaoperaatiosta vastanneet alipääsihteeri Gouldingin vierailu FINBATTin esikunnassa. Liikenneonnettomuus 5. JK:n alueella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
26.4. Aamuyöllä toinen liikenneonnettomuus, kaksi egyptiläistä oli ajanut ulos 15 km esikunnasta Grootfontainin suuntaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
27.4. FINBATT avusti paikallisia ulosajossa Rundun lähellä. Illalla liikenneonnettomuus 5. JK:n alueella, egyptiläinen ja sudanilainen sotilastarkkailija ajoivat ulos.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
28.4. Liikenneonnettomuus 120 km Rundusta itään kohti 2. JK:n aluetta, puolalaisten ulosajo.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
29.4. Komentaja seurueineen lähes maastoajona pikkuteitä pitkin Rundusta  3. JK:n alueelle Bushmanlandiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 toukokuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.5. Vappua vietettiin myös eteläisellä pallonpuoliskolla. Miehistössä runsaasti alikersanttiylennyksiä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.5. Pataljoonaupseerin tutustumiskäynti 5.JK:n tukikohdassa Neparassa ja suomalaisten ylläpitämällä lähestysasemalla/klinikalla Nrurenkurussa Okavangojoen rannalla. Paikalla oli kolme suomalaista lähetystyöntekijää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.5. Komentajan 2. päiväkäsky.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.5. Operatiivisen toimiston päällikön johtama tiedusteluretki 2. JK:n alueelle Baganiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.5. Aamulla edellisenä päivänä Baganiin tullut osasto kahdella maastohenkilöajoneuvolla maastontiedusteluun Baganista suoraan kohti pohjoista ja joutuu UNITA:n vangiksi; tästä myöhemmin eri kertomus. Ensimmäinen palvelussitoumuksen purku sairauden perusteella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.5. FC kenr Prem Chand vieraili FINBATT:n esikunnassa Rundussa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.5. Päällystötason kotiutus YK-palvelukseen sopimattomuuden johdosta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
13.5. Näihin aikoihin verovapaiden autojen noutoja satamasta. Namibian rannikon ainoa syväsatama Walvis Bay oli edelleen Etelä-Afrikan hallussa siirtyen Namibialle myöhemmin vuonna 1994. Suomalaisten autoja satamaan tuli kaikkiaan noin 440. Pataljoonan lakimies junaili autojen noutoruljanssin. Muutaman päivän välein bussilastillinen autonhakijoita Rundusta rannikolle (887 km), josta kootusti satamahalleille. Sataman huolintamaksu oli noin 1000 Etelä-Afrikan randia (1700 markkaa). Suurin osa hakijoista ajoi auton samantien takaisin Runduun, ajoaika noin 10 tuntia hyväkuntoista ja suoraa asfalttitietä pitkin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.5. Operatiivinen toimisto neuvotteli italialaisen helikopteriosaston (ItalAir) kanssa. Alkuvaiheessa toiminta oli aika byrokraattista; helikopteria ei saatu ilmaan esimerkiksi liikenneonnettomuudessa äkkilähtönä tilannepäivystäjän ilmoituksella vaan se vaati italialaisten omien johtajien siunauksen. Pikku hiljaa käytäntöä saatiin sujuvammaksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
24.5. Rundun tukikohdassa Etelä-Afrikkalaisten komennossa ollut Bn 202 piti läksiäisparaatin, namibialaisista koostunut miehistö kotiutettiin ja eteläafrikkalainen päällystö siirtyi takaisin Etelä-Afrikkaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
26.5. Liikenneonnettomuus 70 km Rundusta Grootfontainiin. Kaksi kuollutta (1 SADF, 1 tanskalainen YK-sotilas), kaksi loukkaantunutta. Kello 10 eteläafrikkalaiset laskivat lippunsa Rundu itäisessä varuskunnassa ja YK-lippu salkoon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
27.5. Esikunnan hirsisaunan rakentaminen vielä kesken, päivän aiheena lattian teko.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
31.5. Huhtikuun saippuarahat (=YK:n maksama pieni korvaus) tulivat jakoon, 71 randia eli noin 120 markkaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Toukokuussa kaikkiaan 9 palvelussopimuksen katkaisua, joista 1 YK-palvelukseen sopimattomuuden ja 2 sairauden johdosta sekä 6 henkilön omasta tahdosta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 kesäkuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.6. Kaksi Ilkka-lehden toimittajaa vierailulle toimialueelle. Ensimmäiset kersanttiylennykset miehistössä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.6. Esikunnan sauna käyttökunnossa. Puolustusvoimien lippujuhlapäivän paraatin harjoittelua.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.6. Puolustusvoimien lippujuhlapäivä. Klo 8 juhlallinen lipunnosto esikunnan pihalla. Klo 11 paraatijoukon siirtyivät lentokentälle. Klo 12 paraati lentokentällä. Klo 13 coctail-tilaisuus, paikalla arvovaltainen edustus eri puolilta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Puolustusvoimien komentaja myönsi sotilasansiomitalit seuraaville Namibiassa palvelleille:&lt;br /&gt;
* maj Saukko E&lt;br /&gt;
* yli Kivijärvi I&lt;br /&gt;
* ltn Vuorinen K&lt;br /&gt;
* kers Ahderinne K&lt;br /&gt;
* kers Pitkänen P&lt;br /&gt;
* alik Mattila J.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.6. Niin sanottujen Etulinjamaiden (&#039;&#039;Front Line States&#039;&#039;) eli Etelä-Afrikan vaikutuspiirissä olevien maiden (Angola, Sambia, Botswana, Mosambik jne.) delegaation vierailu. Osa suhtautui kriittisesti FINBATT:n toimintaedellytyksiin eli resurssien määrään verrattuna alueen kokoon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.6. Operatiivinen toimisto sai tehtävän suunnitella joukkojen käyttöä Grootfontainin lentokentällä pakolaisten vastaanottokeskuksen suojaamiseen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.6. Huoltolento Grootfontainista Suomeen, 200 suomalaista lomalle kahdeksi viikoksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kesäkuussa 4 palvelussopimuksen katkaisua; kaikki omasta tahdosta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 heinäkuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.7. Turun Sanomien toimittaja vierailulle pataljoonaan. Ensimmäiset ylikersanttiylennykset miehistössä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.7. Huoltolento.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11.-13.7. Soluttautumisen estoharjoitus 5. JK:n alueella pataljoonan vastuualueen länsiosassa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
15.7. UNTAG:n esikunta määräsi FINBATT:n TiedK:n 2 tunnin lähtövalmiuteen suuntana Ambomaa. Saatujen tietojen (SADF?) mukaan SWAPO:n sissejä lähtenyt liikkeelle Angolasta kohti etelää. Lähtökäskyä ei tullut.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.7. 2. JK:n partio löysi Caprivin käytävän keskiosan pohjoislaidalta kylän, josta meillä ei ollut aikaisemmin tietoa. Pian selvisi, ettei siitä ollut tietoa myöskään YK:n siviilikomponentilla, jonka tehtävänä oli äänestäjien rekisteröinti. Myöhemmin selvisi, että kylässä asui (ja oli asunut jo pitkään) Angolan puolella olevan UNITA-sissiliikkeen sotilaiden perheitä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Paikallisten mukaan heinäkuussa täydenkuun aikaan on kaikkein kylmintä. Tänä vuonna täysikuu oli 18.7., jolloin viileimmän päivän korkein lämpötila oli varjossa +16 astetta C (auringossa +25 ehkä) ja yön lämpötilat yleensä noin +2...+4 astetta C. Yhtenä aamuna pihalla ollut ämpäri oli jäässä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
20.7. Komentaja Ambomaalla, jossa tapasi mm. YK:n pääsihteerin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
24.7. Suomalaisten YK-miesten Etelä-Afrikan matkailu oli aiheuttanut kovaa keskustelua Suomessa. Etelä-Afrikka oli virallisesti kansainvälisessä boikotissa harjoittamansa apartheit-politiikan ansiosta. Suomalaiset YK-sotilaat olivat lomillaan käyneet jo Etelä-Afrikassa, koska yksilön tasolla asiassa ei ollut mitään erityistä. Suomessa asiasta oli puhuttu korkealla taholla (mm. kansanedustajat ottivat kantaa); joidenkin kannanottojen mukaan lomalla olevien suomalaisten YK-miehien pitää noudattaa Suomen virallista ulkopolitiikkaa. Kenestäkään siellä ei ollut asian ratkaisijaksi vaan päätösvalta asiassa annettiin Suomen kontingentin johtajalle eli pataljoonan komentajalle. Komentaja teki 24.7. päätöksen, jonka mukaan lomailua Etelä-Afrikassa ei rajoiteta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
26.7. Huoltolento Suomesta saapui Grootfontainiin illalla 6 tuntia myöhässä. Operaattori itäsaksalainen Interflug ja koneena pienehkö 160-paikkainen Iljusin. Huoltolennolla alueelle saapui YK Koulutuskeskuksen johtaja, evl Tiihonen tutustumaan toimintaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
27.7. Huoltolento takaisin Suomeen, mukana mm. 6 omasta tahdostaan kotiutuvaa. Muuten kone täynnä kolmen viikon Suomi-lomalle menijöitä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Heinäkuussa 15 palvelussopimuksen katkaisua, joista 1 YK-palvelukseen sopimattomuuden johdosta, 1 sairauden johdosta ja 13 omasta tahdosta. Yhteensä alusta alkaen 28 katkaisua.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 elokuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.8. Verovapaita autoja Walvis Bayhin saapui eri huolitsijoiden toimittamana pitkin kesää, mm. vielä elokuun alussa saapui yli 20 auton erä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.8. Helsingin Sanomien toimittaja ja valokuvaaja pataljoonan alueelle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
15.8. Keskikesän viileän kauden jälkeen tyypillinen iltapäivälämpötila varjossa oli jo yli +30 astetta C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
16.8. Huoltolento Suomesta Grootfontainiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
17.8. Varhain aamulla huoltolennolle menevät näkivät kuunpimennyksen linja-autoistaan. Kello 9.40 huoltolento Grootfontainista Suomeen Iljusin-62-koneella, 160 paikkainen. Välilaskut Kongon pääkaupungissa Brazzavillessä sekä Berliinissä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
xx.8. Liikenneonnettomuus Caprivin käytävässä, 3 puolalaista YK-miestä kuoli.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
xx.8. Ensimmäinen suomalaisen verovapaan auton huomattava liikenneonnettomuus, Nissan ZX200 päin puuta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Elokuussa 19 palvelussopimuksen katkaisua, joista yksi YK-palvelukseen sopimattomuuden vuoksi ja 18 omasta tahdosta. Yhteensä 47 katkaisua alusta alkaen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 syyskuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.9. Huoltolento Helsingistä klo 21.40 kohti Berliiniä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.9. Huoltolento Grrotfontainiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.9. Huoltolento Grrotfontainista Suomeen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.9. Esikunnan pihalle saatiin min-max-lämpömittari. Yön alin +10 C, päivän ylin varjossa + 26 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.9. Toimittaja Esko Tommila seurueineen pataljoonan alueelle, tekivät kuvauksia televisioon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 lokakuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.10. Max +39 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.10. Min +11 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.10. Min +19 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9.10. FC kenr Prem Chand vierailulle pataljoonaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
13.10. Min +13 C, max +33 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.10. Huoltolento (7.) Suomesta ja takaisin Suomeen Nigerian ja Amsterdamin kautta. Koneen vaihto Amsterdamissa teknisen ongelman takia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 marraskuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.11. Max +43 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
xx.11. TiedK Ambomaalle vaalien ajaksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.11. Namibian vaalit alkoivat.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.11. Huoltolento (8.) Suomesta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9.11. Min +20 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
14.11. Vaalin tulokset julki. SWAPO sai 57 % äänistä, eli ei saanut kaipaamaansa 2/3-osan enemmistöä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
15.11. Etukäteen pelättiin levottomuuksia vaalituloksen julkistuksen jälkeiseen aikaan, mutta tilanne jatkui rauhallisena.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.11. Min +11 C, max + 39 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
19.11. Max +41 C. Operaation alasajosta ristiriitaisia huhuja. Yhden tiedon mukaan operaatio jatkuu 1.7.1990 saakka, toisen huhun mukaan UNTAG:n sotilaskomponentit ajetaan alas hyvinkin nopeasti, koska tilanne ollut rauhallinen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
23.11. FC kenr Prem Chand vieraili Rundussa. Ei ottanut kantaa operaation alasajoon; totesi vain että suunnittelu on käynnissä. Liikkeellä huhu, että Länsi-Saharaan ollaan laittamassa YK-joukkoja ja osa Namibiassa olevista siirrettäisiin sinne ensiapuna.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
24.11. Tieto, että sotilastarkkailijat ajetaan ensimmäisenä alas.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
29.11. Huoltolentopäivä (9.). Mukana alueelle tuli mm. PLM:n YK-toimiston päällikkö, evl Ahlqvist sekä sotilassoittokunta vahvuudella 15!!&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
30.11. Alhqvist tarkasti esikunnan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 joulukuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.12. Alhqvist tarkisti 5. JK:n. Tieto tarkkailijaorganisaation supistamisesta 300 sotilaasta 200 sotilaaseen, suomalaisista joutuisi lähtemään 5 henkilöä ennenaikaisesti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.12. Alhqvist ja soittokunta 1. JK:aan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.12. Itsenäisyyspäivän paraatin harjoittelua. Ahlqvist 3. JK:ssa. Soittokunnan konsertti esikunnan messissä. Joulupukin vierailu.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.12. Suomen 72. itsenäisyyspäivä. Mitaliparaati Rundun lentokentällä. Itsenäisyyspäivän iltavastaanotto Windhoekissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Puolustusvoimien komentaja myönsi sotilasansiomitalit seuraaville Namibiassa palvelleille:&lt;br /&gt;
* maj Aunola A&lt;br /&gt;
* ylil Kokkola O&lt;br /&gt;
* yliv Palenius R&lt;br /&gt;
* vääp Kangastalo R&lt;br /&gt;
* vääp Aitakari O&lt;br /&gt;
* vääp Jokiranta A&lt;br /&gt;
* vääp Nyykooli J&lt;br /&gt;
* alik Alatalo J.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11.12. Sotilastarkkailijat &amp;quot;arpoivat&amp;quot; odotettua aikaisemmin Suomeen laitettavat, lähtöpäivä olisi noin 15.1.1990. Maj Ruotsalainen, kapt Laukka, maj Ericsson, maj Skriko ja kapt Kivilinko valmistautuivat lähtemään ensimmäisessä erässä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
14.12. Kova ukkosmyrsky Rundussa, yhden majoituksen katto irtosi, puita ja yksi masto kaatui.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
17.12. Komentaja määräsi alustavan lomakiellon 15.2.1990 alkaen toimintojen alasajoon liittyen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
19.12. Etelä-Afrikasta tuotiin takaisin Hercules-koneellinen mustia entisen 32. Batt:n miehiä. Kyseinen 32. Batt oli suorastaan legendaarinen paikallisista mustista miehistä jo 1970-luvulla koottu pataljoona, joka taisteli SADF:n riveissä Etelä-Afrikan valtaa vastustavia angolalaisia joukkoja vastaan. Pataljoona oli ainut mustista sotilaista koostunut joukko-osasto SADF:ssä ja siten poliittisesti arka asia. Pataljoonan tukikohta oli 2. JK:n alueella Buffalossa. Pataljoona piti lakkauttaa rauhansopimuksen mukaan, mutta koska oli odotettavissa vakavia sopeutumisongelmia ja mahdollisesti väkivaltaisia yhteenottoja paikallisten kanssa, Etelä-Afrikka päätti siirtää pataljoonan kokonaisuudessaan Etelä-Afrikkaan. Homma ei siellä kuitenkaan mennyt ihan käsikirjoituksen mukaan, ja poliittisista (?) syistä pataljoona lopulta lakkautettiin. Mustille sotilaille annettua lupausta uudesta elämästä ei pystytty pitämään.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
20.12. Huoltolentopäivä (10.).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
22.12. Sadekausi oli pahasti myöhässä, pahin kuivuus 30 vuoteen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
23.12. Liikenneonnettomuus 5. JK:n alueella Nkurenkurussa, YK:n siviilipoliisien ulosajo, 1 kuoli.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
24.12. Jouluaatto. Päällystö otti yöksi vartiovastuu esikunnan porttivartiosta. Max +40 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
25.12. Liikenneonnettomuus, suomalaisen verovapaa BMW 735i törmäsi lehmään, ei vakavia loukkaantumisia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
27.12. FC kenr Prem Chandin vierailu esikunnassa. Ilmoitti tahtonaan, että pataljoona tulee purkaa nopeammin kuin suomalaiset olivat UNTAG:n esikunnalle aikaisemmin ilmoittaneet.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1990 tammikuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.1. YK antoi suunnitteluperusteita operaation purkuun, suomalaisten kotiutuslennot sen mukaaan 4., 8., 12. ja 16.4.1990.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.1. Min +19 C, max +27, pilvistä, sadekuuroja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9.1. Autojen verovapauden ehtona oli auton käytössä olo vuoden ajan ennen Suomeen paluuta, minkä toteutuminen oli pitkien rahtimatkojen vuoksi vaikea. Legaali oli selvitellyt asiaa Suomesta, ja tuli tieto, että rahtausaika (auton oleminen laivassa) lasketaan mukaan auton käytössä olo aikaan. Euroopan päässä auton makaaminen satamassa ei ole käytössäoloaikaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.1. Piti tulla huoltolento, mutta kone myöhästyi vuorokauden. Nigeriassa olleen rajuilman takia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11.1. Huoltolentopäivä (11.).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
31.1. Huoltolentopäivä (12.). Lennolla toimialueelle tuli puolustusministeri Ole Norrback sekä kenrl Hägglund seurueineen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1990 helmikuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.2. Namibian peruslain laativa kokous oli päättänyt, että itsenäistymispäivä olisi 21.3.1990; hieman aikaistunut aikaisemmin ilmoitetusta maaliskuun lopusta. Kotiutuslennoille uudet päivämäärät ajanjaksolle 25.3.-10.4.1990.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.2. Puolustusministeri seurueineen 5. JK:ssa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.2. Puolustusministeri seurueineen 3. JK:ssa, jossa alkoi ampumaleiri. Suomesta oli tullut tieto, ettei ampumatarvikkeita kannata rahdata takaisin Suomeen ja niinpä pidettiin ampumaleri, jossa ammuttiin. Ja paljon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.-11.2. Pataljoonan lentopalloturnaus Rundussa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11.2. Nelson Mandela vapautettiin vankilasta Etelä-Afrikasta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1990 maaliskuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
12.3. Kenttäkaupassa alkoi alennusmyynti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
14.3. FC kenr Prem Chandin jäähyväisvierailu. Kenialainen osasto kävi maastontiedustelussa. Namibian hallinto ja Kenia olivat sopineet, että YK-joukkojen poistuessa kenialainen sotilasosasto jää vielä toistaiseksi maahan (maiden välisellä sopimuksella, ei YK-asia enää).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
17.3. Pataljoonan järjestämä Rundu Run -juoksukilpailu.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.3. Ulkoministeri Pertti Paasion ja kenrl Aimo Pajusen vierailu alkoi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
21.3. Namibian itsenäistymispäivä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
23.3. Satoi koko päivän, sademäärä vuorokaudessa 51 mm.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1990 huhtikuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.4. Lipunlasku esikunnan tukikohdassa. Esikunnan ja EHK:n jäljellä olleet osat moottorimarssilla klo 9.30 Rundusta kohti Grootfonteinia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.4. Yksi kotiutuslennoista. Tower Air -yhtiön jumbo 747-100, ilmaan klo 16.42. Välilasku Nairobissa, jossa tultiin kenttään tosi vauhdilla. Välilasku venyi, koska jokin (arabi)maa ei antanut juutalaisomistuksessa olleelle koneelle ylilentolupaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.4. Ateenassa toinen välilasku aikaisin aamulla. Laskeutuminen Helsinkiin kello 12.29. Sen lennon kotiutuminen samana iltana, viimeinen palkanmaksupäivä 6.4.&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Yltsi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG:n_aikajana&amp;diff=555</id>
		<title>UNTAG:n aikajana</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG:n_aikajana&amp;diff=555"/>
		<updated>2014-03-14T20:49:12Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Yltsi: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;&#039;&#039;&#039;1989 helmikuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 maaliskuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 huhtikuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.4. Lentoerä 2.2 palasi koulutuksen jälkeiseltä lomalta Niinisaloon, siirtyminen iltapäivällä Hyrylän varuskuntaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.4. Lentoerä 2.2 Helsinki-Vantaan lentokentälle. USAF:n Galaxy C-5 nousi ilmaan klo 12. Välilasku Espanjan Rotassa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11.4. Päiväntasaajan ylitys kello 1.10 Suomen aikaa. Välilasku keskellä Atlantin valtamerta Ascensionilla. Laskeutuminen Grootfontainiin  klo 11.10 Namibian/Suomen aikaa. Lentomatka kesti 23 tuntia. Illalla bussilla 250 km:n päähän Runduun.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
12.4. Lisää esikunnan porukkaa saapui toisella lennolla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
13.4. Toimistojen siivoamista esikunnassa. Merikonttien odottelua.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
17.4. Tilannepäivystäjät aloittivat päivystyksen. Ei viestivälineitä, tosin, koska kontit matkalla. Komentajan 1. päiväkäsky.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
19.4. Operatiivisen toimiston viestivälineet kuntoon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
22.4. Ensimmäinen postilähetys Suomesta; eräs kirje oli ollut matkalla 10 päivää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
23.4. Toinen postilähetys Suomesta; eräs kirje oli ollut matkalla 6 päivää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
25.4. Erityisedustaja Martti Ahtisaaren ja YK:n rauhanturvaoperaatiosta vastanneet alipääsihteeri Gouldingin vierailu FINBATTin esikunnassa. Liikenneonnettomuus 5. JK:n alueella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
26.4. Aamuyöllä toinen liikenneonnettomuus, kaksi egyptiläistä oli ajanut ulos 15 km esikunnasta Grootfontainin suuntaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
27.4. FINBATT avusti paikallisia ulosajossa Rundun lähellä. Illalla liikenneonnettomuus 5. JK:n alueella, egyptiläinen ja sudanilainen sotilastarkkailija ajoivat ulos.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
28.4. Liikenneonnettomuus 120 km Rundusta itään kohti 2. JK:n aluetta, puolalaisten ulosajo.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
29.4. Komentaja seurueineen lähes maastoajona pikkuteitä pitkin Rundusta  3. JK:n alueelle Bushmanlandiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 toukokuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.5. Vappua vietettiin myös eteläisellä pallonpuoliskolla. Miehistössä runsaasti alikersanttiylennyksiä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.5. Pataljoonaupseerin tutustumiskäynti 5.JK:n tukikohdassa Neparassa ja suomalaisten ylläpitämällä lähestysasemalla/klinikalla Nrurenkurussa Okavangojoen rannalla. Paikalla oli kolme suomalaista lähetystyöntekijää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.5. Komentajan 2. päiväkäsky.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.5. Operatiivisen toimiston päällikön johtama tiedusteluretki 2. JK:n alueelle Baganiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.5. Aamulla edellisenä päivänä Baganiin tullut osasto kahdella maastohenkilöajoneuvolla maastontiedusteluun Baganista suoraan kohti pohjoista ja joutuu UNITA:n vangiksi; tästä myöhemmin eri kertomus. Ensimmäinen palvelussitoumuksen purku sairauden perusteella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.5. FC kenr Prem Chand vieraili FINBATT:n esikunnassa Rundussa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.5. Päällystötason kotiutus YK-palvelukseen sopimattomuuden johdosta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
13.5. Näihin aikoihin verovapaiden autojen noutoja satamasta. Namibian rannikon ainoa syväsatama Walvis Bay oli edelleen Etelä-Afrikan hallussa siirtyen Namibialle myöhemmin vuonna 1994. Suomalaisten autoja satamaan tuli kaikkiaan noin 440. Pataljoonan lakimies junaili autojen noutoruljanssin. Muutaman päivän välein bussilastillinen autonhakijoita Rundusta rannikolle (887 km), josta kootusti satamahalleille. Sataman huolintamaksu oli noin 1000 Etelä-Afrikan randia (1700 markkaa). Suurin osa hakijoista ajoi auton samantien takaisin Runduun, ajoaika noin 10 tuntia hyväkuntoista ja suoraa asfalttitietä pitkin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.5. Operatiivinen toimisto neuvotteli italialaisen helikopteriosaston (ItalAir) kanssa. Alkuvaiheessa toiminta oli aika byrokraattista; helikopteria ei saatu ilmaan esimerkiksi liikenneonnettomuudessa äkkilähtönä tilannepäivystäjän ilmoituksella vaan se vaati italialaisten omien johtajien siunauksen. Pikku hiljaa käytäntöä saatiin sujuvammaksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
24.5. Rundun tukikohdassa Etelä-Afrikkalaisten komennossa ollut Bn 202 piti läksiäisparaatin, namibialaisista koostunut miehistö kotiutettiin ja eteläafrikkalainen päällystö siirtyi takaisin Etelä-Afrikkaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
26.5. Liikenneonnettomuus 70 km Rundusta Grootfontainiin. Kaksi kuollutta (1 SADF, 1 tanskalainen YK-sotilas), kaksi loukkaantunutta. Kello 10 eteläafrikkalaiset laskivat lippunsa Rundu itäisessä varuskunnassa ja YK-lippu salkoon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
27.5. Esikunnan hirsisaunan rakentaminen vielä kesken, päivän aiheena lattian teko.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
31.5. Huhtikuun saippuarahat (=YK:n maksama pieni korvaus) tulivat jakoon, 71 randia eli noin 120 markkaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Toukokuussa kaikkiaan 9 palvelussopimuksen katkaisua, joista 1 YK-palvelukseen sopimattomuuden ja 2 sairauden johdosta sekä 6 henkilön omasta tahdosta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 kesäkuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.6. Kaksi Ilkka-lehden toimittajaa vierailulle toimialueelle. Ensimmäiset kersanttiylennykset miehistössä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.6. Esikunnan sauna käyttökunnossa. Puolustusvoimien lippujuhlapäivän paraatin harjoittelua.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.6. Puolustusvoimien lippujuhlapäivä. Klo 8 juhlallinen lipunnosto esikunnan pihalla. Klo 11 paraatijoukon siirtyivät lentokentälle. Klo 12 paraati lentokentällä. Klo 13 coctail-tilaisuus, paikalla arvovaltainen edustus eri puolilta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Puolustusvoimien komentaja myönsi sotilasansiomitalit seuraaville Namibiassa palvelleille:&lt;br /&gt;
* maj Saukko E&lt;br /&gt;
* yli Kivijärvi I&lt;br /&gt;
* ltn Vuorinen K&lt;br /&gt;
* kers Ahderinne K&lt;br /&gt;
* kers Pitkänen P&lt;br /&gt;
* alik Mattila J.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.6. Niin sanottujen Etulinjamaiden (&#039;&#039;Front Line States&#039;&#039;) eli Etelä-Afrikan vaikutuspiirissä olevien maiden (Angola, Sambia, Botswana, Mosambik jne.) delegaation vierailu. Osa suhtautui kriittisesti FINBATT:n toimintaedellytyksiin eli resurssien määrään verrattuna alueen kokoon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.6. Operatiivinen toimisto sai tehtävän suunnitella joukkojen käyttöä Grootfontainin lentokentällä pakolaisten vastaanottokeskuksen suojaamiseen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.6. Huoltolento Grootfontainista Suomeen, 200 suomalaista lomalle kahdeksi viikoksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kesäkuussa 4 palvelussopimuksen katkaisua; kaikki omasta tahdosta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 heinäkuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.7. Turun Sanomien toimittaja vierailulle pataljoonaan. Ensimmäiset ylikersanttiylennykset miehistössä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.7. Huoltolento.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11.-13.7. Soluttautumisen estoharjoitus 5. JK:n alueella pataljoonan vastuualueen länsiosassa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
15.7. UNTAG:n esikunta määräsi FINBATT:n TiedK:n 2 tunnin lähtövalmiuteen suuntana Ambomaa. Saatujen tietojen (SADF?) mukaan SWAPO:n sissejä lähtenyt liikkeelle Angolasta kohti etelää. Lähtökäskyä ei tullut.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.7. 2. JK:n partio löysi Caprivin käytävän keskiosan pohjoislaidalta kylän, josta meillä ei ollut aikaisemmin tietoa. Pian selvisi, ettei siitä ollut tietoa myöskään YK:n siviilikomponentilla, jonka tehtävänä oli äänestäjien rekisteröinti. Myöhemmin selvisi, että kylässä asui (ja oli asunut jo pitkään) Angolan puolella olevan UNITA-sissiliikkeen sotilaiden perheitä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Paikallisten mukaan heinäkuussa täydenkuun aikaan on kaikkein kylmintä. Tänä vuonna täysikuu oli 18.7., jolloin viileimmän päivän korkein lämpötila oli varjossa +16 astetta C (auringossa +25 ehkä) ja yön lämpötilat yleensä noin +2...+4 astetta C. Yhtenä aamuna pihalla ollut ämpäri oli jäässä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
20.7. Komentaja Ambomaalla, jossa tapasi mm. YK:n pääsihteerin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
24.7. Suomalaisten YK-miesten Etelä-Afrikan matkailu oli aiheuttanut kovaa keskustelua Suomessa. Etelä-Afrikka oli virallisesti kansainvälisessä boikotissa harjoittamansa apartheit-politiikan ansiosta. Suomalaiset YK-sotilaat olivat lomillaan käyneet jo Etelä-Afrikassa, koska yksilön tasolla asiassa ei ollut mitään erityistä. Suomessa asiasta oli puhuttu korkealla taholla (mm. kansanedustajat ottivat kantaa); joidenkin kannanottojen mukaan lomalla olevien suomalaisten YK-miehien pitää noudattaa Suomen virallista ulkopolitiikkaa. Kenestäkään siellä ei ollut asian ratkaisijaksi vaan päätösvalta asiassa annettiin Suomen kontingentin johtajalle eli pataljoonan komentajalle. Komentaja teki 24.7. päätöksen, jonka mukaan lomailua Etelä-Afrikassa ei rajoiteta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
26.7. Huoltolento Suomesta saapui Grootfontainiin illalla 6 tuntia myöhässä. Operaattori itäsaksalainen Interflug ja koneena pienehkö 160-paikkainen Iljusin. Huoltolennolla alueelle saapui YK Koulutuskeskuksen johtaja, evl Tiihonen tutustumaan toimintaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
27.7. Huoltolento takaisin Suomeen, mukana mm. 6 omasta tahdostaan kotiutuvaa. Muuten kone täynnä kolmen viikon Suomi-lomalle menijöitä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Heinäkuussa 15 palvelussopimuksen katkaisua, joista 1 YK-palvelukseen sopimattomuuden johdosta, 1 sairauden johdosta ja 13 omasta tahdosta. Yhteensä alusta alkaen 28 katkaisua.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 elokuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.8. Verovapaita autoja Walvis Bayhin saapui eri huolitsijoiden toimittamana pitkin kesää, mm. vielä elokuun alussa saapui yli 20 auton erä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.8. Helsingin Sanomien toimittaja ja valokuvaaja pataljoonan alueelle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
15.8. Keskikesän viileän kauden jälkeen tyypillinen iltapäivälämpötila varjossa oli jo yli +30 astetta C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
16.8. Huoltolento Suomesta Grootfontainiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
17.8. Varhain aamulla huoltolennolle menevät näkivät kuunpimennyksen linja-autoistaan. Kello 9.40 huoltolento Grootfontainista Suomeen Iljusin-62-koneella, 160 paikkainen. Välilaskut Kongon pääkaupungissa Brazzavillessä sekä Berliinissä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
xx.8. Liikenneonnettomuus Caprivin käytävässä, 3 puolalaista YK-miestä kuoli.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
xx.8. Ensimmäinen suomalaisen verovapaan auton huomattava liikenneonnettomuus, Nissan ZX200 päin puuta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Elokuussa 19 palvelussopimuksen katkaisua, joista yksi YK-palvelukseen sopimattomuuden vuoksi ja 18 omasta tahdosta. Yhteensä 47 katkaisua alusta alkaen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 syyskuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.9. Huoltolento Helsingistä klo 21.40 kohti Berliiniä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.9. Huoltolento Grrotfontainiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.9. Huoltolento Grrotfontainista Suomeen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.9. Esikunnan pihalle saatiin min-max-lämpömittari. Yön alin +10 C, päivän ylin varjossa + 26 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.9. Toimittaja Esko Tommila seurueineen pataljoonan alueelle, tekivät kuvauksia televisioon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 lokakuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.10. Max +39 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.10. Min +11 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.10. Min +19 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9.10. FC kenr Prem Chand vierailulle pataljoonaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
13.10. Min +13 C, max +33 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.10. Huoltolento (7.) Suomesta ja takaisin Suomeen Nigerian ja Amsterdamin kautta. Koneen vaihto Amsterdamissa teknisen ongelman takia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 marraskuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.11. Max +43 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
xx.11. TiedK Ambomaalle vaalien ajaksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.11. Namibian vaalit alkoivat.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.11. Huoltolento (8.) Suomesta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9.11. Min +20 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
14.11. Vaalin tulokset julki. SWAPO sai 57 % äänistä, eli ei saanut kaipaamaansa 2/3-osan enemmistöä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
15.11. Etukäteen pelättiin levottomuuksia vaalituloksen julkistuksen jälkeiseen aikaan, mutta tilanne jatkui rauhallisena.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.11. Min +11 C, max + 39 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
19.11. Max +41 C. Operaation alasajosta ristiriitaisia huhuja. Yhden tiedon mukaan operaatio jatkuu 1.7.1990 saakka, toisen huhun mukaan UNTAG:n sotilaskomponentit ajetaan alas hyvinkin nopeasti, koska tilanne ollut rauhallinen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
23.11. FC kenr Prem Chand vieraili Rundussa. Ei ottanut kantaa operaation alasajoon; totesi vain että suunnittelu on käynnissä. Liikkeellä huhu, että Länsi-Saharaan ollaan laittamassa YK-joukkoja ja osa Namibiassa olevista siirrettäisiin sinne ensiapuna.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
24.11. Tieto, että sotilastarkkailijat ajetaan ensimmäisenä alas.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
29.11. Huoltolentopäivä (9.). Mukana alueelle tuli mm. PLM:n YK-toimiston päällikkö, evl Ahlqvist sekä sotilassoittokunta vahvuudella 15!!&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
30.11. Alhqvist tarkasti esikunnan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 joulukuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.12. Alhqvist tarkisti 5. JK:n. Tieto tarkkailijaorganisaation supistamisesta 300 sotilaasta 200 sotilaaseen, suomalaisista joutuisi lähtemään 5 henkilöä ennenaikaisesti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.12. Alhqvist ja soittokunta 1. JK:aan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.12. Itsenäisyyspäivän paraatin harjoittelua. Ahlqvist 3. JK:ssa. Soittokunnan konsertti esikunnan messissä. Joulupukin vierailu.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.12. Suomen 72. itsenäisyyspäivä. Mitaliparaati Rundun lentokentällä. Itsenäisyyspäivän iltavastaanotto Windhoekissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Puolustusvoimien komentaja myönsi sotilasansiomitalit seuraaville Namibiassa palvelleille:&lt;br /&gt;
* maj Aunola A&lt;br /&gt;
* ylil Kokkola O&lt;br /&gt;
* yliv Palenius R&lt;br /&gt;
* vääp Kangastalo R&lt;br /&gt;
* vääp Aitakari O&lt;br /&gt;
* vääp Jokiranta A&lt;br /&gt;
* vääp Nyykooli J&lt;br /&gt;
* alik Alatalo J.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11.12. Sotilastarkkailijat &amp;quot;arpoivat&amp;quot; odotetta aikaisemmin Suomeen laitettavat, lähtöpäivä olisi noin 15.1.1990. Maj Ruotsalainen, kapt Laukka, maj Ericsson, maj Skriko ja kapt Kivilinko.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
14.12. Kova ukkosmyrsky Rundussa, yhden majoituksen katto irtosi, puita ja yksi masto kaatui.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
17.12. Komentaja määräsi alustavan lomakiellon 15.2.1990 alkaen toimintojen alasajoon liittyen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
19.12. Etelä-Afrikasta tuotiin takaisin Hercules-koneellinen mustia entisen 32. Batt:n miehiä. Kyseinen 32. Batt oli suorastaan legendaarinen paikallisista mustista miehistä jo 1970-luvulla koottu pataljoona, joka taisteli SADF:n riveissä Etelä-Afrikan valtaa vastustavia angolalaisia joukkoja vastaan. Pataljoona oli ainut mustista sotilaista koostunut joukko-osasto SADF:ssä ja siten poliittisesti arka asia. Pataljoonan tukikohta oli 2. JK:n alueella Buffalossa. Pataljoona piti lakkauttaa rauhansopimuksen mukaan, mutta koska oli odotettavissa vakavia sopeutumisongelmia ja mahdollisesti väkivaltaisia yhteenottoja paikallisten kanssa, Etelä-Afrikka päätti siirtää pataljoonan kokonaisuudessaan Etelä-Afrikkaan. Homma ei siellä kuitenkaan mennyt ihan käsikirjoituksen mukaan, ja poliittisista (?) syistä pataljoona lopulta lakkautettiin. Mustille sotilaille annettua lupausta uudesta elämästä ei pystytty pitämään.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
20.12. Huoltolentopäivä (10.).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
22.12. Sadekausi oli pahasti myöhässä, pahin kuivuus 30 vuoteen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
23.12. Liikenneonnettomuus 5. JK:n alueella Nkurenkurussa, YK:n siviilipoliisien ulosajo, 1 kuoli.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
24.12. Jouluaatto. Päällystö otti yöksi vartiovastuu esikunnan porttivartiosta. Max +40 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
25.12. Liikenneonnettomuus, suomalaisen verovapaa BMW 735i törmäsi lehmään, ei vakavia loukkaantumisia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
27.12. FC kenr Prem Chandin vierailu esikunnassa. Ilmoitti tahtonaan, että pataljoona tulee purkaa nopeammin kuin suomalaiset olivat UNTAG:n esikunnalle aikaisemmin ilmoittaneet.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1990 tammikuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.1. YK antoi suunnitteluperusteita operaation purkuun, suomalaisten kotiutuslennot sen mukaaan 4., 8., 12. ja 16.4.1990.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.1. Min +19 C, max +27, pilvistä, sadekuuroja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9.1. Autojen verovapauden ehtona oli auton käytössä olo vuoden ajan ennen Suomeen paluuta, minkä toteutuminen oli pitkien rahtimatkojen vuoksi vaikea. Legaali oli selvitellyt asiaa Suomesta, ja tuli tieto, että rahtausaika (auton oleminen laivassa) lasketaan mukaan auton käytössä olo aikaan. Euroopan päässä auton makaaminen satamassa ei ole käytössäoloaikaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.1. Piti tulla huoltolento, mutta kone myöhästyi vuorokauden. Nigeriassa olleen rajuilman takia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11.1. Huoltolentopäivä (11.).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
31.1. Huoltolentopäivä (12.). Lennolla toimialueelle tuli puolustusministeri Ole Norrback sekä kenrl Hägglund seurueineen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1990 helmikuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.2. Namibian peruslain laativa kokous oli päättänyt, että itsenäistymispäivä olisi 21.3.1990; hieman aikaistunut aikaisemmin ilmoitetusta maaliskuun lopusta. Kotiutuslennoille uudet päivämäärät ajanjaksolle 25.3.-10.4.1990.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.2. Puolustusministeri seurueineen 5. JK:ssa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.2. Puolustusministeri seurueineen 3. JK:ssa, jossa alkoi ampumaleiri. Suomesta oli tullut tieto, ettei ampumatarvikkeita kannata rahdata takaisin Suomeen ja niinpä pidettiin ampumaleri, jossa ammuttiin. Ja paljon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.-11.2. Pataljoonan lentopalloturnaus Rundussa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11.2. Nelson Mandela vapautettiin vankilasta Etelä-Afrikasta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1990 maaliskuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
12.3. Kenttäkaupassa alkoi alennusmyynti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
14.3. FC kenr Prem Chandin jäähyväisvierailu. Kenialainen osasto kävi maastontiedustelussa. Namibian hallinto ja Kenia olivat sopineet, että YK-joukkojen poistuessa kenialainen sotilasosasto jää vielä toistaiseksi maahan (maiden välisellä sopimuksella, ei YK-asia enää).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
17.3. Pataljoonan järjestämä Rundu Run -juoksukilpailu.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.3. Ulkoministeri Pertti Paasion ja kenrl Aimo Pajusen vierailu alkoi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
21.3. Namibian itsenäistymispäivä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
23.3. Satoi koko päivän, sademäärä vuorokaudessa 51 mm.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1990 huhtikuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.4. Lipunlasku esikunnan tukikohdassa. Esikunnan ja EHK:n jäljellä olleet osat moottorimarssilla klo 9.30 Rundusta kohti Grootfonteinia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.4. Yksi kotiutuslennoista. Tower Air -yhtiön jumbo 747-100, ilmaan klo 16.42. Välilasku Nairobissa, jossa tultiin kenttään tosi vauhdilla. Välilasku venyi, koska jokin (arabi)maa ei antanut juutalaisomistuksessa olleelle koneelle ylilentolupaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.4. Ateenassa toinen välilasku aikaisin aamulla. Laskeutuminen Helsinkiin kello 12.29. Sen lennon kotiutuminen samana iltana, viimeinen palkanmaksupäivä 6.4.&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Yltsi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG:n_aikajana&amp;diff=554</id>
		<title>UNTAG:n aikajana</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG:n_aikajana&amp;diff=554"/>
		<updated>2014-03-14T20:36:31Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Yltsi: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;&#039;&#039;&#039;1989 helmikuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 maaliskuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 huhtikuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.4. Lentoerä 2.2 palasi koulutuksen jälkeiseltä lomalta Niinisaloon, siirtyminen iltapäivällä Hyrylän varuskuntaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.4. Lentoerä 2.2 Helsinki-Vantaan lentokentälle. USAF:n Galaxy C-5 nousi ilmaan klo 12. Välilasku Espanjan Rotassa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11.4. Päiväntasaajan ylitys kello 1.10 Suomen aikaa. Välilasku keskellä Atlantin valtamerta Ascensionilla. Laskeutuminen Grootfontainiin  klo 11.10 Namibian/Suomen aikaa. Lentomatka kesti 23 tuntia. Illalla bussilla 250 km:n päähän Runduun.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
12.4. Lisää esikunnan porukkaa saapui toisella lennolla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
13.4. Toimistojen siivoamista esikunnassa. Merikonttien odottelua.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
17.4. Tilannepäivystäjät aloittivat päivystyksen. Ei viestivälineitä, tosin, koska kontit matkalla. Komentajan 1. päiväkäsky.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
19.4. Operatiivisen toimiston viestivälineet kuntoon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
22.4. Ensimmäinen postilähetys Suomesta; eräs kirje oli ollut matkalla 10 päivää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
23.4. Toinen postilähetys Suomesta; eräs kirje oli ollut matkalla 6 päivää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
25.4. Erityisedustaja Martti Ahtisaaren ja YK:n rauhanturvaoperaatiosta vastanneet alipääsihteeri Gouldingin vierailu FINBATTin esikunnassa. Liikenneonnettomuus 5. JK:n alueella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
26.4. Aamuyöllä toinen liikenneonnettomuus, kaksi egyptiläistä oli ajanut ulos 15 km esikunnasta Grootfontainin suuntaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
27.4. FINBATT avusti paikallisia ulosajossa Rundun lähellä. Illalla liikenneonnettomuus 5. JK:n alueella, egyptiläinen ja sudanilainen sotilastarkkailija ajoivat ulos.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
28.4. Liikenneonnettomuus 120 km Rundusta itään kohti 2. JK:n aluetta, puolalaisten ulosajo.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
29.4. Komentaja seurueineen lähes maastoajona pikkuteitä pitkin Rundusta  3. JK:n alueelle Bushmanlandiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 toukokuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.5. Vappua vietettiin myös eteläisellä pallonpuoliskolla. Miehistössä runsaasti alikersanttiylennyksiä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.5. Pataljoonaupseerin tutustumiskäynti 5.JK:n tukikohdassa Neparassa ja suomalaisten ylläpitämällä lähestysasemalla/klinikalla Nrurenkurussa Okavangojoen rannalla. Paikalla oli kolme suomalaista lähetystyöntekijää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.5. Komentajan 2. päiväkäsky.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.5. Operatiivisen toimiston päällikön johtama tiedusteluretki 2. JK:n alueelle Baganiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.5. Aamulla edellisenä päivänä Baganiin tullut osasto kahdella maastohenkilöajoneuvolla maastontiedusteluun Baganista suoraan kohti pohjoista ja joutuu UNITA:n vangiksi; tästä myöhemmin eri kertomus. Ensimmäinen palvelussitoumuksen purku sairauden perusteella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.5. FC kenr Prem Chand vieraili FINBATT:n esikunnassa Rundussa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.5. Päällystötason kotiutus YK-palvelukseen sopimattomuuden johdosta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
13.5. Näihin aikoihin verovapaiden autojen noutoja satamasta. Namibian rannikon ainoa syväsatama Walvis Bay oli edelleen Etelä-Afrikan hallussa siirtyen Namibialle myöhemmin vuonna 1994. Suomalaisten autoja satamaan tuli kaikkiaan noin 440. Pataljoonan lakimies junaili autojen noutoruljanssin. Muutaman päivän välein bussilastillinen autonhakijoita Rundusta rannikolle (887 km), josta kootusti satamahalleille. Sataman huolintamaksu oli noin 1000 Etelä-Afrikan randia (1700 markkaa). Suurin osa hakijoista ajoi auton samantien takaisin Runduun, ajoaika noin 10 tuntia hyväkuntoista ja suoraa asfalttitietä pitkin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.5. Operatiivinen toimisto neuvotteli italialaisen helikopteriosaston (ItalAir) kanssa. Alkuvaiheessa toiminta oli aika byrokraattista; helikopteria ei saatu ilmaan esimerkiksi liikenneonnettomuudessa äkkilähtönä tilannepäivystäjän ilmoituksella vaan se vaati italialaisten omien johtajien siunauksen. Pikku hiljaa käytäntöä saatiin sujuvammaksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
24.5. Rundun tukikohdassa Etelä-Afrikkalaisten komennossa ollut Bn 202 piti läksiäisparaatin, namibialaisista koostunut miehistö kotiutettiin ja eteläafrikkalainen päällystö siirtyi takaisin Etelä-Afrikkaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
26.5. Liikenneonnettomuus 70 km Rundusta Grootfontainiin. Kaksi kuollutta (1 SADF, 1 tanskalainen YK-sotilas), kaksi loukkaantunutta. Kello 10 eteläafrikkalaiset laskivat lippunsa Rundu itäisessä varuskunnassa ja YK-lippu salkoon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
27.5. Esikunnan hirsisaunan rakentaminen vielä kesken, päivän aiheena lattian teko.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
31.5. Huhtikuun saippuarahat (=YK:n maksama pieni korvaus) tulivat jakoon, 71 randia eli noin 120 markkaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Toukokuussa kaikkiaan 9 palvelussopimuksen katkaisua, joista 1 YK-palvelukseen sopimattomuuden ja 2 sairauden johdosta sekä 6 henkilön omasta tahdosta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 kesäkuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.6. Kaksi Ilkka-lehden toimittajaa vierailulle toimialueelle. Ensimmäiset kersanttiylennykset miehistössä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.6. Esikunnan sauna käyttökunnossa. Puolustusvoimien lippujuhlapäivän paraatin harjoittelua.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.6. Puolustusvoimien lippujuhlapäivä. Klo 8 juhlallinen lipunnosto esikunnan pihalla. Klo 11 paraatijoukon siirtyivät lentokentälle. Klo 12 paraati lentokentällä. Klo 13 coctail-tilaisuus, paikalla arvovaltainen edustus eri puolilta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Puolustusvoimien komentaja myönsi sotilasansiomitalit seuraaville Namibiassa palvelleille:&lt;br /&gt;
* maj Saukko E&lt;br /&gt;
* yli Kivijärvi I&lt;br /&gt;
* ltn Vuorinen K&lt;br /&gt;
* kers Ahderinne K&lt;br /&gt;
* kers Pitkänen P&lt;br /&gt;
* alik Mattila J.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.6. Niin sanottujen Etulinjamaiden (&#039;&#039;Front Line States&#039;&#039;) eli Etelä-Afrikan vaikutuspiirissä olevien maiden (Angola, Sambia, Botswana, Mosambik jne.) delegaation vierailu. Osa suhtautui kriittisesti FINBATT:n toimintaedellytyksiin eli resurssien määrään verrattuna alueen kokoon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.6. Operatiivinen toimisto sai tehtävän suunnitella joukkojen käyttöä Grootfontainin lentokentällä pakolaisten vastaanottokeskuksen suojaamiseen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.6. Huoltolento Grootfontainista Suomeen, 200 suomalaista lomalle kahdeksi viikoksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kesäkuussa 4 palvelussopimuksen katkaisua; kaikki omasta tahdosta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 heinäkuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.7. Turun Sanomien toimittaja vierailulle pataljoonaan. Ensimmäiset ylikersanttiylennykset miehistössä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.7. Huoltolento.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11.-13.7. Soluttautumisen estoharjoitus 5. JK:n alueella pataljoonan vastuualueen länsiosassa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
15.7. UNTAG:n esikunta määräsi FINBATT:n TiedK:n 2 tunnin lähtövalmiuteen suuntana Ambomaa. Saatujen tietojen (SADF?) mukaan SWAPO:n sissejä lähtenyt liikkeelle Angolasta kohti etelää. Lähtökäskyä ei tullut.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.7. 2. JK:n partio löysi Caprivin käytävän keskiosan pohjoislaidalta kylän, josta meillä ei ollut aikaisemmin tietoa. Pian selvisi, ettei siitä ollut tietoa myöskään YK:n siviilikomponentilla, jonka tehtävänä oli äänestäjien rekisteröinti. Myöhemmin selvisi, että kylässä asui (ja oli asunut jo pitkään) Angolan puolella olevan UNITA-sissiliikkeen sotilaiden perheitä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Paikallisten mukaan heinäkuussa täydenkuun aikaan on kaikkein kylmintä. Tänä vuonna täysikuu oli 18.7., jolloin viileimmän päivän korkein lämpötila oli varjossa +16 astetta C (auringossa +25 ehkä) ja yön lämpötilat yleensä noin +2...+4 astetta C. Yhtenä aamuna pihalla ollut ämpäri oli jäässä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
20.7. Komentaja Ambomaalla, jossa tapasi mm. YK:n pääsihteerin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
24.7. Suomalaisten YK-miesten Etelä-Afrikan matkailu oli aiheuttanut kovaa keskustelua Suomessa. Etelä-Afrikka oli virallisesti kansainvälisessä boikotissa harjoittamansa apartheit-politiikan ansiosta. Suomalaiset YK-sotilaat olivat lomillaan käyneet jo Etelä-Afrikassa, koska yksilön tasolla asiassa ei ollut mitään erityistä. Suomessa asiasta oli puhuttu korkealla taholla (mm. kansanedustajat ottivat kantaa); joidenkin kannanottojen mukaan lomalla olevien suomalaisten YK-miehien pitää noudattaa Suomen virallista ulkopolitiikkaa. Kenestäkään siellä ei ollut asian ratkaisijaksi vaan päätösvalta asiassa annettiin Suomen kontingentin johtajalle eli pataljoonan komentajalle. Komentaja teki 24.7. päätöksen, jonka mukaan lomailua Etelä-Afrikassa ei rajoiteta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
26.7. Huoltolento Suomesta saapui Grootfontainiin illalla 6 tuntia myöhässä. Operaattori itäsaksalainen Interflug ja koneena pienehkö 160-paikkainen Iljusin. Huoltolennolla alueelle saapui YK Koulutuskeskuksen johtaja, evl Tiihonen tutustumaan toimintaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
27.7. Huoltolento takaisin Suomeen, mukana mm. 6 omasta tahdostaan kotiutuvaa. Muuten kone täynnä kolmen viikon Suomi-lomalle menijöitä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Heinäkuussa 15 palvelussopimuksen katkaisua, joista 1 YK-palvelukseen sopimattomuuden johdosta, 1 sairauden johdosta ja 13 omasta tahdosta. Yhteensä alusta alkaen 28 katkaisua.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 elokuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.8. Verovapaita autoja Walvis Bayhin saapui eri huolitsijoiden toimittamana pitkin kesää, mm. vielä elokuun alussa saapui yli 20 auton erä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.8. Helsingin Sanomien toimittaja ja valokuvaaja pataljoonan alueelle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
15.8. Keskikesän viileän kauden jälkeen tyypillinen iltapäivälämpötila varjossa oli jo yli +30 astetta C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
16.8. Huoltolento Suomesta Grootfontainiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
17.8. Varhain aamulla huoltolennolle menevät näkivät kuunpimennyksen linja-autoistaan. Kello 9.40 huoltolento Grootfontainista Suomeen Iljusin-62-koneella, 160 paikkainen. Välilaskut Kongon pääkaupungissa Brazzavillessä sekä Berliinissä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
xx.8. Liikenneonnettomuus Caprivin käytävässä, 3 puolalaista YK-miestä kuoli.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
xx.8. Ensimmäinen suomalaisen verovapaan auton huomattava liikenneonnettomuus, Nissan ZX200 päin puuta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Elokuussa 19 palvelussopimuksen katkaisua, joista yksi YK-palvelukseen sopimattomuuden vuoksi ja 18 omasta tahdosta. Yhteensä 47 katkaisua alusta alkaen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 syyskuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.9. Huoltolento Helsingistä klo 21.40 kohti Berliiniä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.9. Huoltolento Grrotfontainiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.9. Huoltolento Grrotfontainista Suomeen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.9. Esikunnan pihalle saatiin min-max-lämpömittari. Yön alin +10 C, päivän ylin varjossa + 26 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.9. Toimittaja Esko Tommila seurueineen pataljoonan alueelle, tekivät kuvauksia televisioon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 lokakuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.10. Max +39 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.10. Min +11 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.10. Min +19 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9.10. FC kenr Prem Chand vierailulle pataljoonaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
13.10. Min +13 C, max +33 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.10. Huoltolento (7.) Suomesta ja takaisin Suomeen Nigerian ja Amsterdamin kautta. Koneen vaihto Amsterdamissa teknisen ongelman takia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 marraskuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.11. Max +43 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
xx.11. TiedK Ambomaalle vaalien ajaksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.11. Namibian vaalit alkoivat.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.11. Huoltolento (8.) Suomesta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9.11. Min +20 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
14.11. Vaalin tulokset julki. SWAPO sai 57 % äänistä, eli ei saanut kaipaamaansa 2/3-osan enemmistöä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
15.11. Etukäteen pelättiin levottomuuksia vaalituloksen julkistuksen jälkeiseen aikaan, mutta tilanne jatkui rauhallisena.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.11. Min +11 C, max + 39 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
19.11. Max +41 C. Operaation alasajosta ristiriitaisia huhuja. Yhden tiedon mukaan operaatio jatkuu 1.7.1990 saakka, toisen huhun mukaan UNTAG:n sotilaskomponentit ajetaan alas hyvinkin nopeasti, koska tilanne ollut rauhallinen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
23.11. FC kenr Prem Chand vieraili Rundussa. Ei ottanut kantaa operaation alasajoon; totesi vain että suunnittelu on käynnissä. Liikkeellä huhu, että Länsi-Saharaan ollaan laittamassa YK-joukkoja ja osa Namibiassa olevista siirrettäisiin sinne ensiapuna.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
24.11. Tieto, että sotilastarkkailijat ajetaan ensimmäisenä alas.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
29.11. Huoltolentopäivä (9.). Mukana alueelle tuli mm. PLM:n YK-toimiston päällikkö, evl Ahlqvist sekä sotilassoittokunta vahvuudella 15!!&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
30.11. Alhqvist tarkasti esikunnan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 joulukuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.12. Alhqvist tarkisti 5. JK:n. Tieto tarkkailijaorganisaation supistamisesta 300 sotilaasta 200 sotilaaseen, suomalaisista joutuisi lähtemään 5 henkilöä ennenaikaisesti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.12. Alhqvist ja soittokunta 1. JK:aan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.12. Itsenäisyyspäivän paraatin harjoittelua. Ahlqvist 3. JK:ssa. Soittokunnan konsertti esikunnan messissä. Joulupukin vierailu.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.12. Suomen 72. itsenäisyyspäivä. Mitaliparaati. Itsenäisyyspäivän iltavastaanotto Windhoekissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11.12. Sotilastarkkailijat &amp;quot;arpoivat&amp;quot; odotetta aikaisemmin Suomeen laitettavat, lähtöpäivä olisi noin 15.1.1990. Maj Ruotsalainen, kapt Laukka, maj Ericsson, maj Skriko ja kapt Kivilinko.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
14.12. Kova ukkosmyrsky Rundussa, yhden majoituksen katto irtosi, puita ja yksi masto kaatui.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
17.12. Komentaja määräsi alustavan lomakiellon 15.2.1990 alkaen toimintojen alasajoon liittyen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
19.12. Etelä-Afrikasta tuotiin takaisin Hercules-koneellinen mustia entisen 32. Batt:n miehiä. Kyseinen 32. Batt oli suorastaan legendaarinen paikallisista mustista miehistä jo 1970-luvulla koottu pataljoona, joka taisteli SADF:n riveissä Etelä-Afrikan valtaa vastustavia angolalaisia joukkoja vastaan. Pataljoona oli ainut mustista sotilaista koostunut joukko-osasto SADF:ssä ja siten poliittisesti arka asia. Pataljoonan tukikohta oli 2. JK:n alueella Buffalossa. Pataljoona piti lakkauttaa rauhansopimuksen mukaan, mutta koska oli odotettavissa vakavia sopeutumisongelmia ja mahdollisesti väkivaltaisia yhteenottoja paikallisten kanssa, Etelä-Afrikka päätti siirtää pataljoonan kokonaisuudessaan Etelä-Afrikkaan. Homma ei siellä kuitenkaan mennyt ihan käsikirjoituksen mukaan, ja poliittisista (?) syistä pataljoona lopulta lakkautettiin. Mustille sotilaille annettua lupausta uudesta elämästä ei pystytty pitämään.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
20.12. Huoltolentopäivä (10.).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
22.12. Sadekausi oli pahasti myöhässä, pahin kuivuus 30 vuoteen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
23.12. Liikenneonnettomuus 5. JK:n alueella Nkurenkurussa, YK:n siviilipoliisien ulosajo, 1 kuoli.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
24.12. Jouluaatto. Päällystö otti yöksi vartiovastuu esikunnan porttivartiosta. Max +40 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
25.12. Liikenneonnettomuus, suomalaisen verovapaa BMW 735i törmäsi lehmään, ei vakavia loukkaantumisia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
27.12. FC kenr Prem Chandin vierailu esikunnassa. Ilmoitti tahtonaan, että pataljoona tulee purkaa nopeammin kuin suomalaiset olivat UNTAG:n esikunnalle aikaisemmin ilmoittaneet.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1990 tammikuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.1. YK antoi suunnitteluperusteita operaation purkuun, suomalaisten kotiutuslennot sen mukaaan 4., 8., 12. ja 16.4.1990.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.1. Min +19 C, max +27, pilvistä, sadekuuroja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9.1. Autojen verovapauden ehtona oli auton käytössä olo vuoden ajan ennen Suomeen paluuta, minkä toteutuminen oli pitkien rahtimatkojen vuoksi vaikea. Legaali oli selvitellyt asiaa Suomesta, ja tuli tieto, että rahtausaika (auton oleminen laivassa) lasketaan mukaan auton käytössä olo aikaan. Euroopan päässä auton makaaminen satamassa ei ole käytössäoloaikaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.1. Piti tulla huoltolento, mutta kone myöhästyi vuorokauden. Nigeriassa olleen rajuilman takia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11.1. Huoltolentopäivä (11.).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
31.1. Huoltolentopäivä (12.). Lennolla toimialueelle tuli puolustusministeri Ole Norrback sekä kenrl Hägglund seurueineen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1990 helmikuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.2. Namibian peruslain laativa kokous oli päättänyt, että itsenäistymispäivä olisi 21.3.1990; hieman aikaistunut aikaisemmin ilmoitetusta maaliskuun lopusta. Kotiutuslennoille uudet päivämäärät ajanjaksolle 25.3.-10.4.1990.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.2. Puolustusministeri seurueineen 5. JK:ssa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.2. Puolustusministeri seurueineen 3. JK:ssa, jossa alkoi ampumaleiri. Suomesta oli tullut tieto, ettei ampumatarvikkeita kannata rahdata takaisin Suomeen ja niinpä pidettiin ampumaleri, jossa ammuttiin. Ja paljon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.-11.2. Pataljoonan lentopalloturnaus Rundussa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11.2. Nelson Mandela vapautettiin vankilasta Etelä-Afrikasta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1990 maaliskuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
12.3. Kenttäkaupassa alkoi alennusmyynti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
14.3. FC kenr Prem Chandin jäähyväisvierailu. Kenialainen osasto kävi maastontiedustelussa. Namibian hallinto ja Kenia olivat sopineet, että YK-joukkojen poistuessa kenialainen sotilasosasto jää vielä toistaiseksi maahan (maiden välisellä sopimuksella, ei YK-asia enää).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
17.3. Pataljoonan järjestämä Rundu Run -juoksukilpailu.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.3. Ulkoministeri Pertti Paasion ja kenrl Aimo Pajusen vierailu alkoi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
21.3. Namibian itsenäistymispäivä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
23.3. Satoi koko päivän, sademäärä vuorokaudessa 51 mm.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1990 huhtikuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.4. Lipunlasku esikunnan tukikohdassa. Esikunnan ja EHK:n jäljellä olleet osat moottorimarssilla klo 9.30 Rundusta kohti Grootfonteinia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.4. Yksi kotiutuslennoista. Tower Air -yhtiön jumbo 747-100, ilmaan klo 16.42. Välilasku Nairobissa, jossa tultiin kenttään tosi vauhdilla. Välilasku venyi, koska jokin (arabi)maa ei antanut juutalaisomistuksessa olleelle koneelle ylilentolupaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.4. Ateenassa toinen välilasku aikaisin aamulla. Laskeutuminen Helsinkiin kello 12.29. Sen lennon kotiutuminen samana iltana, viimeinen palkanmaksupäivä 6.4.&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Yltsi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG_FINBATT_rangaistukset&amp;diff=553</id>
		<title>UNTAG FINBATT rangaistukset</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG_FINBATT_rangaistukset&amp;diff=553"/>
		<updated>2014-03-14T20:20:34Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Yltsi: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Esimerkkejä komentajan ja yksiköiden päälliköiden antamista rangaistuksista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Toukokuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Komentaja rankaisi xx:a 2. JK:sta kurinpitosakolla 4 pv a 63,40 mk = 253,60 mk. Syy: Luvaton poissaolo (RL 45:4.1), jääden palvelusvapaalta määräaikaan (klo 22) mennessä palaamatta yksikköönsä, ollen poissa 3.5.1989 klo 22 - 4.5.1989 klo 5.40 välisen ajan. Tekopaikka Bagani. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Komentaja rankaisi xx:a 5. JK:sta kurinpitosakolla 11 pv a 63,40 mk = 697,40 mk. Syy: 1. Palvelusrikkomus (RL 45:15.2). xx oli tahallaan rikkonut alkoholijuomien hankinnasta, myynnistä ja käytön valvonnasta annettuja määräyksiä tuomalla alkoholijuomia majoitustilaan, nauttimalla niitä majoitustiloissa ennakolta tiedettyä päivystyspalvelusta edeltävänä kuuden tunnin aikana. Tekoaika: 10.-11.5.1989. Tekopaikka: Nepara. 2. Vartiorikkomus (RL 45:17.2) xx oli nukahtanut päivystyspalveluksessa ollessaan ja herännyt vasta komppanian varapäällikön ravisteltua xx:n hereille. Tekoaika: 11.5.1989. Tekopaikka: Nepara. Koventava peruste: useita rikkomuksia (SKL 32.3).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Yksikön päällikkö rankaisi xx:a EHK:sta varoituksella. Syy: sotilaan sopimaton käyttäytyminen (RL 45:23) nauttimalla alkoholia siinä määrin, että itseään hallitsematta meni luvattomasti vartioidulle varastoalueelle, mistä vartiomies toimitti hänet sairaalahoitoon. Tekoaika: 7.5.1989. Tekopaikka: Rundu.&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Yltsi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG&amp;diff=552</id>
		<title>UNTAG</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG&amp;diff=552"/>
		<updated>2014-03-14T20:03:19Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Yltsi: /* Komentajan päiväkäskyt */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;UNTAG (United Nations Transition Assistance Group) oli Yhdistyneiden kansakuntien Namibiaan sijoittunut rauhanturvaoperaatio. Operaatio alkoi huhtikuussa 1989 ja päättyi maaliskuussa 1990. Operaation johdossa oli YK:n erityisedustaja Martti Ahtisaari. Operaation tehtävänä oli turvata yhteiskuntajärjestys siirtymäkaudella Etelä-Afrikan joukkojen vetäytymisestä Namibian itsenäistymiseen sekä erityisesti huolehtia, että maassa järjestettiin demokraattiset, vapaat ja rehdit vaalit.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Yleistä ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Namibian historiasta===&lt;br /&gt;
Namibian historia on kuvattu tiiviissä muodossa muun muassa [http://fi.wikipedia.org/wiki/Namibia tässä wikipedian artikkelissa]. Lyhyesti:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Alkuasukkaat:&#039;&#039;&#039; Alueen alkuasukkaina pidetään keräilyllä ja metsästyksellä eläviä [http://fi.wikipedia.org/wiki/Sanit san]-kansaa eli bushmanneja sekä etelästä Hyväntoivonniemeltä saapuneita namoja. Suurin etninen ryhmä on aikanaan pohjoisesta saapuneet [http://fi.wikipedia.org/wiki/Ovambot owambot], joiden pääosa asuu Angolan rajan lähellä [http://fi.wikipedia.org/wiki/Ambomaa Ambomaalla] (englanniksi Ovamboland). Muita etnisiä ryhmiä ovat muun muassa hererot ja kavangot.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Löytöretkien aika:&#039;&#039;&#039; Eurooppalaisten tietoisuuteen Namibia tuli 1480-luvulla, kun portugalilaiset tutkimusmatkailijat purjehtivat Afrikan rannikkoa etelään.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Saksan siirtomaana:&#039;&#039;&#039; Eurooppalaisten jakaessa siirtomaa-alueita 1884 Namibia annettiin Saksan hallintaan, jonka seurauksena saksalaiset ottivat maan haltuun lukuun ottamatta Britannian hallussa ollutta [http://fi.wikipedia.org/wiki/Walvis_Bay Walvis Bayn] aluetta. Alueen rajat määriteltiin 1890 ja Namibiasta tuli virallisesti Saksan siirtomaa ([http://fi.wikipedia.org/wiki/Saksan_Lounais-Afrikka Saksan Lounais-Afrikka]). Hererot ja namat kapinoivat 1904-1907; 80 % hereroista ja puolet namoista sai surmansa. Saksalaisajan vaikutus näkyy maassa edelleen mm. rakennuksissa.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Etelä-Afrikan hallinnassa:&#039;&#039;&#039; Vuonna 1915 Etelä-Afrikka (Englannin puolesta) hyökkäsi maahan, mikä päätti Saksan siirtomaavallan. Ensimmäisen maailmansodan aikana Etelä-Afrikka piti Namibiaa hallussaan Kansainliiton mandaatilla. Englanti hallitsi Namibiaa toiseen maailmansotaan saakka, jolloin Etelä-Afrikka otti maan täysin hallintaansa Englannin vaatimuksesta. Namibiasta tuli näin käytännössä Etelä-Afrikan unionin viides maakunta. Kun Kansainliitto lakkautettiin toisen maailmansodan jälkeen, mandaattialueet siirrettiin YK:n huoltohallintoalueiksi 1966. Etelä-Afrikan tasavalta kuitenkin torjui tämän ja jatkoi läsnäoloaan alueella.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Vastarinnan aika:&#039;&#039;&#039; Vastarintaa eteläafrikkalaisia vastaan alkoi kehittyä 1940-luvulta lähtien. &amp;quot;Lounais-Afrikan kansanjärjestö&amp;quot; (SWAPO) -nimellä kulkeva marxilainen sissiryhmä käynnisti alueella itsenäisyyssodan 1966. E-A lisäsi miehitysjoukkoja ja sääti tiukat terrorismin vastaiset lait tuomiten niillä SWAPOlaisia ankarasti. Jopa 40 000 namibialaista pakeni tuolloin naapurimaihin. Maan nimi muutettiin virallisesti Namibiaksi vuonna 1968. YK julisti E-A:n edelleen jatkuneen läsnäolon Namibiassa laittomaksi vuonna 1971 ja vuonna 1972 YK:n yleiskokous tunnusti SWAPOn ainoaksi autenttiseksi edustajaksi Namibian kansalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===YK:n päätöslauselma 435===&lt;br /&gt;
YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 435 ([http://en.wikipedia.org/wiki/United_Nations_Security_Council_Resolution_435 resolution 435]) 29.9.1978 oli ratkaiseva askel Namibian itsenäistymisessä. Päätöslauselman mukaan Namibiassa tultaisiin järjestämään vapaat ja demokraattiset &#039;&#039;(free and fair)&#039;&#039; vaalit, jonka jälkeen Namibian itsenäistyisi. Siirtymäkaudella eteläafrikkalaisten vetäytymistä ja vaaleja valvoisi UNTAG:ksi nimitetty rauhanturvaoperaatio.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kiistan yksi osapuoli eli Etelä-Afrikka suostui implementoimaan päätöslauselman vasta joulukuussa 1988 kansainvälisen painostuksen johdosta, joten itsenäistymisprosessin viimeinen vaihe saatiin liikkeelle vasta keväällä 1989.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== YK:n suomalainen valvontajoukko Namibiassa (YKSN)==&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
===Suomalaiset UNTAG:n organisaatiossa===&lt;br /&gt;
Suurin osa Namibiassa palvelleista suomalaisista palveli UNTAG:n suomalaisessa pataljoonassa (FINBATT). Lisäksi suomalaisia sotilaita oli kansainvälisessä esikunnassa, kansainvälisessä sotilaspoliisikomppaniassa ja sotilastarkkailijoina. Martti Ahtisaaren ohella muutama suomalainen siviili palveli UNTAG:n siviilipuolella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[UNTAG HQ:n suomalainen Esikuntaryhmä]]&lt;br /&gt;
* UNTAG HQ:n sotilaspoliisiosasto&lt;br /&gt;
* [[UNTAG sotilastarkkailijat]]&lt;br /&gt;
* UNTAG FINBATT&lt;br /&gt;
** [[UNTAG FINBATT Esikunta]]&lt;br /&gt;
** UNTAG FINBATT Esikunta- ja huoltokomppania&lt;br /&gt;
** [[UNTAG FINBATT 1. Jääkärikomppania]]&lt;br /&gt;
** UNTAG FINBATT 2. Jääkärikomppania&lt;br /&gt;
** UNTAG FINBATT 3. Jääkärikomppania&lt;br /&gt;
** UNTAG FINBATT Tiedustelukomppania (4. JK)&lt;br /&gt;
** UNTAG FINBATT 5. Jääkärikomppania&lt;br /&gt;
* UNTAG:n siviilipuolella palvelleita suomalaisia&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Aikajana===&lt;br /&gt;
Operaation aikaisia tapahtumia on kirjattu [[UNTAG:n aikajana]]lle. Tärkeimpiä tapahtumia Namibiassa sekä muualla kuukausittain oli seuraavasti:&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Helmikuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Kalevi Sorsa syrjäytti Matti Ahteen eduskunnan puhemiehen paikalta. SDP:n puheenjohtaja Pertti Paasio tuli Sorsan tilalle ulkoministeriksi.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Afganistanin sisällissota: viimeiset Neuvostoliiton joukot lähtivät Kabulista; Neuvostoliiton miehitys päättyi. Pieter Botha erosi terveyssyistä Etelä-Afrikan johdosta.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Maaliskuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiaan valmistautuva FINBATT: Koulutuksessa Niinisalossa.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: YK:n erityisedustaja Martti Ahtisaari saapuu Windhoekiin 31.3.1989.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Veikko &amp;quot;Jammu&amp;quot; Siltavuori kaappasi ja murhasi kaksi 8-vuotiasta tyttöä Helsingin Myllypurossa.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Exxon Valdez -tankkerista vuosi 240 000 tynnyriä öljyä mereen Alaskassa.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Huhtikuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: 1.4.1989 UNTAG:n mandaatti astui voimaan keskiyöllä. SWAPO lähetti sopimusten vastaisesti aseistettuja taistelijoitaan rajan yli Angolasta Namibian puolelle. Eteläafrikkalaisten ja SWAPOn välillä syntyy taisteluja. Tilanne rauhoittui 8.4. FINBATT operatiivisessa valmiudessa noin 17.4. alkaen.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Eduskunta hyväksyi Suomen liittymisen Euroopan Unionin jäseneksi. Tiedekeskus Heureka avasi ovensa Tikkurilassa.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Neuvostoliitto aloitti joukkojensa kotiuttamisen Puolasta.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Toukokuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: FINBATTin alueella olleet eteläafrikkalaiset joukot kotiutettiin.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Suomesta tuli Euroopan neuvoston jäsen. Vihreä Liitto piti ensimmäisen puoluekokouksensa.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Egypti hyväksyttiin jälleen Arabiliiton jäseneksi 10 vuotta siitä erottamisen jälkeen.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Kesäkuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: FINBATTin ensimmäinen huoltolento Grootfontainista Suomeen, 200 suomalaista lomalle kahdeksi viikoksi.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Paavi Johannes Paavali II kävi Suomessa.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Tiananmenin aukion mielenosoituksen tukahduttaminen muuttui verilöylyksi Pekingissä.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Heinäkuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Suomalaisten rauhanturvaajien Etelä-Afrikan matkailu herätti keskustelua.&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: pataljoonan komentaja päätti, ettei Etelä-Afrikan matkailua rajoiteta. Heinäkuun alussa vuoden kylmin ajanjakso, Rundussa jopa yöpakkasia.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Varsovan liitto ilmoitti, että jokaisella sen jäsenmaalla on oikeus päättää itse omista asioistaan; tätä pidettiin voittona Mihail Gorbatšovin näkemykselle &amp;quot;erilaisista teistä sosialismiin&amp;quot;. Tukholman käräjäoikeus tuomitsi Olof Palmen murhasta syytetyn Christer Petterssonin elinkautiseen vankeuteen, vaikka hänen syyllisyyttään ei pystytty todistamaan täysin aukottomasti.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Elokuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Suomi ilmoitti ottavansa vastaan 160 kurdia ns. kiintiöpakolaisina Irakin ja Iranin alueelta loppuvuoden aikana.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Etelä-Afrikan presidentti P.W. Botha erosi virastaan kesken virkakautensa kärsittyään tappion oman puolueensa sisäisessä valtataistelussa. Väliaikaiseksi presidentiksi valittiin puoluejohtaja Frederik de Klerk.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Syyskuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
**&#039;&#039;Namibiassa: Namibian vapautusjärjestön SWAPOn johtaja Sam Nujoma palasi kotimaahansa lähes 30 vuoden maanpaosta. Neljä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsentä, Markus Aaltonen (SDP), Esko Almgren (SKL), Jörn Donner (RKP) ja Eeva Kuuskoski-Vikatmaa (Kesk.), aloitti viikon pituisen vierailun Botswanassa ja Namibiassa. Suunniteltu käynti Etelä-Afrikassa jouduttiin perumaan asiasta kotimaassa nousseen kohun vuoksi. Ainoana valtuuskunnan jäsenenä Jörn Donner kävi tutustumassa lähemmin Etelä-Afrikan oloihin.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: SKP:n keskuskomitea ja SKDL:n liittoneuvosto päättivät alustavasti toimintojensa yhdistämisestä uuteen, vuonna 1990 perustettavaan Vasemmistoliittoon.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Unkarin hallitus avasi maan länsirajan DDR:stä länteen lähteville ihmisille.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Lokakuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: Vuoden kuumin kuukausi, päivän ylin lämpötila yleisesti yli +40 C.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Wärtsilä Meriteollisuus teki Suomen suurimman konkurssin.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Kiina esitti Norjan suurkäräjien Nobel-komitealle voimakkaan vastalauseen sen vuoksi, että Nobelin rauhanpalkinto oli päätetty myöntää Tiibetin hengelliselle johtajalle 14. dalai-lamalle. Svean hovioikeus vapautti Olof Palmen murhasta syytetyn Christer Petterssonin näytön puutteessa.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Marraskuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: Vaalit.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Meriteollisuuden raunioille perustettiin uusi telakkayhtiö Masa-Yards Oy.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Berliinin muuri murtui. Unkari jätti jäsenhakemuksen Euroopan neuvostolle. Tšekkoslovakian kommunistinen puolue määräsi pidettäväksi monipuoluevaalit.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Joulukuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: Sotilassoittokunnan vierailu. Sadekausi myöhässä, pahin kuivuus 30 vuoteen. Suomen 72. itsenäisyyspäivänä mitaliparaati Rundussa ja iltajuhla Winhoekissa.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Pohjoismaiden ensimmäinen aamuajankohtaisohjelma alkaa Suomessa.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Yhdysvallat hyökkäsi Panamaan syrjäyttääkseen Manuel Noriegan. Romanissa presidentti Nicolae Ceaușescu ja hänen vaimonsa Elena otettiin kiinni ja teloitettiin pikaoikeudenkäynnin jälkeen. Chilessä järjestettiin ensimmäiset vapaat vaalit 16 vuoteen ja Brasiliassa 29 vuoteen.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Tammikuu 1990&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: UNTAG:n esikunta antoi suunnitteluperusteita operaation purkuun. Kuun viimeisenä päivänä puolustusministeri Ole Norrback sekä kenrl Hägglund seurueineen vierailulle.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Liikenneturva ilmoitti, että Suomen tieliikenteessä oli vuoden 1989 aikana kuollut 750 ja loukkaantunut noin 13 000 ihmistä eli enemmän kuin kertaakaan 1980-luvulla.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Panaman presidentti Manuel Noriega antautui yhdysvaltalaisjoukoille. Neuvostoliiton ensimmäinen McDonald&#039;s avattiin Moskovassa.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Helmikuu 1990&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: &#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Suomessa alkoi pankkilakko, joka sulki kaikki pankit yli kuukaudeksi Postipankkia lukuun ottamatta. Tampere-talo vihittiin käyttöön.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Nelson Mandela vapautui vankilasta. Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitea luopui puolueen yksinvaltiudesta Neuvostoliitossa.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Maaliskuu 1990&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: Namibia itsenäistyi 21.3.1990. Suuri itsenäistymisjuhla pääkaupungissa Windhoekissa.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Pääesikunnan päällikkö, amiraali Jan Klenberg siirtyi uudeksi puolustusvoimain komentajaksi kenraali Jaakko Valtasen siirryttyä eläkkeelle.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Liettua julisti itsenäisyyden Neuvostoliitosta ensimmäisenä Baltian maana.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Huhtikuu 1990&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: Namibia liittyi YK:n jäseneksi, jolloin siitä tuli järjestön 160. jäsenmaa.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Vasemmistoliitto perustettiin.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Avaruussukkula Discovery asetti Hubble-avaruusteleskoopin kiertoradalle. Bahaman mukavuuslipun alla purjehtinut risteilyalus Scandinavian Star paloi Oslonvuonossa, jolloin 160 ihmistä sai surmansa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Komentajan päiväkäskyt===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pataljoonan komentaja antoi vuoden aikana yhdeksän päiväkäskyä. [[UNTAG FINBATT komentajan päiväkäskyt]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Päiväkäskyjen myötä tuli julkiseksi komentajan ja yksiköiden päälliköiden antamat rangaistukset. [[UNTAG FINBATT rangaistukset]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Vapaa-ajan vietto===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Loman ja palvelusvapaan määrä&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lomaa ja palvelusvapaata kertyi niin paljon, etteivät kaikki ennättäneet käyttää kaikkia ansaitsemiaan vapaita. Pelisääntöjen mukaan palvelusvapaata ei saanut viettää toimialueella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Suomi-lomat&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Huoltolentojen väli oli kolme viikkoa pois lukien ensimmäinen kahden viikon väli kesä-heinäkuussa 1989. Muutaman ensimmäisen huoltolennon hoiti itäsaksalainen lentoyhtiö, joten Euroopan välilasku niillä lennoilla oli Berliinissä. Loput huoltolennot hoiti hollantilainen Air Holland, jonka Euroopan välilaskut olivat Amsterdamissa. Useimmat kävivät lomalla Suomessa 2-3 kertaa vuoden aikana.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Papinretket&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Papinretkiä tehtiin eniten [http://fi.wikipedia.org/wiki/Etoshan_kansallispuisto Etoshan luonnonpuistoon] Ambomaan eteläosaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;FinNamila Swakopmundissa&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pataljoonalla oli vuokrattuna rannikolla Swakopmundissa huvila, jonka kutsumanimi oli FinNamila. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Swakopmund Swakopmundin rannikkokaupunki] on lähellä Walvis Bayn syväsatamakaupunkia. Pataljoonan bussi ajoi viikottain edestakaisen matkan Rundusta Swakopmundiin. Swakopmund on suosittu turismikaupunki ja sen sanotaan olevan myös Namibian saksalaisin kaupunki. Ilmasto on viileähkö ja sademäärä vuodessa vain alle 20 mm rannikkoa pitkin pohjoista kohden kulkevan kylmän merivirran ansiosta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Etelä-Afrikka&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaikkiaan vapaa-ajanviettomahdollisuudet alueella olivat selvästi heikommat tai ainakin pidemmän etäisyyden päässä kuin esimerkiksi Lähi-Idässä, jolloin Etelä-Afrikan merkitys lomakohteena korostui. Etelä-Afrikka oli operaation aikaan kansainvälisessä boikotissa [http://fi.wikipedia.org/wiki/Apartheid apartheid]-politiikan johdosta, ja suomalaisten YK-miesten lomailu siellä aiheutti kovaa väittelyä Suomessa. Oli tahoja, joiden mielestä YK-miehiltä tuli kieltää E-A:an matkustaminen. Keskustelun jälkeen puolustusministeriö antoi ratkaisuvallan asiassa pataljoonan komentajalle. Komentaja päätti heinäkuussa 1989, ettei lomalla olevien YK-miesten matkailua ole syytä rajoittaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Etelä-Afrikkassa oli mahdollista ostaa edullinen &#039;&#039;viiden kaupungin lippu&#039;&#039;, jonka alku- ja päätepisteenä pystyi olemaan myös Windhoek. Lipulla pystyi siis vierailemaan kolmessa Etelä-Afrikan kaupungissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Viktorian putoukset&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[http://fi.wikipedia.org/wiki/Victorian_putoukset Viktorian putoukset] olivat aivan 1. JK:n toimialueen vieressä Zimbabwen ja Sambian rajalla. Matkaa Katima Mulilosta oli noin 180 km.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Kaukokohteet&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pataljoonan matkatoimisto tilasi matkoja YK-miehille muun muassa Rio de Janeiroon ja Malediiveille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===YKSN:n arkisto===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
YKSN:n arkisto on Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteessä (entinen Sota-arkisto). Sörnäisissä ei enää ole tutkijasalipalvelua, vaan aineistoon tutustuminen tapahtuu [http://www.arkisto.fi/fi/yhteystiedot/ Kansallisarkiston] Rauhankadun toimipisteen tutkijasalissa Helsingissä. Aineiston tilaamisen ohjeet löytyvät Arkistolaitoksen verkkosivuilta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
YKSN:n arkiston [http://kronos.narc.fi/aarre/naytakuva.php?id=9918 sisällysluettelo] löytyy netistä. Arkisto koostuu kahdesta sidotusta kirjeenvaihtokirjasta ja 88 arkistokansiosta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Linkit ==&lt;br /&gt;
[http://www.youtube.com/watch?v=L1iTN8M4quQ Youtube YKSN-UNTAG Suomalaiset Namibiassa] Arto Aunolan käsikirjoittama ja selostama video FINBATTin toiminnasta (59 min)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[https://www.facebook.com/groups/79209617751/?fref=ts Facebook FINBATT-UNTAG, 3RD COY, NAMIBIA 1989] 3. JK:ssa palvelleiden suljettu ryhmä&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[https://www.facebook.com/groups/305711446895/?fref=ts Facebook UNTAG Namibia - South West Africa] UNTAG:ssa palvelleiden (kansainvälinen) suljettu ryhmä&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[http://en.wikipedia.org/wiki/United_Nations_Transition_Assistance_Group UNTAG Wikipediassa]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lehtileikkeitä ==&lt;br /&gt;
[http://www.holkkari.fi/rtwiki/images/0/0f/Apu_8_1990.jpg UNTAG Apu-lehti numero 8 vuodelta 1990]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Kirjallisuutta ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Breytenbach, Jan. 2002. &#039;&#039;The Buffalo Soldiers - The Story of South Africa&#039;s 32-Battalion 1975-1993&#039;&#039;. Eteläafrikkalaisen eversti Jan Breytenbachin kirjoittama legendaarisen 32-pataljoonan tarina. Breytenbach perusti pataljoonan ja toimi sen ensimmäisenä komentajana. UNTAG:sta kirjassa mainitaan vain yhdellä sivulla (sivu 235).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Koivumäki, Jarno. 2004. &#039;&#039;Ajatusteni Afrikka - Rauhan sotilaana Namibiassa 1989-90&#039;&#039;. 2. JK:ssa palvelleen Jarno Koivumäen kertomus elämästä Caprivin käytävässä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Merikallio, Katri &amp;amp; Ruokanen, Tapani. 2009. &#039;&#039;Matkalla - Martti Ahtisaaren tarina&#039;&#039;. Martti Ahtisaaren elämänkerta, jossa Namibian YK-operaation vaiheista kerrotaan yksityiskohtaisesti sivuilla 96-156.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Seppä, Mauri. 2011. &#039;&#039;Vuosi Namibiassa 1989-1990&#039;&#039;. 3. JK:n päällikön Mauri Sepän kertomus elämästä Bushmanlandissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lähteet ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[ Category: Suomalaisten rauhanturvaoperaatiot]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Yltsi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG_FINBATT_rangaistukset&amp;diff=551</id>
		<title>UNTAG FINBATT rangaistukset</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG_FINBATT_rangaistukset&amp;diff=551"/>
		<updated>2014-03-14T20:01:37Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Yltsi: Ak: Uusi sivu: Esimerkkejä komentajan ja yksiköiden päälliköiden antamista rangaistuksista.   &amp;#039;&amp;#039;&amp;#039;Toukokuu&amp;#039;&amp;#039;&amp;#039;  Komentaja rankaisi xx:a 2. JK:sta kurinpitosakolla 4 pv a 63,40 mk = 253,60 mk. ...&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Esimerkkejä komentajan ja yksiköiden päälliköiden antamista rangaistuksista.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Toukokuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Komentaja rankaisi xx:a 2. JK:sta kurinpitosakolla 4 pv a 63,40 mk = 253,60 mk. Syy: Luvaton poissaolo, jääden palvelusvapaalta määräaikaan (klo 22) mennessä palaamatta yksikköönsä, ollen poissa 3.5.1989 klo 22 - 4.5.1989 klo 5.40 välisen ajan. Tekopaikka Bagani. RL 45:4.1&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Komentaja rankaisi xx:a 5. JK:sta kurinpitosakolla 11 pv a 63,40 mk = 697,40 mk. Syy: 1. Palvelusrikkomus (RL 45:15.2). xx oli tahallaan rikkonut alkoholijuomien hankinnasta, myynnistä ja käytön valvonnasta annettuja määräyksiä tuomalla alkoholijuomia majoitustilaan, nauttimalla niitä majoitustiloissa ennakolta tiedettyä päivystyspalvelusta edeltävänä kuuden tunnin aikana. Tekoaika: 10.-11.5.1989. Tekopaikka: Nepara. 2. Vartiorikkomus (RL 45:17.2) xx oli nukahtanut päivystyspalveluksessa ollessaan ja herännyt vasta komppanian varapäällikön ravisteltua xx:n hereille. Tekoaika: 11.5.1989. Tekopaikka: Nepara. Koventava peruste: useita rikkomuksia (SKL 32.3).&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Yltsi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG&amp;diff=550</id>
		<title>UNTAG</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG&amp;diff=550"/>
		<updated>2014-03-14T19:51:54Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Yltsi: /* Komentajan päiväkäskyt */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;UNTAG (United Nations Transition Assistance Group) oli Yhdistyneiden kansakuntien Namibiaan sijoittunut rauhanturvaoperaatio. Operaatio alkoi huhtikuussa 1989 ja päättyi maaliskuussa 1990. Operaation johdossa oli YK:n erityisedustaja Martti Ahtisaari. Operaation tehtävänä oli turvata yhteiskuntajärjestys siirtymäkaudella Etelä-Afrikan joukkojen vetäytymisestä Namibian itsenäistymiseen sekä erityisesti huolehtia, että maassa järjestettiin demokraattiset, vapaat ja rehdit vaalit.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Yleistä ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Namibian historiasta===&lt;br /&gt;
Namibian historia on kuvattu tiiviissä muodossa muun muassa [http://fi.wikipedia.org/wiki/Namibia tässä wikipedian artikkelissa]. Lyhyesti:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Alkuasukkaat:&#039;&#039;&#039; Alueen alkuasukkaina pidetään keräilyllä ja metsästyksellä eläviä [http://fi.wikipedia.org/wiki/Sanit san]-kansaa eli bushmanneja sekä etelästä Hyväntoivonniemeltä saapuneita namoja. Suurin etninen ryhmä on aikanaan pohjoisesta saapuneet [http://fi.wikipedia.org/wiki/Ovambot owambot], joiden pääosa asuu Angolan rajan lähellä [http://fi.wikipedia.org/wiki/Ambomaa Ambomaalla] (englanniksi Ovamboland). Muita etnisiä ryhmiä ovat muun muassa hererot ja kavangot.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Löytöretkien aika:&#039;&#039;&#039; Eurooppalaisten tietoisuuteen Namibia tuli 1480-luvulla, kun portugalilaiset tutkimusmatkailijat purjehtivat Afrikan rannikkoa etelään.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Saksan siirtomaana:&#039;&#039;&#039; Eurooppalaisten jakaessa siirtomaa-alueita 1884 Namibia annettiin Saksan hallintaan, jonka seurauksena saksalaiset ottivat maan haltuun lukuun ottamatta Britannian hallussa ollutta [http://fi.wikipedia.org/wiki/Walvis_Bay Walvis Bayn] aluetta. Alueen rajat määriteltiin 1890 ja Namibiasta tuli virallisesti Saksan siirtomaa ([http://fi.wikipedia.org/wiki/Saksan_Lounais-Afrikka Saksan Lounais-Afrikka]). Hererot ja namat kapinoivat 1904-1907; 80 % hereroista ja puolet namoista sai surmansa. Saksalaisajan vaikutus näkyy maassa edelleen mm. rakennuksissa.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Etelä-Afrikan hallinnassa:&#039;&#039;&#039; Vuonna 1915 Etelä-Afrikka (Englannin puolesta) hyökkäsi maahan, mikä päätti Saksan siirtomaavallan. Ensimmäisen maailmansodan aikana Etelä-Afrikka piti Namibiaa hallussaan Kansainliiton mandaatilla. Englanti hallitsi Namibiaa toiseen maailmansotaan saakka, jolloin Etelä-Afrikka otti maan täysin hallintaansa Englannin vaatimuksesta. Namibiasta tuli näin käytännössä Etelä-Afrikan unionin viides maakunta. Kun Kansainliitto lakkautettiin toisen maailmansodan jälkeen, mandaattialueet siirrettiin YK:n huoltohallintoalueiksi 1966. Etelä-Afrikan tasavalta kuitenkin torjui tämän ja jatkoi läsnäoloaan alueella.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Vastarinnan aika:&#039;&#039;&#039; Vastarintaa eteläafrikkalaisia vastaan alkoi kehittyä 1940-luvulta lähtien. &amp;quot;Lounais-Afrikan kansanjärjestö&amp;quot; (SWAPO) -nimellä kulkeva marxilainen sissiryhmä käynnisti alueella itsenäisyyssodan 1966. E-A lisäsi miehitysjoukkoja ja sääti tiukat terrorismin vastaiset lait tuomiten niillä SWAPOlaisia ankarasti. Jopa 40 000 namibialaista pakeni tuolloin naapurimaihin. Maan nimi muutettiin virallisesti Namibiaksi vuonna 1968. YK julisti E-A:n edelleen jatkuneen läsnäolon Namibiassa laittomaksi vuonna 1971 ja vuonna 1972 YK:n yleiskokous tunnusti SWAPOn ainoaksi autenttiseksi edustajaksi Namibian kansalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===YK:n päätöslauselma 435===&lt;br /&gt;
YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 435 ([http://en.wikipedia.org/wiki/United_Nations_Security_Council_Resolution_435 resolution 435]) 29.9.1978 oli ratkaiseva askel Namibian itsenäistymisessä. Päätöslauselman mukaan Namibiassa tultaisiin järjestämään vapaat ja demokraattiset &#039;&#039;(free and fair)&#039;&#039; vaalit, jonka jälkeen Namibian itsenäistyisi. Siirtymäkaudella eteläafrikkalaisten vetäytymistä ja vaaleja valvoisi UNTAG:ksi nimitetty rauhanturvaoperaatio.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kiistan yksi osapuoli eli Etelä-Afrikka suostui implementoimaan päätöslauselman vasta joulukuussa 1988 kansainvälisen painostuksen johdosta, joten itsenäistymisprosessin viimeinen vaihe saatiin liikkeelle vasta keväällä 1989.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== YK:n suomalainen valvontajoukko Namibiassa (YKSN)==&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
===Suomalaiset UNTAG:n organisaatiossa===&lt;br /&gt;
Suurin osa Namibiassa palvelleista suomalaisista palveli UNTAG:n suomalaisessa pataljoonassa (FINBATT). Lisäksi suomalaisia sotilaita oli kansainvälisessä esikunnassa, kansainvälisessä sotilaspoliisikomppaniassa ja sotilastarkkailijoina. Martti Ahtisaaren ohella muutama suomalainen siviili palveli UNTAG:n siviilipuolella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[UNTAG HQ:n suomalainen Esikuntaryhmä]]&lt;br /&gt;
* UNTAG HQ:n sotilaspoliisiosasto&lt;br /&gt;
* [[UNTAG sotilastarkkailijat]]&lt;br /&gt;
* UNTAG FINBATT&lt;br /&gt;
** [[UNTAG FINBATT Esikunta]]&lt;br /&gt;
** UNTAG FINBATT Esikunta- ja huoltokomppania&lt;br /&gt;
** [[UNTAG FINBATT 1. Jääkärikomppania]]&lt;br /&gt;
** UNTAG FINBATT 2. Jääkärikomppania&lt;br /&gt;
** UNTAG FINBATT 3. Jääkärikomppania&lt;br /&gt;
** UNTAG FINBATT Tiedustelukomppania (4. JK)&lt;br /&gt;
** UNTAG FINBATT 5. Jääkärikomppania&lt;br /&gt;
* UNTAG:n siviilipuolella palvelleita suomalaisia&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Aikajana===&lt;br /&gt;
Operaation aikaisia tapahtumia on kirjattu [[UNTAG:n aikajana]]lle. Tärkeimpiä tapahtumia Namibiassa sekä muualla kuukausittain oli seuraavasti:&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Helmikuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Kalevi Sorsa syrjäytti Matti Ahteen eduskunnan puhemiehen paikalta. SDP:n puheenjohtaja Pertti Paasio tuli Sorsan tilalle ulkoministeriksi.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Afganistanin sisällissota: viimeiset Neuvostoliiton joukot lähtivät Kabulista; Neuvostoliiton miehitys päättyi. Pieter Botha erosi terveyssyistä Etelä-Afrikan johdosta.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Maaliskuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiaan valmistautuva FINBATT: Koulutuksessa Niinisalossa.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: YK:n erityisedustaja Martti Ahtisaari saapuu Windhoekiin 31.3.1989.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Veikko &amp;quot;Jammu&amp;quot; Siltavuori kaappasi ja murhasi kaksi 8-vuotiasta tyttöä Helsingin Myllypurossa.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Exxon Valdez -tankkerista vuosi 240 000 tynnyriä öljyä mereen Alaskassa.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Huhtikuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: 1.4.1989 UNTAG:n mandaatti astui voimaan keskiyöllä. SWAPO lähetti sopimusten vastaisesti aseistettuja taistelijoitaan rajan yli Angolasta Namibian puolelle. Eteläafrikkalaisten ja SWAPOn välillä syntyy taisteluja. Tilanne rauhoittui 8.4. FINBATT operatiivisessa valmiudessa noin 17.4. alkaen.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Eduskunta hyväksyi Suomen liittymisen Euroopan Unionin jäseneksi. Tiedekeskus Heureka avasi ovensa Tikkurilassa.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Neuvostoliitto aloitti joukkojensa kotiuttamisen Puolasta.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Toukokuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: FINBATTin alueella olleet eteläafrikkalaiset joukot kotiutettiin.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Suomesta tuli Euroopan neuvoston jäsen. Vihreä Liitto piti ensimmäisen puoluekokouksensa.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Egypti hyväksyttiin jälleen Arabiliiton jäseneksi 10 vuotta siitä erottamisen jälkeen.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Kesäkuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: FINBATTin ensimmäinen huoltolento Grootfontainista Suomeen, 200 suomalaista lomalle kahdeksi viikoksi.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Paavi Johannes Paavali II kävi Suomessa.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Tiananmenin aukion mielenosoituksen tukahduttaminen muuttui verilöylyksi Pekingissä.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Heinäkuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Suomalaisten rauhanturvaajien Etelä-Afrikan matkailu herätti keskustelua.&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: pataljoonan komentaja päätti, ettei Etelä-Afrikan matkailua rajoiteta. Heinäkuun alussa vuoden kylmin ajanjakso, Rundussa jopa yöpakkasia.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Varsovan liitto ilmoitti, että jokaisella sen jäsenmaalla on oikeus päättää itse omista asioistaan; tätä pidettiin voittona Mihail Gorbatšovin näkemykselle &amp;quot;erilaisista teistä sosialismiin&amp;quot;. Tukholman käräjäoikeus tuomitsi Olof Palmen murhasta syytetyn Christer Petterssonin elinkautiseen vankeuteen, vaikka hänen syyllisyyttään ei pystytty todistamaan täysin aukottomasti.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Elokuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Suomi ilmoitti ottavansa vastaan 160 kurdia ns. kiintiöpakolaisina Irakin ja Iranin alueelta loppuvuoden aikana.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Etelä-Afrikan presidentti P.W. Botha erosi virastaan kesken virkakautensa kärsittyään tappion oman puolueensa sisäisessä valtataistelussa. Väliaikaiseksi presidentiksi valittiin puoluejohtaja Frederik de Klerk.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Syyskuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
**&#039;&#039;Namibiassa: Namibian vapautusjärjestön SWAPOn johtaja Sam Nujoma palasi kotimaahansa lähes 30 vuoden maanpaosta. Neljä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsentä, Markus Aaltonen (SDP), Esko Almgren (SKL), Jörn Donner (RKP) ja Eeva Kuuskoski-Vikatmaa (Kesk.), aloitti viikon pituisen vierailun Botswanassa ja Namibiassa. Suunniteltu käynti Etelä-Afrikassa jouduttiin perumaan asiasta kotimaassa nousseen kohun vuoksi. Ainoana valtuuskunnan jäsenenä Jörn Donner kävi tutustumassa lähemmin Etelä-Afrikan oloihin.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: SKP:n keskuskomitea ja SKDL:n liittoneuvosto päättivät alustavasti toimintojensa yhdistämisestä uuteen, vuonna 1990 perustettavaan Vasemmistoliittoon.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Unkarin hallitus avasi maan länsirajan DDR:stä länteen lähteville ihmisille.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Lokakuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: Vuoden kuumin kuukausi, päivän ylin lämpötila yleisesti yli +40 C.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Wärtsilä Meriteollisuus teki Suomen suurimman konkurssin.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Kiina esitti Norjan suurkäräjien Nobel-komitealle voimakkaan vastalauseen sen vuoksi, että Nobelin rauhanpalkinto oli päätetty myöntää Tiibetin hengelliselle johtajalle 14. dalai-lamalle. Svean hovioikeus vapautti Olof Palmen murhasta syytetyn Christer Petterssonin näytön puutteessa.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Marraskuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: Vaalit.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Meriteollisuuden raunioille perustettiin uusi telakkayhtiö Masa-Yards Oy.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Berliinin muuri murtui. Unkari jätti jäsenhakemuksen Euroopan neuvostolle. Tšekkoslovakian kommunistinen puolue määräsi pidettäväksi monipuoluevaalit.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Joulukuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: Sotilassoittokunnan vierailu. Sadekausi myöhässä, pahin kuivuus 30 vuoteen. Suomen 72. itsenäisyyspäivänä mitaliparaati Rundussa ja iltajuhla Winhoekissa.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Pohjoismaiden ensimmäinen aamuajankohtaisohjelma alkaa Suomessa.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Yhdysvallat hyökkäsi Panamaan syrjäyttääkseen Manuel Noriegan. Romanissa presidentti Nicolae Ceaușescu ja hänen vaimonsa Elena otettiin kiinni ja teloitettiin pikaoikeudenkäynnin jälkeen. Chilessä järjestettiin ensimmäiset vapaat vaalit 16 vuoteen ja Brasiliassa 29 vuoteen.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Tammikuu 1990&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: UNTAG:n esikunta antoi suunnitteluperusteita operaation purkuun. Kuun viimeisenä päivänä puolustusministeri Ole Norrback sekä kenrl Hägglund seurueineen vierailulle.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Liikenneturva ilmoitti, että Suomen tieliikenteessä oli vuoden 1989 aikana kuollut 750 ja loukkaantunut noin 13 000 ihmistä eli enemmän kuin kertaakaan 1980-luvulla.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Panaman presidentti Manuel Noriega antautui yhdysvaltalaisjoukoille. Neuvostoliiton ensimmäinen McDonald&#039;s avattiin Moskovassa.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Helmikuu 1990&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: &#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Suomessa alkoi pankkilakko, joka sulki kaikki pankit yli kuukaudeksi Postipankkia lukuun ottamatta. Tampere-talo vihittiin käyttöön.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Nelson Mandela vapautui vankilasta. Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitea luopui puolueen yksinvaltiudesta Neuvostoliitossa.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Maaliskuu 1990&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: Namibia itsenäistyi 21.3.1990. Suuri itsenäistymisjuhla pääkaupungissa Windhoekissa.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Pääesikunnan päällikkö, amiraali Jan Klenberg siirtyi uudeksi puolustusvoimain komentajaksi kenraali Jaakko Valtasen siirryttyä eläkkeelle.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Liettua julisti itsenäisyyden Neuvostoliitosta ensimmäisenä Baltian maana.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Huhtikuu 1990&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: Namibia liittyi YK:n jäseneksi, jolloin siitä tuli järjestön 160. jäsenmaa.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Vasemmistoliitto perustettiin.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Avaruussukkula Discovery asetti Hubble-avaruusteleskoopin kiertoradalle. Bahaman mukavuuslipun alla purjehtinut risteilyalus Scandinavian Star paloi Oslonvuonossa, jolloin 160 ihmistä sai surmansa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Komentajan päiväkäskyt===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pataljoonan komentaja antoi vuoden aikana yhdeksän päiväkäskyä. [[UNTAG FINBATT komentajan päiväkäskyt]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Päiväkäskyjen myötä tuli julkiseksi komentajan ja yksiköin päälliköiden antamat rangastukset. [[UNTAG FINBATT rangaistukset]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Vapaa-ajan vietto===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Loman ja palvelusvapaan määrä&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lomaa ja palvelusvapaata kertyi niin paljon, etteivät kaikki ennättäneet käyttää kaikkia ansaitsemiaan vapaita. Pelisääntöjen mukaan palvelusvapaata ei saanut viettää toimialueella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Suomi-lomat&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Huoltolentojen väli oli kolme viikkoa pois lukien ensimmäinen kahden viikon väli kesä-heinäkuussa 1989. Muutaman ensimmäisen huoltolennon hoiti itäsaksalainen lentoyhtiö, joten Euroopan välilasku niillä lennoilla oli Berliinissä. Loput huoltolennot hoiti hollantilainen Air Holland, jonka Euroopan välilaskut olivat Amsterdamissa. Useimmat kävivät lomalla Suomessa 2-3 kertaa vuoden aikana.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Papinretket&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Papinretkiä tehtiin eniten [http://fi.wikipedia.org/wiki/Etoshan_kansallispuisto Etoshan luonnonpuistoon] Ambomaan eteläosaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;FinNamila Swakopmundissa&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pataljoonalla oli vuokrattuna rannikolla Swakopmundissa huvila, jonka kutsumanimi oli FinNamila. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Swakopmund Swakopmundin rannikkokaupunki] on lähellä Walvis Bayn syväsatamakaupunkia. Pataljoonan bussi ajoi viikottain edestakaisen matkan Rundusta Swakopmundiin. Swakopmund on suosittu turismikaupunki ja sen sanotaan olevan myös Namibian saksalaisin kaupunki. Ilmasto on viileähkö ja sademäärä vuodessa vain alle 20 mm rannikkoa pitkin pohjoista kohden kulkevan kylmän merivirran ansiosta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Etelä-Afrikka&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaikkiaan vapaa-ajanviettomahdollisuudet alueella olivat selvästi heikommat tai ainakin pidemmän etäisyyden päässä kuin esimerkiksi Lähi-Idässä, jolloin Etelä-Afrikan merkitys lomakohteena korostui. Etelä-Afrikka oli operaation aikaan kansainvälisessä boikotissa [http://fi.wikipedia.org/wiki/Apartheid apartheid]-politiikan johdosta, ja suomalaisten YK-miesten lomailu siellä aiheutti kovaa väittelyä Suomessa. Oli tahoja, joiden mielestä YK-miehiltä tuli kieltää E-A:an matkustaminen. Keskustelun jälkeen puolustusministeriö antoi ratkaisuvallan asiassa pataljoonan komentajalle. Komentaja päätti heinäkuussa 1989, ettei lomalla olevien YK-miesten matkailua ole syytä rajoittaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Etelä-Afrikkassa oli mahdollista ostaa edullinen &#039;&#039;viiden kaupungin lippu&#039;&#039;, jonka alku- ja päätepisteenä pystyi olemaan myös Windhoek. Lipulla pystyi siis vierailemaan kolmessa Etelä-Afrikan kaupungissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Viktorian putoukset&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[http://fi.wikipedia.org/wiki/Victorian_putoukset Viktorian putoukset] olivat aivan 1. JK:n toimialueen vieressä Zimbabwen ja Sambian rajalla. Matkaa Katima Mulilosta oli noin 180 km.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Kaukokohteet&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pataljoonan matkatoimisto tilasi matkoja YK-miehille muun muassa Rio de Janeiroon ja Malediiveille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===YKSN:n arkisto===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
YKSN:n arkisto on Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteessä (entinen Sota-arkisto). Sörnäisissä ei enää ole tutkijasalipalvelua, vaan aineistoon tutustuminen tapahtuu [http://www.arkisto.fi/fi/yhteystiedot/ Kansallisarkiston] Rauhankadun toimipisteen tutkijasalissa Helsingissä. Aineiston tilaamisen ohjeet löytyvät Arkistolaitoksen verkkosivuilta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
YKSN:n arkiston [http://kronos.narc.fi/aarre/naytakuva.php?id=9918 sisällysluettelo] löytyy netistä. Arkisto koostuu kahdesta sidotusta kirjeenvaihtokirjasta ja 88 arkistokansiosta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Linkit ==&lt;br /&gt;
[http://www.youtube.com/watch?v=L1iTN8M4quQ Youtube YKSN-UNTAG Suomalaiset Namibiassa] Arto Aunolan käsikirjoittama ja selostama video FINBATTin toiminnasta (59 min)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[https://www.facebook.com/groups/79209617751/?fref=ts Facebook FINBATT-UNTAG, 3RD COY, NAMIBIA 1989] 3. JK:ssa palvelleiden suljettu ryhmä&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[https://www.facebook.com/groups/305711446895/?fref=ts Facebook UNTAG Namibia - South West Africa] UNTAG:ssa palvelleiden (kansainvälinen) suljettu ryhmä&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[http://en.wikipedia.org/wiki/United_Nations_Transition_Assistance_Group UNTAG Wikipediassa]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lehtileikkeitä ==&lt;br /&gt;
[http://www.holkkari.fi/rtwiki/images/0/0f/Apu_8_1990.jpg UNTAG Apu-lehti numero 8 vuodelta 1990]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Kirjallisuutta ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Breytenbach, Jan. 2002. &#039;&#039;The Buffalo Soldiers - The Story of South Africa&#039;s 32-Battalion 1975-1993&#039;&#039;. Eteläafrikkalaisen eversti Jan Breytenbachin kirjoittama legendaarisen 32-pataljoonan tarina. Breytenbach perusti pataljoonan ja toimi sen ensimmäisenä komentajana. UNTAG:sta kirjassa mainitaan vain yhdellä sivulla (sivu 235).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Koivumäki, Jarno. 2004. &#039;&#039;Ajatusteni Afrikka - Rauhan sotilaana Namibiassa 1989-90&#039;&#039;. 2. JK:ssa palvelleen Jarno Koivumäen kertomus elämästä Caprivin käytävässä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Merikallio, Katri &amp;amp; Ruokanen, Tapani. 2009. &#039;&#039;Matkalla - Martti Ahtisaaren tarina&#039;&#039;. Martti Ahtisaaren elämänkerta, jossa Namibian YK-operaation vaiheista kerrotaan yksityiskohtaisesti sivuilla 96-156.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Seppä, Mauri. 2011. &#039;&#039;Vuosi Namibiassa 1989-1990&#039;&#039;. 3. JK:n päällikön Mauri Sepän kertomus elämästä Bushmanlandissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lähteet ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[ Category: Suomalaisten rauhanturvaoperaatiot]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Yltsi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG:n_aikajana&amp;diff=549</id>
		<title>UNTAG:n aikajana</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG:n_aikajana&amp;diff=549"/>
		<updated>2014-03-14T19:49:33Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Yltsi: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;&#039;&#039;&#039;1989 helmikuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 maaliskuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 huhtikuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.4. Lentoerä 2.2 palasi koulutuksen jälkeiseltä lomalta Niinisaloon, siirtyminen iltapäivällä Hyrylän varuskuntaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.4. Lentoerä 2.2 Helsinki-Vantaan lentokentälle. USAF:n Galaxy C-5 nousi ilmaan klo 12. Välilasku Espanjan Rotassa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11.4. Päiväntasaajan ylitys kello 1.10 Suomen aikaa. Välilasku keskellä Atlantin valtamerta Ascensionilla. Laskeutuminen Grootfontainiin  klo 11.10 Namibian/Suomen aikaa. Lentomatka kesti 23 tuntia. Illalla bussilla 250 km:n päähän Runduun.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
12.4. Lisää esikunnan porukkaa saapui toisella lennolla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
13.4. Toimistojen siivoamista esikunnassa. Merikonttien odottelua.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
17.4. Tilannepäivystäjät aloittivat päivystyksen. Ei viestivälineitä, tosin, koska kontit matkalla. Komentajan 1. päiväkäsky.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
19.4. Operatiivisen toimiston viestivälineet kuntoon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
22.4. Ensimmäinen postilähetys Suomesta; eräs kirje oli ollut matkalla 10 päivää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
23.4. Toinen postilähetys Suomesta; eräs kirje oli ollut matkalla 6 päivää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
25.4. Erityisedustaja Martti Ahtisaaren ja YK:n rauhanturvaoperaatiosta vastanneet alipääsihteeri Gouldingin vierailu FINBATTin esikunnassa. Liikenneonnettomuus 5. JK:n alueella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
26.4. Aamuyöllä toinen liikenneonnettomuus, kaksi egyptiläistä oli ajanut ulos 15 km esikunnasta Grootfontainin suuntaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
27.4. FINBATT avusti paikallisia ulosajossa Rundun lähellä. Illalla liikenneonnettomuus 5. JK:n alueella, egyptiläinen ja sudanilainen sotilastarkkailija ajoivat ulos.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
28.4. Liikenneonnettomuus 120 km Rundusta itään kohti 2. JK:n aluetta, puolalaisten ulosajo.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
29.4. Komentaja seurueineen lähes maastoajona pikkuteitä pitkin Rundusta  3. JK:n alueelle Bushmanlandiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 toukokuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.5. Vappua vietettiin myös eteläisellä pallonpuoliskolla. Miehistössä runsaasti alikersanttiylennyksiä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.5. Pataljoonaupseerin tutustumiskäynti 5.JK:n tukikohdassa Neparassa ja suomalaisten ylläpitämällä lähestysasemalla/klinikalla Nrurenkurussa Okavangojoen rannalla. Paikalla oli kolme suomalaista lähetystyöntekijää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.5. Komentajan 2. päiväkäsky.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.5. Operatiivisen toimiston päällikön johtama tiedusteluretki 2. JK:n alueelle Baganiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.5. Aamulla edellisenä päivänä Baganiin tullut osasto kahdella maastohenkilöajoneuvolla maastontiedusteluun Baganista suoraan kohti pohjoista ja joutuu UNITA:n vangiksi; tästä myöhemmin eri kertomus. Ensimmäinen palvelussitoumuksen purku sairauden perusteella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.5. FC kenr Prem Chand vieraili FINBATT:n esikunnassa Rundussa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.5. Päällystötason kotiutus YK-palvelukseen sopimattomuuden johdosta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
13.5. Näihin aikoihin verovapaiden autojen noutoja satamasta. Namibian rannikon ainoa syväsatama Walvis Bay oli edelleen Etelä-Afrikan hallussa siirtyen Namibialle myöhemmin vuonna 1994. Suomalaisten autoja satamaan tuli kaikkiaan noin 440. Pataljoonan lakimies junaili autojen noutoruljanssin. Muutaman päivän välein bussilastillinen autonhakijoita Rundusta rannikolle (887 km), josta kootusti satamahalleille. Sataman huolintamaksu oli noin 1000 Etelä-Afrikan randia (1700 markkaa). Suurin osa hakijoista ajoi auton samantien takaisin Runduun, ajoaika noin 10 tuntia hyväkuntoista ja suoraa asfalttitietä pitkin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.5. Operatiivinen toimisto neuvotteli italialaisen helikopteriosaston (ItalAir) kanssa. Alkuvaiheessa toiminta oli aika byrokraattista; helikopteria ei saatu ilmaan esimerkiksi liikenneonnettomuudessa äkkilähtönä tilannepäivystäjän ilmoituksella vaan se vaati italialaisten omien johtajien siunauksen. Pikku hiljaa käytäntöä saatiin sujuvammaksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
24.5. Rundun tukikohdassa Etelä-Afrikkalaisten komennossa ollut Bn 202 piti läksiäisparaatin, namibialaisista koostunut miehistö kotiutettiin ja eteläafrikkalainen päällystö siirtyi takaisin Etelä-Afrikkaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
26.5. Liikenneonnettomuus 70 km Rundusta Grootfontainiin. Kaksi kuollutta (1 SADF, 1 tanskalainen YK-sotilas), kaksi loukkaantunutta. Kello 10 eteläafrikkalaiset laskivat lippunsa Rundu itäisessä varuskunnassa ja YK-lippu salkoon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
27.5. Esikunnan hirsisaunan rakentaminen vielä kesken, päivän aiheena lattian teko.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
31.5. Huhtikuun saippuarahat (=YK:n maksama pieni korvaus) tulivat jakoon, 71 randia eli noin 120 markkaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Toukokuussa kaikkiaan 10 palvelussopimuksen katkaisua, joista 1 YK-palvelukseen sopimattomuuden ja 2 sairauden johdosta sekä 7 henkilön omasta tahdosta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 kesäkuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.6. Kaksi Ilkka-lehden toimittajaa vierailulle toimialueelle. Ensimmäiset kersanttiylennykset miehistössä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.6. Esikunnan sauna käyttökunnossa. Puolustusvoimien lippujuhlapäivän paraatin harjoittelua.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.6. Puolustusvoimien lippujuhlapäivä. Klo 8 juhlallinen lipunnosto esikunnan pihalla. Klo 11 paraatijoukon siirtyivät lentokentälle. Klo 12 paraati lentokentällä. Klo 13 coctail-tilaisuus, paikalla arvovaltainen edustus eri puolilta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Puolustusvoimien komentaja myönsi sotilasansiomitalit seuraaville Namibiassa palvelleille:&lt;br /&gt;
* maj Saukko E&lt;br /&gt;
* yli Kivijärvi I&lt;br /&gt;
* ltn Vuorinen K&lt;br /&gt;
* kers Ahderinne K&lt;br /&gt;
* kers Pitkänen P&lt;br /&gt;
* alik Mattila J.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.6. Niin sanottujen Etulinjamaiden (&#039;&#039;Front Line States&#039;&#039;) eli Etelä-Afrikan vaikutuspiirissä olevien maiden (Angola, Sambia, Botswana, Mosambik jne.) delegaation vierailu. Osa suhtautui kriittisesti FINBATT:n toimintaedellytyksiin eli resurssien määrään verrattuna alueen kokoon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.6. Operatiivinen toimisto sai tehtävän suunnitella joukkojen käyttöä Grootfontainin lentokentällä pakolaisten vastaanottokeskuksen suojaamiseen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.6. Huoltolento Grootfontainista Suomeen, 200 suomalaista lomalle kahdeksi viikoksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 heinäkuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.7. Turun Sanomien toimittaja vierailulle pataljoonaan. Ensimmäiset ylikersanttiylennykset miehistössä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.7. Huoltolento.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11.-13.7. Soluttautumisen estoharjoitus 5. JK:n alueella pataljoonan vastuualueen länsiosassa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
15.7. UNTAG:n esikunta määräsi FINBATT:n TiedK:n 2 tunnin lähtövalmiuteen suuntana Ambomaa. Saatujen tietojen (SADF?) mukaan SWAPO:n sissejä lähtenyt liikkeelle Angolasta kohti etelää. Lähtökäskyä ei tullut.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.7. 2. JK:n partio löysi Caprivin käytävän keskiosan pohjoislaidalta kylän, josta meillä ei ollut aikaisemmin tietoa. Pian selvisi, ettei siitä ollut tietoa myöskään YK:n siviilikomponentilla, jonka tehtävänä oli äänestäjien rekisteröinti. Myöhemmin selvisi, että kylässä asui (ja oli asunut jo pitkään) Angolan puolella olevan UNITA-sissiliikkeen sotilaiden perheitä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Paikallisten mukaan heinäkuussa täydenkuun aikaan on kaikkein kylmintä. Tänä vuonna täysikuu oli 18.7., jolloin viileimmän päivän korkein lämpötila oli varjossa +16 astetta C (auringossa +25 ehkä) ja yön lämpötilat yleensä noin +2...+4 astetta C. Yhtenä aamuna pihalla ollut ämpäri oli jäässä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
20.7. Komentaja Ambomaalla, jossa tapasi mm. YK:n pääsihteerin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
24.7. Suomalaisten YK-miesten Etelä-Afrikan matkailu oli aiheuttanut kovaa keskustelua Suomessa. Etelä-Afrikka oli virallisesti kansainvälisessä boikotissa harjoittamansa apartheit-politiikan ansiosta. Suomalaiset YK-sotilaat olivat lomillaan käyneet jo Etelä-Afrikassa, koska yksilön tasolla asiassa ei ollut mitään erityistä. Suomessa asiasta oli puhuttu korkealla taholla (mm. kansanedustajat ottivat kantaa); joidenkin kannanottojen mukaan lomalla olevien suomalaisten YK-miehien pitää noudattaa Suomen virallista ulkopolitiikkaa. Kenestäkään siellä ei ollut asian ratkaisijaksi vaan päätösvalta asiassa annettiin Suomen kontingentin johtajalle eli pataljoonan komentajalle. Komentaja teki 24.7. päätöksen, jonka mukaan lomailua Etelä-Afrikassa ei rajoiteta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
26.7. Huoltolento Suomesta saapui Grootfontainiin illalla 6 tuntia myöhässä. Operaattori itäsaksalainen Interflug ja koneena pienehkö 160-paikkainen Iljusin. Huoltolennolla alueelle saapui YK Koulutuskeskuksen johtaja, evl Tiihonen tutustumaan toimintaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
27.7. Huoltolento takaisin Suomeen, mukana mm. 6 omasta tahdostaan kotiutuvaa. Muuten kone täynnä kolmen viikon Suomi-lomalle menijöitä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 elokuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.8. Verovapaita autoja Walvis Bayhin saapui eri huolitsijoiden toimittamana pitkin kesää, mm. vielä elokuun alussa saapui yli 20 auton erä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.8. Helsingin Sanomien toimittaja ja valokuvaaja pataljoonan alueelle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
15.8. Keskikesän viileän kauden jälkeen tyypillinen iltapäivälämpötila varjossa oli jo yli +30 astetta C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
16.8. Huoltolento Suomesta Grootfontainiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
17.8. Varhain aamulla huoltolennolle menevät näkivät kuunpimennyksen linja-autoistaan. Kello 9.40 huoltolento Grootfontainista Suomeen Iljusin-62-koneella, 160 paikkainen. Välilaskut Kongon pääkaupungissa Brazzavillessä sekä Berliinissä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
xx.8. Liikenneonnettomuus Caprivin käytävässä, 3 puolalaista YK-miestä kuoli.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
xx.8. Ensimmäinen suomalaisen verovapaan auton huomattava liikenneonnettomuus, Nissan ZX200 päin puuta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 syyskuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.9. Huoltolento Helsingistä klo 21.40 kohti Berliiniä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.9. Huoltolento Grrotfontainiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.9. Huoltolento Grrotfontainista Suomeen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.9. Esikunnan pihalle saatiin min-max-lämpömittari. Yön alin +10 C, päivän ylin varjossa + 26 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.9. Toimittaja Esko Tommila seurueineen pataljoonan alueelle, tekivät kuvauksia televisioon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 lokakuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.10. Max +39 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.10. Min +11 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.10. Min +19 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9.10. FC kenr Prem Chand vierailulle pataljoonaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
13.10. Min +13 C, max +33 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.10. Huoltolento (7.) Suomesta ja takaisin Suomeen Nigerian ja Amsterdamin kautta. Koneen vaihto Amsterdamissa teknisen ongelman takia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 marraskuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.11. Max +43 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
xx.11. TiedK Ambomaalle vaalien ajaksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.11. Namibian vaalit alkoivat.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.11. Huoltolento (8.) Suomesta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9.11. Min +20 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
14.11. Vaalin tulokset julki. SWAPO sai 57 % äänistä, eli ei saanut kaipaamaansa 2/3-osan enemmistöä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
15.11. Etukäteen pelättiin levottomuuksia vaalituloksen julkistuksen jälkeiseen aikaan, mutta tilanne jatkui rauhallisena.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.11. Min +11 C, max + 39 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
19.11. Max +41 C. Operaation alasajosta ristiriitaisia huhuja. Yhden tiedon mukaan operaatio jatkuu 1.7.1990 saakka, toisen huhun mukaan UNTAG:n sotilaskomponentit ajetaan alas hyvinkin nopeasti, koska tilanne ollut rauhallinen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
23.11. FC kenr Prem Chand vieraili Rundussa. Ei ottanut kantaa operaation alasajoon; totesi vain että suunnittelu on käynnissä. Liikkeellä huhu, että Länsi-Saharaan ollaan laittamassa YK-joukkoja ja osa Namibiassa olevista siirrettäisiin sinne ensiapuna.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
24.11. Tieto, että sotilastarkkailijat ajetaan ensimmäisenä alas.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
29.11. Huoltolentopäivä (9.). Mukana alueelle tuli mm. PLM:n YK-toimiston päällikkö, evl Ahlqvist sekä sotilassoittokunta vahvuudella 15!!&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
30.11. Alhqvist tarkasti esikunnan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 joulukuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.12. Alhqvist tarkisti 5. JK:n. Tieto tarkkailijaorganisaation supistamisesta 300 sotilaasta 200 sotilaaseen, suomalaisista joutuisi lähtemään 5 henkilöä ennenaikaisesti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.12. Alhqvist ja soittokunta 1. JK:aan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.12. Itsenäisyyspäivän paraatin harjoittelua. Ahlqvist 3. JK:ssa. Soittokunnan konsertti esikunnan messissä. Joulupukin vierailu.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.12. Suomen 72. itsenäisyyspäivä. Mitaliparaati. Itsenäisyyspäivän iltavastaanotto Windhoekissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11.12. Sotilastarkkailijat &amp;quot;arpoivat&amp;quot; odotetta aikaisemmin Suomeen laitettavat, lähtöpäivä olisi noin 15.1.1990. Maj Ruotsalainen, kapt Laukka, maj Ericsson, maj Skriko ja kapt Kivilinko.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
14.12. Kova ukkosmyrsky Rundussa, yhden majoituksen katto irtosi, puita ja yksi masto kaatui.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
17.12. Komentaja määräsi alustavan lomakiellon 15.2.1990 alkaen toimintojen alasajoon liittyen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
19.12. Etelä-Afrikasta tuotiin takaisin Hercules-koneellinen mustia entisen 32. Batt:n miehiä. Kyseinen 32. Batt oli suorastaan legendaarinen paikallisista mustista miehistä jo 1970-luvulla koottu pataljoona, joka taisteli SADF:n riveissä Etelä-Afrikan valtaa vastustavia angolalaisia joukkoja vastaan. Pataljoona oli ainut mustista sotilaista koostunut joukko-osasto SADF:ssä ja siten poliittisesti arka asia. Pataljoonan tukikohta oli 2. JK:n alueella Buffalossa. Pataljoona piti lakkauttaa rauhansopimuksen mukaan, mutta koska oli odotettavissa vakavia sopeutumisongelmia ja mahdollisesti väkivaltaisia yhteenottoja paikallisten kanssa, Etelä-Afrikka päätti siirtää pataljoonan kokonaisuudessaan Etelä-Afrikkaan. Homma ei siellä kuitenkaan mennyt ihan käsikirjoituksen mukaan, ja poliittisista (?) syistä pataljoona lopulta lakkautettiin. Mustille sotilaille annettua lupausta uudesta elämästä ei pystytty pitämään.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
20.12. Huoltolentopäivä (10.).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
22.12. Sadekausi oli pahasti myöhässä, pahin kuivuus 30 vuoteen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
23.12. Liikenneonnettomuus 5. JK:n alueella Nkurenkurussa, YK:n siviilipoliisien ulosajo, 1 kuoli.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
24.12. Jouluaatto. Päällystö otti yöksi vartiovastuu esikunnan porttivartiosta. Max +40 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
25.12. Liikenneonnettomuus, suomalaisen verovapaa BMW 735i törmäsi lehmään, ei vakavia loukkaantumisia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
27.12. FC kenr Prem Chandin vierailu esikunnassa. Ilmoitti tahtonaan, että pataljoona tulee purkaa nopeammin kuin suomalaiset olivat UNTAG:n esikunnalle aikaisemmin ilmoittaneet.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1990 tammikuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.1. YK antoi suunnitteluperusteita operaation purkuun, suomalaisten kotiutuslennot sen mukaaan 4., 8., 12. ja 16.4.1990.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.1. Min +19 C, max +27, pilvistä, sadekuuroja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9.1. Autojen verovapauden ehtona oli auton käytössä olo vuoden ajan ennen Suomeen paluuta, minkä toteutuminen oli pitkien rahtimatkojen vuoksi vaikea. Legaali oli selvitellyt asiaa Suomesta, ja tuli tieto, että rahtausaika (auton oleminen laivassa) lasketaan mukaan auton käytössä olo aikaan. Euroopan päässä auton makaaminen satamassa ei ole käytössäoloaikaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.1. Piti tulla huoltolento, mutta kone myöhästyi vuorokauden. Nigeriassa olleen rajuilman takia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11.1. Huoltolentopäivä (11.).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
31.1. Huoltolentopäivä (12.). Lennolla toimialueelle tuli puolustusministeri Ole Norrback sekä kenrl Hägglund seurueineen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1990 helmikuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.2. Namibian peruslain laativa kokous oli päättänyt, että itsenäistymispäivä olisi 21.3.1990; hieman aikaistunut aikaisemmin ilmoitetusta maaliskuun lopusta. Kotiutuslennoille uudet päivämäärät ajanjaksolle 25.3.-10.4.1990.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.2. Puolustusministeri seurueineen 5. JK:ssa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.2. Puolustusministeri seurueineen 3. JK:ssa, jossa alkoi ampumaleiri. Suomesta oli tullut tieto, ettei ampumatarvikkeita kannata rahdata takaisin Suomeen ja niinpä pidettiin ampumaleri, jossa ammuttiin. Ja paljon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.-11.2. Pataljoonan lentopalloturnaus Rundussa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11.2. Nelson Mandela vapautettiin vankilasta Etelä-Afrikasta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1990 maaliskuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
12.3. Kenttäkaupassa alkoi alennusmyynti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
14.3. FC kenr Prem Chandin jäähyväisvierailu. Kenialainen osasto kävi maastontiedustelussa. Namibian hallinto ja Kenia olivat sopineet, että YK-joukkojen poistuessa kenialainen sotilasosasto jää vielä toistaiseksi maahan (maiden välisellä sopimuksella, ei YK-asia enää).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
17.3. Pataljoonan järjestämä Rundu Run -juoksukilpailu.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.3. Ulkoministeri Pertti Paasion ja kenrl Aimo Pajusen vierailu alkoi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
21.3. Namibian itsenäistymispäivä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
23.3. Satoi koko päivän, sademäärä vuorokaudessa 51 mm.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1990 huhtikuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.4. Lipunlasku esikunnan tukikohdassa. Esikunnan ja EHK:n jäljellä olleet osat moottorimarssilla klo 9.30 Rundusta kohti Grootfonteinia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.4. Yksi kotiutuslennoista. Tower Air -yhtiön jumbo 747-100, ilmaan klo 16.42. Välilasku Nairobissa, jossa tultiin kenttään tosi vauhdilla. Välilasku venyi, koska jokin (arabi)maa ei antanut juutalaisomistuksessa olleelle koneelle ylilentolupaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.4. Ateenassa toinen välilasku aikaisin aamulla. Laskeutuminen Helsinkiin kello 12.29. Sen lennon kotiutuminen samana iltana, viimeinen palkanmaksupäivä 6.4.&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Yltsi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG:n_aikajana&amp;diff=548</id>
		<title>UNTAG:n aikajana</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG:n_aikajana&amp;diff=548"/>
		<updated>2014-03-14T19:48:53Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Yltsi: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;&#039;&#039;&#039;1989 helmikuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 maaliskuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 huhtikuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.4. Lentoerä 2.2 palasi koulutuksen jälkeiseltä lomalta Niinisaloon, siirtyminen iltapäivällä Hyrylän varuskuntaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.4. Lentoerä 2.2 Helsinki-Vantaan lentokentälle. USAF:n Galaxy C-5 nousi ilmaan klo 12. Välilasku Espanjan Rotassa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11.4. Päiväntasaajan ylitys kello 1.10 Suomen aikaa. Välilasku keskellä Atlantin valtamerta Ascensionilla. Laskeutuminen Grootfontainiin  klo 11.10 Namibian/Suomen aikaa. Lentomatka kesti 23 tuntia. Illalla bussilla 250 km:n päähän Runduun.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
12.4. Lisää esikunnan porukkaa saapui toisella lennolla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
13.4. Toimistojen siivoamista esikunnassa. Merikonttien odottelua.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
17.4. Tilannepäivystäjät aloittivat päivystyksen. Ei viestivälineitä, tosin, koska kontit matkalla. Komentajan 1. päiväkäsky.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
19.4. Operatiivisen toimiston viestivälineet kuntoon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
22.4. Ensimmäinen postilähetys Suomesta; eräs kirje oli ollut matkalla 10 päivää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
23.4. Toinen postilähetys Suomesta; eräs kirje oli ollut matkalla 6 päivää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
25.4. Erityisedustaja Martti Ahtisaaren ja YK:n rauhanturvaoperaatiosta vastanneet alipääsihteeri Gouldingin vierailu FINBATTin esikunnassa. Liikenneonnettomuus 5. JK:n alueella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
26.4. Aamuyöllä toinen liikenneonnettomuus, kaksi egyptiläistä oli ajanut ulos 15 km esikunnasta Grootfontainin suuntaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
27.4. FINBATT avusti paikallisia ulosajossa Rundun lähellä. Illalla liikenneonnettomuus 5. JK:n alueella, egyptiläinen ja sudanilainen sotilastarkkailija ajoivat ulos.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
28.4. Liikenneonnettomuus 120 km Rundusta itään kohti 2. JK:n aluetta, puolalaisten ulosajo.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
29.4. Komentaja seurueineen lähes maastoajona pikkuteitä pitkin Rundusta  3. JK:n alueelle Bushmanlandiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 toukokuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.5. Vappua vietettiin myös eteläisellä pallonpuoliskolla. Miehistössä runsaasti alikersanttiylennyksiä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.5. Pataljoonaupseerin tutustumiskäynti 5.JK:n tukikohdassa Neparassa ja suomalaisten ylläpitämällä lähestysasemalla/klinikalla Nrurenkurussa Okavangojoen rannalla. Paikalla oli kolme suomalaista lähetystyöntekijää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.5. Komentajan 2. päiväkäsky.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.5. Operatiivisen toimiston päällikön johtama tiedusteluretki 2. JK:n alueelle Baganiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.5. Aamulla edellisenä päivänä Baganiin tullut osasto kahdella maastohenkilöajoneuvolla maastontiedusteluun Baganista suoraan kohti pohjoista ja joutuu UNITA:n vangiksi; tästä myöhemmin eri kertomus. Ensimmäinen palvelussitoumuksen purku sairauden perusteella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.5. FC kenr Prem Chand vieraili FINBATT:n esikunnassa Rundussa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.5. Päällystötason kotiutus YK-palvelukseen sopimattomuuden johdosta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
13.5. Näihin aikoihin verovapaiden autojen noutoja satamasta. Namibian rannikon ainoa syväsatama Walvis Bay oli edelleen Etelä-Afrikan hallussa siirtyen Namibialle myöhemmin vuonna 1994. Suomalaisten autoja satamaan tuli kaikkiaan noin 440. Pataljoonan lakimies junaili autojen noutoruljanssin. Muutaman päivän välein bussilastillinen autonhakijoita Rundusta rannikolle (887 km), josta kootusti satamahalleille. Sataman huolintamaksu oli noin 1000 Etelä-Afrikan randia (1700 markkaa). Suurin osa hakijoista ajoi auton samantien takaisin Runduun, ajoaika noin 10 tuntia hyväkuntoista ja suoraa asfalttitietä pitkin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.5. Operatiivinen toimisto neuvotteli italialaisen helikopteriosaston (ItalAir) kanssa. Alkuvaiheessa toiminta oli aika byrokraattista; helikopteria ei saatu ilmaan esimerkiksi liikenneonnettomuudessa äkkilähtönä tilannepäivystäjän ilmoituksella vaan se vaati italialaisten omien johtajien siunauksen. Pikku hiljaa käytäntöä saatiin sujuvammaksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
24.5. Rundun tukikohdassa Etelä-Afrikkalaisten komennossa ollut Bn 202 piti läksiäisparaatin, namibialaisista koostunut miehistö kotiutettiin ja eteläafrikkalainen päällystö siirtyi takaisin Etelä-Afrikkaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
26.5. Liikenneonnettomuus 70 km Rundusta Grootfontainiin. Kaksi kuollutta (1 SADF, 1 tanskalainen YK-sotilas), kaksi loukkaantunutta. Kello 10 eteläafrikkalaiset laskivat lippunsa Rundu itäisessä varuskunnassa ja YK-lippu salkoon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
27.5. Esikunnan hirsisaunan rakentaminen vielä kesken, päivän aiheena lattian teko.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
31.5. Huhtikuun saippuarahat (=YK:n maksama pieni korvaus) tulivat jakoon, 71 randia eli noin 120 markkaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Toukokuussa kaikkiaan 10 palvelussopimuksen katkaisua, joista 1 YK-palvelukseen sopimattomuuden ja 2 sairauden johdosta ja 7 henkilön omasta tahdosta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 kesäkuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.6. Kaksi Ilkka-lehden toimittajaa vierailulle toimialueelle. Ensimmäiset kersanttiylennykset miehistössä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.6. Esikunnan sauna käyttökunnossa. Puolustusvoimien lippujuhlapäivän paraatin harjoittelua.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.6. Puolustusvoimien lippujuhlapäivä. Klo 8 juhlallinen lipunnosto esikunnan pihalla. Klo 11 paraatijoukon siirtyivät lentokentälle. Klo 12 paraati lentokentällä. Klo 13 coctail-tilaisuus, paikalla arvovaltainen edustus eri puolilta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Puolustusvoimien komentaja myönsi sotilasansiomitalit seuraaville Namibiassa palvelleille:&lt;br /&gt;
* maj Saukko E&lt;br /&gt;
* yli Kivijärvi I&lt;br /&gt;
* ltn Vuorinen K&lt;br /&gt;
* kers Ahderinne K&lt;br /&gt;
* kers Pitkänen P&lt;br /&gt;
* alik Mattila J.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.6. Niin sanottujen Etulinjamaiden (&#039;&#039;Front Line States&#039;&#039;) eli Etelä-Afrikan vaikutuspiirissä olevien maiden (Angola, Sambia, Botswana, Mosambik jne.) delegaation vierailu. Osa suhtautui kriittisesti FINBATT:n toimintaedellytyksiin eli resurssien määrään verrattuna alueen kokoon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.6. Operatiivinen toimisto sai tehtävän suunnitella joukkojen käyttöä Grootfontainin lentokentällä pakolaisten vastaanottokeskuksen suojaamiseen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.6. Huoltolento Grootfontainista Suomeen, 200 suomalaista lomalle kahdeksi viikoksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 heinäkuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.7. Turun Sanomien toimittaja vierailulle pataljoonaan. Ensimmäiset ylikersanttiylennykset miehistössä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.7. Huoltolento.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11.-13.7. Soluttautumisen estoharjoitus 5. JK:n alueella pataljoonan vastuualueen länsiosassa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
15.7. UNTAG:n esikunta määräsi FINBATT:n TiedK:n 2 tunnin lähtövalmiuteen suuntana Ambomaa. Saatujen tietojen (SADF?) mukaan SWAPO:n sissejä lähtenyt liikkeelle Angolasta kohti etelää. Lähtökäskyä ei tullut.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.7. 2. JK:n partio löysi Caprivin käytävän keskiosan pohjoislaidalta kylän, josta meillä ei ollut aikaisemmin tietoa. Pian selvisi, ettei siitä ollut tietoa myöskään YK:n siviilikomponentilla, jonka tehtävänä oli äänestäjien rekisteröinti. Myöhemmin selvisi, että kylässä asui (ja oli asunut jo pitkään) Angolan puolella olevan UNITA-sissiliikkeen sotilaiden perheitä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Paikallisten mukaan heinäkuussa täydenkuun aikaan on kaikkein kylmintä. Tänä vuonna täysikuu oli 18.7., jolloin viileimmän päivän korkein lämpötila oli varjossa +16 astetta C (auringossa +25 ehkä) ja yön lämpötilat yleensä noin +2...+4 astetta C. Yhtenä aamuna pihalla ollut ämpäri oli jäässä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
20.7. Komentaja Ambomaalla, jossa tapasi mm. YK:n pääsihteerin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
24.7. Suomalaisten YK-miesten Etelä-Afrikan matkailu oli aiheuttanut kovaa keskustelua Suomessa. Etelä-Afrikka oli virallisesti kansainvälisessä boikotissa harjoittamansa apartheit-politiikan ansiosta. Suomalaiset YK-sotilaat olivat lomillaan käyneet jo Etelä-Afrikassa, koska yksilön tasolla asiassa ei ollut mitään erityistä. Suomessa asiasta oli puhuttu korkealla taholla (mm. kansanedustajat ottivat kantaa); joidenkin kannanottojen mukaan lomalla olevien suomalaisten YK-miehien pitää noudattaa Suomen virallista ulkopolitiikkaa. Kenestäkään siellä ei ollut asian ratkaisijaksi vaan päätösvalta asiassa annettiin Suomen kontingentin johtajalle eli pataljoonan komentajalle. Komentaja teki 24.7. päätöksen, jonka mukaan lomailua Etelä-Afrikassa ei rajoiteta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
26.7. Huoltolento Suomesta saapui Grootfontainiin illalla 6 tuntia myöhässä. Operaattori itäsaksalainen Interflug ja koneena pienehkö 160-paikkainen Iljusin. Huoltolennolla alueelle saapui YK Koulutuskeskuksen johtaja, evl Tiihonen tutustumaan toimintaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
27.7. Huoltolento takaisin Suomeen, mukana mm. 6 omasta tahdostaan kotiutuvaa. Muuten kone täynnä kolmen viikon Suomi-lomalle menijöitä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 elokuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.8. Verovapaita autoja Walvis Bayhin saapui eri huolitsijoiden toimittamana pitkin kesää, mm. vielä elokuun alussa saapui yli 20 auton erä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.8. Helsingin Sanomien toimittaja ja valokuvaaja pataljoonan alueelle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
15.8. Keskikesän viileän kauden jälkeen tyypillinen iltapäivälämpötila varjossa oli jo yli +30 astetta C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
16.8. Huoltolento Suomesta Grootfontainiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
17.8. Varhain aamulla huoltolennolle menevät näkivät kuunpimennyksen linja-autoistaan. Kello 9.40 huoltolento Grootfontainista Suomeen Iljusin-62-koneella, 160 paikkainen. Välilaskut Kongon pääkaupungissa Brazzavillessä sekä Berliinissä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
xx.8. Liikenneonnettomuus Caprivin käytävässä, 3 puolalaista YK-miestä kuoli.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
xx.8. Ensimmäinen suomalaisen verovapaan auton huomattava liikenneonnettomuus, Nissan ZX200 päin puuta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 syyskuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.9. Huoltolento Helsingistä klo 21.40 kohti Berliiniä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.9. Huoltolento Grrotfontainiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.9. Huoltolento Grrotfontainista Suomeen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.9. Esikunnan pihalle saatiin min-max-lämpömittari. Yön alin +10 C, päivän ylin varjossa + 26 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.9. Toimittaja Esko Tommila seurueineen pataljoonan alueelle, tekivät kuvauksia televisioon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 lokakuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.10. Max +39 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.10. Min +11 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.10. Min +19 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9.10. FC kenr Prem Chand vierailulle pataljoonaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
13.10. Min +13 C, max +33 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.10. Huoltolento (7.) Suomesta ja takaisin Suomeen Nigerian ja Amsterdamin kautta. Koneen vaihto Amsterdamissa teknisen ongelman takia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 marraskuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.11. Max +43 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
xx.11. TiedK Ambomaalle vaalien ajaksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.11. Namibian vaalit alkoivat.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.11. Huoltolento (8.) Suomesta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9.11. Min +20 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
14.11. Vaalin tulokset julki. SWAPO sai 57 % äänistä, eli ei saanut kaipaamaansa 2/3-osan enemmistöä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
15.11. Etukäteen pelättiin levottomuuksia vaalituloksen julkistuksen jälkeiseen aikaan, mutta tilanne jatkui rauhallisena.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.11. Min +11 C, max + 39 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
19.11. Max +41 C. Operaation alasajosta ristiriitaisia huhuja. Yhden tiedon mukaan operaatio jatkuu 1.7.1990 saakka, toisen huhun mukaan UNTAG:n sotilaskomponentit ajetaan alas hyvinkin nopeasti, koska tilanne ollut rauhallinen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
23.11. FC kenr Prem Chand vieraili Rundussa. Ei ottanut kantaa operaation alasajoon; totesi vain että suunnittelu on käynnissä. Liikkeellä huhu, että Länsi-Saharaan ollaan laittamassa YK-joukkoja ja osa Namibiassa olevista siirrettäisiin sinne ensiapuna.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
24.11. Tieto, että sotilastarkkailijat ajetaan ensimmäisenä alas.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
29.11. Huoltolentopäivä (9.). Mukana alueelle tuli mm. PLM:n YK-toimiston päällikkö, evl Ahlqvist sekä sotilassoittokunta vahvuudella 15!!&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
30.11. Alhqvist tarkasti esikunnan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 joulukuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.12. Alhqvist tarkisti 5. JK:n. Tieto tarkkailijaorganisaation supistamisesta 300 sotilaasta 200 sotilaaseen, suomalaisista joutuisi lähtemään 5 henkilöä ennenaikaisesti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.12. Alhqvist ja soittokunta 1. JK:aan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.12. Itsenäisyyspäivän paraatin harjoittelua. Ahlqvist 3. JK:ssa. Soittokunnan konsertti esikunnan messissä. Joulupukin vierailu.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.12. Suomen 72. itsenäisyyspäivä. Mitaliparaati. Itsenäisyyspäivän iltavastaanotto Windhoekissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11.12. Sotilastarkkailijat &amp;quot;arpoivat&amp;quot; odotetta aikaisemmin Suomeen laitettavat, lähtöpäivä olisi noin 15.1.1990. Maj Ruotsalainen, kapt Laukka, maj Ericsson, maj Skriko ja kapt Kivilinko.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
14.12. Kova ukkosmyrsky Rundussa, yhden majoituksen katto irtosi, puita ja yksi masto kaatui.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
17.12. Komentaja määräsi alustavan lomakiellon 15.2.1990 alkaen toimintojen alasajoon liittyen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
19.12. Etelä-Afrikasta tuotiin takaisin Hercules-koneellinen mustia entisen 32. Batt:n miehiä. Kyseinen 32. Batt oli suorastaan legendaarinen paikallisista mustista miehistä jo 1970-luvulla koottu pataljoona, joka taisteli SADF:n riveissä Etelä-Afrikan valtaa vastustavia angolalaisia joukkoja vastaan. Pataljoona oli ainut mustista sotilaista koostunut joukko-osasto SADF:ssä ja siten poliittisesti arka asia. Pataljoonan tukikohta oli 2. JK:n alueella Buffalossa. Pataljoona piti lakkauttaa rauhansopimuksen mukaan, mutta koska oli odotettavissa vakavia sopeutumisongelmia ja mahdollisesti väkivaltaisia yhteenottoja paikallisten kanssa, Etelä-Afrikka päätti siirtää pataljoonan kokonaisuudessaan Etelä-Afrikkaan. Homma ei siellä kuitenkaan mennyt ihan käsikirjoituksen mukaan, ja poliittisista (?) syistä pataljoona lopulta lakkautettiin. Mustille sotilaille annettua lupausta uudesta elämästä ei pystytty pitämään.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
20.12. Huoltolentopäivä (10.).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
22.12. Sadekausi oli pahasti myöhässä, pahin kuivuus 30 vuoteen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
23.12. Liikenneonnettomuus 5. JK:n alueella Nkurenkurussa, YK:n siviilipoliisien ulosajo, 1 kuoli.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
24.12. Jouluaatto. Päällystö otti yöksi vartiovastuu esikunnan porttivartiosta. Max +40 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
25.12. Liikenneonnettomuus, suomalaisen verovapaa BMW 735i törmäsi lehmään, ei vakavia loukkaantumisia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
27.12. FC kenr Prem Chandin vierailu esikunnassa. Ilmoitti tahtonaan, että pataljoona tulee purkaa nopeammin kuin suomalaiset olivat UNTAG:n esikunnalle aikaisemmin ilmoittaneet.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1990 tammikuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.1. YK antoi suunnitteluperusteita operaation purkuun, suomalaisten kotiutuslennot sen mukaaan 4., 8., 12. ja 16.4.1990.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.1. Min +19 C, max +27, pilvistä, sadekuuroja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9.1. Autojen verovapauden ehtona oli auton käytössä olo vuoden ajan ennen Suomeen paluuta, minkä toteutuminen oli pitkien rahtimatkojen vuoksi vaikea. Legaali oli selvitellyt asiaa Suomesta, ja tuli tieto, että rahtausaika (auton oleminen laivassa) lasketaan mukaan auton käytössä olo aikaan. Euroopan päässä auton makaaminen satamassa ei ole käytössäoloaikaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.1. Piti tulla huoltolento, mutta kone myöhästyi vuorokauden. Nigeriassa olleen rajuilman takia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11.1. Huoltolentopäivä (11.).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
31.1. Huoltolentopäivä (12.). Lennolla toimialueelle tuli puolustusministeri Ole Norrback sekä kenrl Hägglund seurueineen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1990 helmikuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.2. Namibian peruslain laativa kokous oli päättänyt, että itsenäistymispäivä olisi 21.3.1990; hieman aikaistunut aikaisemmin ilmoitetusta maaliskuun lopusta. Kotiutuslennoille uudet päivämäärät ajanjaksolle 25.3.-10.4.1990.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.2. Puolustusministeri seurueineen 5. JK:ssa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.2. Puolustusministeri seurueineen 3. JK:ssa, jossa alkoi ampumaleiri. Suomesta oli tullut tieto, ettei ampumatarvikkeita kannata rahdata takaisin Suomeen ja niinpä pidettiin ampumaleri, jossa ammuttiin. Ja paljon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.-11.2. Pataljoonan lentopalloturnaus Rundussa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11.2. Nelson Mandela vapautettiin vankilasta Etelä-Afrikasta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1990 maaliskuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
12.3. Kenttäkaupassa alkoi alennusmyynti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
14.3. FC kenr Prem Chandin jäähyväisvierailu. Kenialainen osasto kävi maastontiedustelussa. Namibian hallinto ja Kenia olivat sopineet, että YK-joukkojen poistuessa kenialainen sotilasosasto jää vielä toistaiseksi maahan (maiden välisellä sopimuksella, ei YK-asia enää).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
17.3. Pataljoonan järjestämä Rundu Run -juoksukilpailu.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.3. Ulkoministeri Pertti Paasion ja kenrl Aimo Pajusen vierailu alkoi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
21.3. Namibian itsenäistymispäivä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
23.3. Satoi koko päivän, sademäärä vuorokaudessa 51 mm.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1990 huhtikuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.4. Lipunlasku esikunnan tukikohdassa. Esikunnan ja EHK:n jäljellä olleet osat moottorimarssilla klo 9.30 Rundusta kohti Grootfonteinia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.4. Yksi kotiutuslennoista. Tower Air -yhtiön jumbo 747-100, ilmaan klo 16.42. Välilasku Nairobissa, jossa tultiin kenttään tosi vauhdilla. Välilasku venyi, koska jokin (arabi)maa ei antanut juutalaisomistuksessa olleelle koneelle ylilentolupaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.4. Ateenassa toinen välilasku aikaisin aamulla. Laskeutuminen Helsinkiin kello 12.29. Sen lennon kotiutuminen samana iltana, viimeinen palkanmaksupäivä 6.4.&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Yltsi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG_FINBATT_komentajan_p%C3%A4iv%C3%A4k%C3%A4skyt&amp;diff=547</id>
		<title>UNTAG FINBATT komentajan päiväkäskyt</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG_FINBATT_komentajan_p%C3%A4iv%C3%A4k%C3%A4skyt&amp;diff=547"/>
		<updated>2014-03-14T18:43:32Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Yltsi: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;1. / 17.4.1989&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Pk1.jpg]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2. / 3.5.1989&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3. / 5.6.1989&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4. / 20.9.1989&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5. / 23.10.1989&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Pk5_01.jpg]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6. / 15.12.1989&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7. / 28.2.1990&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8. / 26.3.1990&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9. / 1.4.1990&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Yltsi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=Tiedosto:Pk5_01.jpg&amp;diff=546</id>
		<title>Tiedosto:Pk5 01.jpg</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=Tiedosto:Pk5_01.jpg&amp;diff=546"/>
		<updated>2014-03-14T18:42:34Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Yltsi: UNTAG FINBATT päiväkäsky nro 5, 23.10.1989&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;UNTAG FINBATT päiväkäsky nro 5, 23.10.1989&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Yltsi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG&amp;diff=545</id>
		<title>UNTAG</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG&amp;diff=545"/>
		<updated>2014-03-14T08:17:19Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Yltsi: /* Aikajana */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;UNTAG (United Nations Transition Assistance Group) oli Yhdistyneiden kansakuntien Namibiaan sijoittunut rauhanturvaoperaatio. Operaatio alkoi huhtikuussa 1989 ja päättyi maaliskuussa 1990. Operaation johdossa oli YK:n erityisedustaja Martti Ahtisaari. Operaation tehtävänä oli turvata yhteiskuntajärjestys siirtymäkaudella Etelä-Afrikan joukkojen vetäytymisestä Namibian itsenäistymiseen sekä erityisesti huolehtia, että maassa järjestettiin demokraattiset, vapaat ja rehdit vaalit.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Yleistä ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Namibian historiasta===&lt;br /&gt;
Namibian historia on kuvattu tiiviissä muodossa muun muassa [http://fi.wikipedia.org/wiki/Namibia tässä wikipedian artikkelissa]. Lyhyesti:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Alkuasukkaat:&#039;&#039;&#039; Alueen alkuasukkaina pidetään keräilyllä ja metsästyksellä eläviä [http://fi.wikipedia.org/wiki/Sanit san]-kansaa eli bushmanneja sekä etelästä Hyväntoivonniemeltä saapuneita namoja. Suurin etninen ryhmä on aikanaan pohjoisesta saapuneet [http://fi.wikipedia.org/wiki/Ovambot owambot], joiden pääosa asuu Angolan rajan lähellä [http://fi.wikipedia.org/wiki/Ambomaa Ambomaalla] (englanniksi Ovamboland). Muita etnisiä ryhmiä ovat muun muassa hererot ja kavangot.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Löytöretkien aika:&#039;&#039;&#039; Eurooppalaisten tietoisuuteen Namibia tuli 1480-luvulla, kun portugalilaiset tutkimusmatkailijat purjehtivat Afrikan rannikkoa etelään.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Saksan siirtomaana:&#039;&#039;&#039; Eurooppalaisten jakaessa siirtomaa-alueita 1884 Namibia annettiin Saksan hallintaan, jonka seurauksena saksalaiset ottivat maan haltuun lukuun ottamatta Britannian hallussa ollutta [http://fi.wikipedia.org/wiki/Walvis_Bay Walvis Bayn] aluetta. Alueen rajat määriteltiin 1890 ja Namibiasta tuli virallisesti Saksan siirtomaa ([http://fi.wikipedia.org/wiki/Saksan_Lounais-Afrikka Saksan Lounais-Afrikka]). Hererot ja namat kapinoivat 1904-1907; 80 % hereroista ja puolet namoista sai surmansa. Saksalaisajan vaikutus näkyy maassa edelleen mm. rakennuksissa.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Etelä-Afrikan hallinnassa:&#039;&#039;&#039; Vuonna 1915 Etelä-Afrikka (Englannin puolesta) hyökkäsi maahan, mikä päätti Saksan siirtomaavallan. Ensimmäisen maailmansodan aikana Etelä-Afrikka piti Namibiaa hallussaan Kansainliiton mandaatilla. Englanti hallitsi Namibiaa toiseen maailmansotaan saakka, jolloin Etelä-Afrikka otti maan täysin hallintaansa Englannin vaatimuksesta. Namibiasta tuli näin käytännössä Etelä-Afrikan unionin viides maakunta. Kun Kansainliitto lakkautettiin toisen maailmansodan jälkeen, mandaattialueet siirrettiin YK:n huoltohallintoalueiksi 1966. Etelä-Afrikan tasavalta kuitenkin torjui tämän ja jatkoi läsnäoloaan alueella.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Vastarinnan aika:&#039;&#039;&#039; Vastarintaa eteläafrikkalaisia vastaan alkoi kehittyä 1940-luvulta lähtien. &amp;quot;Lounais-Afrikan kansanjärjestö&amp;quot; (SWAPO) -nimellä kulkeva marxilainen sissiryhmä käynnisti alueella itsenäisyyssodan 1966. E-A lisäsi miehitysjoukkoja ja sääti tiukat terrorismin vastaiset lait tuomiten niillä SWAPOlaisia ankarasti. Jopa 40 000 namibialaista pakeni tuolloin naapurimaihin. Maan nimi muutettiin virallisesti Namibiaksi vuonna 1968. YK julisti E-A:n edelleen jatkuneen läsnäolon Namibiassa laittomaksi vuonna 1971 ja vuonna 1972 YK:n yleiskokous tunnusti SWAPOn ainoaksi autenttiseksi edustajaksi Namibian kansalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===YK:n päätöslauselma 435===&lt;br /&gt;
YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 435 ([http://en.wikipedia.org/wiki/United_Nations_Security_Council_Resolution_435 resolution 435]) 29.9.1978 oli ratkaiseva askel Namibian itsenäistymisessä. Päätöslauselman mukaan Namibiassa tultaisiin järjestämään vapaat ja demokraattiset &#039;&#039;(free and fair)&#039;&#039; vaalit, jonka jälkeen Namibian itsenäistyisi. Siirtymäkaudella eteläafrikkalaisten vetäytymistä ja vaaleja valvoisi UNTAG:ksi nimitetty rauhanturvaoperaatio.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kiistan yksi osapuoli eli Etelä-Afrikka suostui implementoimaan päätöslauselman vasta joulukuussa 1988 kansainvälisen painostuksen johdosta, joten itsenäistymisprosessin viimeinen vaihe saatiin liikkeelle vasta keväällä 1989.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== YK:n suomalainen valvontajoukko Namibiassa (YKSN)==&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
===Suomalaiset UNTAG:n organisaatiossa===&lt;br /&gt;
Suurin osa Namibiassa palvelleista suomalaisista palveli UNTAG:n suomalaisessa pataljoonassa (FINBATT). Lisäksi suomalaisia sotilaita oli kansainvälisessä esikunnassa, kansainvälisessä sotilaspoliisikomppaniassa ja sotilastarkkailijoina. Martti Ahtisaaren ohella muutama suomalainen siviili palveli UNTAG:n siviilipuolella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[UNTAG HQ:n suomalainen Esikuntaryhmä]]&lt;br /&gt;
* UNTAG HQ:n sotilaspoliisiosasto&lt;br /&gt;
* [[UNTAG sotilastarkkailijat]]&lt;br /&gt;
* UNTAG FINBATT&lt;br /&gt;
** [[UNTAG FINBATT Esikunta]]&lt;br /&gt;
** UNTAG FINBATT Esikunta- ja huoltokomppania&lt;br /&gt;
** [[UNTAG FINBATT 1. Jääkärikomppania]]&lt;br /&gt;
** UNTAG FINBATT 2. Jääkärikomppania&lt;br /&gt;
** UNTAG FINBATT 3. Jääkärikomppania&lt;br /&gt;
** UNTAG FINBATT Tiedustelukomppania (4. JK)&lt;br /&gt;
** UNTAG FINBATT 5. Jääkärikomppania&lt;br /&gt;
* UNTAG:n siviilipuolella palvelleita suomalaisia&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Aikajana===&lt;br /&gt;
Operaation aikaisia tapahtumia on kirjattu [[UNTAG:n aikajana]]lle. Tärkeimpiä tapahtumia Namibiassa sekä muualla kuukausittain oli seuraavasti:&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Helmikuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Kalevi Sorsa syrjäytti Matti Ahteen eduskunnan puhemiehen paikalta. SDP:n puheenjohtaja Pertti Paasio tuli Sorsan tilalle ulkoministeriksi.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Afganistanin sisällissota: viimeiset Neuvostoliiton joukot lähtivät Kabulista; Neuvostoliiton miehitys päättyi. Pieter Botha erosi terveyssyistä Etelä-Afrikan johdosta.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Maaliskuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiaan valmistautuva FINBATT: Koulutuksessa Niinisalossa.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: YK:n erityisedustaja Martti Ahtisaari saapuu Windhoekiin 31.3.1989.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Veikko &amp;quot;Jammu&amp;quot; Siltavuori kaappasi ja murhasi kaksi 8-vuotiasta tyttöä Helsingin Myllypurossa.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Exxon Valdez -tankkerista vuosi 240 000 tynnyriä öljyä mereen Alaskassa.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Huhtikuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: 1.4.1989 UNTAG:n mandaatti astui voimaan keskiyöllä. SWAPO lähetti sopimusten vastaisesti aseistettuja taistelijoitaan rajan yli Angolasta Namibian puolelle. Eteläafrikkalaisten ja SWAPOn välillä syntyy taisteluja. Tilanne rauhoittui 8.4. FINBATT operatiivisessa valmiudessa noin 17.4. alkaen.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Eduskunta hyväksyi Suomen liittymisen Euroopan Unionin jäseneksi. Tiedekeskus Heureka avasi ovensa Tikkurilassa.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Neuvostoliitto aloitti joukkojensa kotiuttamisen Puolasta.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Toukokuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: FINBATTin alueella olleet eteläafrikkalaiset joukot kotiutettiin.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Suomesta tuli Euroopan neuvoston jäsen. Vihreä Liitto piti ensimmäisen puoluekokouksensa.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Egypti hyväksyttiin jälleen Arabiliiton jäseneksi 10 vuotta siitä erottamisen jälkeen.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Kesäkuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: FINBATTin ensimmäinen huoltolento Grootfontainista Suomeen, 200 suomalaista lomalle kahdeksi viikoksi.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Paavi Johannes Paavali II kävi Suomessa.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Tiananmenin aukion mielenosoituksen tukahduttaminen muuttui verilöylyksi Pekingissä.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Heinäkuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Suomalaisten rauhanturvaajien Etelä-Afrikan matkailu herätti keskustelua.&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: pataljoonan komentaja päätti, ettei Etelä-Afrikan matkailua rajoiteta. Heinäkuun alussa vuoden kylmin ajanjakso, Rundussa jopa yöpakkasia.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Varsovan liitto ilmoitti, että jokaisella sen jäsenmaalla on oikeus päättää itse omista asioistaan; tätä pidettiin voittona Mihail Gorbatšovin näkemykselle &amp;quot;erilaisista teistä sosialismiin&amp;quot;. Tukholman käräjäoikeus tuomitsi Olof Palmen murhasta syytetyn Christer Petterssonin elinkautiseen vankeuteen, vaikka hänen syyllisyyttään ei pystytty todistamaan täysin aukottomasti.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Elokuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Suomi ilmoitti ottavansa vastaan 160 kurdia ns. kiintiöpakolaisina Irakin ja Iranin alueelta loppuvuoden aikana.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Etelä-Afrikan presidentti P.W. Botha erosi virastaan kesken virkakautensa kärsittyään tappion oman puolueensa sisäisessä valtataistelussa. Väliaikaiseksi presidentiksi valittiin puoluejohtaja Frederik de Klerk.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Syyskuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
**&#039;&#039;Namibiassa: Namibian vapautusjärjestön SWAPOn johtaja Sam Nujoma palasi kotimaahansa lähes 30 vuoden maanpaosta. Neljä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsentä, Markus Aaltonen (SDP), Esko Almgren (SKL), Jörn Donner (RKP) ja Eeva Kuuskoski-Vikatmaa (Kesk.), aloitti viikon pituisen vierailun Botswanassa ja Namibiassa. Suunniteltu käynti Etelä-Afrikassa jouduttiin perumaan asiasta kotimaassa nousseen kohun vuoksi. Ainoana valtuuskunnan jäsenenä Jörn Donner kävi tutustumassa lähemmin Etelä-Afrikan oloihin.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: SKP:n keskuskomitea ja SKDL:n liittoneuvosto päättivät alustavasti toimintojensa yhdistämisestä uuteen, vuonna 1990 perustettavaan Vasemmistoliittoon.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Unkarin hallitus avasi maan länsirajan DDR:stä länteen lähteville ihmisille.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Lokakuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: Vuoden kuumin kuukausi, päivän ylin lämpötila yleisesti yli +40 C.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Wärtsilä Meriteollisuus teki Suomen suurimman konkurssin.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Kiina esitti Norjan suurkäräjien Nobel-komitealle voimakkaan vastalauseen sen vuoksi, että Nobelin rauhanpalkinto oli päätetty myöntää Tiibetin hengelliselle johtajalle 14. dalai-lamalle. Svean hovioikeus vapautti Olof Palmen murhasta syytetyn Christer Petterssonin näytön puutteessa.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Marraskuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: Vaalit.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Meriteollisuuden raunioille perustettiin uusi telakkayhtiö Masa-Yards Oy.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Berliinin muuri murtui. Unkari jätti jäsenhakemuksen Euroopan neuvostolle. Tšekkoslovakian kommunistinen puolue määräsi pidettäväksi monipuoluevaalit.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Joulukuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: Sotilassoittokunnan vierailu. Sadekausi myöhässä, pahin kuivuus 30 vuoteen. Suomen 72. itsenäisyyspäivänä mitaliparaati Rundussa ja iltajuhla Winhoekissa.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Pohjoismaiden ensimmäinen aamuajankohtaisohjelma alkaa Suomessa.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Yhdysvallat hyökkäsi Panamaan syrjäyttääkseen Manuel Noriegan. Romanissa presidentti Nicolae Ceaușescu ja hänen vaimonsa Elena otettiin kiinni ja teloitettiin pikaoikeudenkäynnin jälkeen. Chilessä järjestettiin ensimmäiset vapaat vaalit 16 vuoteen ja Brasiliassa 29 vuoteen.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Tammikuu 1990&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: UNTAG:n esikunta antoi suunnitteluperusteita operaation purkuun. Kuun viimeisenä päivänä puolustusministeri Ole Norrback sekä kenrl Hägglund seurueineen vierailulle.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Liikenneturva ilmoitti, että Suomen tieliikenteessä oli vuoden 1989 aikana kuollut 750 ja loukkaantunut noin 13 000 ihmistä eli enemmän kuin kertaakaan 1980-luvulla.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Panaman presidentti Manuel Noriega antautui yhdysvaltalaisjoukoille. Neuvostoliiton ensimmäinen McDonald&#039;s avattiin Moskovassa.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Helmikuu 1990&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: &#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Suomessa alkoi pankkilakko, joka sulki kaikki pankit yli kuukaudeksi Postipankkia lukuun ottamatta. Tampere-talo vihittiin käyttöön.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Nelson Mandela vapautui vankilasta. Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitea luopui puolueen yksinvaltiudesta Neuvostoliitossa.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Maaliskuu 1990&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: Namibia itsenäistyi 21.3.1990. Suuri itsenäistymisjuhla pääkaupungissa Windhoekissa.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Pääesikunnan päällikkö, amiraali Jan Klenberg siirtyi uudeksi puolustusvoimain komentajaksi kenraali Jaakko Valtasen siirryttyä eläkkeelle.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Liettua julisti itsenäisyyden Neuvostoliitosta ensimmäisenä Baltian maana.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Huhtikuu 1990&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: Namibia liittyi YK:n jäseneksi, jolloin siitä tuli järjestön 160. jäsenmaa.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Vasemmistoliitto perustettiin.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Avaruussukkula Discovery asetti Hubble-avaruusteleskoopin kiertoradalle. Bahaman mukavuuslipun alla purjehtinut risteilyalus Scandinavian Star paloi Oslonvuonossa, jolloin 160 ihmistä sai surmansa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Komentajan päiväkäskyt===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pataljoonan komentaja antoi vuoden aikana yhdeksän päiväkäskyä. [[UNTAG FINBATT komentajan päiväkäskyt]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Vapaa-ajan vietto===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Loman ja palvelusvapaan määrä&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lomaa ja palvelusvapaata kertyi niin paljon, etteivät kaikki ennättäneet käyttää kaikkia ansaitsemiaan vapaita. Pelisääntöjen mukaan palvelusvapaata ei saanut viettää toimialueella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Suomi-lomat&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Huoltolentojen väli oli kolme viikkoa pois lukien ensimmäinen kahden viikon väli kesä-heinäkuussa 1989. Muutaman ensimmäisen huoltolennon hoiti itäsaksalainen lentoyhtiö, joten Euroopan välilasku niillä lennoilla oli Berliinissä. Loput huoltolennot hoiti hollantilainen Air Holland, jonka Euroopan välilaskut olivat Amsterdamissa. Useimmat kävivät lomalla Suomessa 2-3 kertaa vuoden aikana.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Papinretket&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Papinretkiä tehtiin eniten [http://fi.wikipedia.org/wiki/Etoshan_kansallispuisto Etoshan luonnonpuistoon] Ambomaan eteläosaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;FinNamila Swakopmundissa&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pataljoonalla oli vuokrattuna rannikolla Swakopmundissa huvila, jonka kutsumanimi oli FinNamila. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Swakopmund Swakopmundin rannikkokaupunki] on lähellä Walvis Bayn syväsatamakaupunkia. Pataljoonan bussi ajoi viikottain edestakaisen matkan Rundusta Swakopmundiin. Swakopmund on suosittu turismikaupunki ja sen sanotaan olevan myös Namibian saksalaisin kaupunki. Ilmasto on viileähkö ja sademäärä vuodessa vain alle 20 mm rannikkoa pitkin pohjoista kohden kulkevan kylmän merivirran ansiosta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Etelä-Afrikka&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaikkiaan vapaa-ajanviettomahdollisuudet alueella olivat selvästi heikommat tai ainakin pidemmän etäisyyden päässä kuin esimerkiksi Lähi-Idässä, jolloin Etelä-Afrikan merkitys lomakohteena korostui. Etelä-Afrikka oli operaation aikaan kansainvälisessä boikotissa [http://fi.wikipedia.org/wiki/Apartheid apartheid]-politiikan johdosta, ja suomalaisten YK-miesten lomailu siellä aiheutti kovaa väittelyä Suomessa. Oli tahoja, joiden mielestä YK-miehiltä tuli kieltää E-A:an matkustaminen. Keskustelun jälkeen puolustusministeriö antoi ratkaisuvallan asiassa pataljoonan komentajalle. Komentaja päätti heinäkuussa 1989, ettei lomalla olevien YK-miesten matkailua ole syytä rajoittaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Etelä-Afrikkassa oli mahdollista ostaa edullinen &#039;&#039;viiden kaupungin lippu&#039;&#039;, jonka alku- ja päätepisteenä pystyi olemaan myös Windhoek. Lipulla pystyi siis vierailemaan kolmessa Etelä-Afrikan kaupungissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Viktorian putoukset&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[http://fi.wikipedia.org/wiki/Victorian_putoukset Viktorian putoukset] olivat aivan 1. JK:n toimialueen vieressä Zimbabwen ja Sambian rajalla. Matkaa Katima Mulilosta oli noin 180 km.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Kaukokohteet&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pataljoonan matkatoimisto tilasi matkoja YK-miehille muun muassa Rio de Janeiroon ja Malediiveille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===YKSN:n arkisto===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
YKSN:n arkisto on Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteessä (entinen Sota-arkisto). Sörnäisissä ei enää ole tutkijasalipalvelua, vaan aineistoon tutustuminen tapahtuu [http://www.arkisto.fi/fi/yhteystiedot/ Kansallisarkiston] Rauhankadun toimipisteen tutkijasalissa Helsingissä. Aineiston tilaamisen ohjeet löytyvät Arkistolaitoksen verkkosivuilta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
YKSN:n arkiston [http://kronos.narc.fi/aarre/naytakuva.php?id=9918 sisällysluettelo] löytyy netistä. Arkisto koostuu kahdesta sidotusta kirjeenvaihtokirjasta ja 88 arkistokansiosta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Linkit ==&lt;br /&gt;
[http://www.youtube.com/watch?v=L1iTN8M4quQ Youtube YKSN-UNTAG Suomalaiset Namibiassa] Arto Aunolan käsikirjoittama ja selostama video FINBATTin toiminnasta (59 min)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[https://www.facebook.com/groups/79209617751/?fref=ts Facebook FINBATT-UNTAG, 3RD COY, NAMIBIA 1989] 3. JK:ssa palvelleiden suljettu ryhmä&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[https://www.facebook.com/groups/305711446895/?fref=ts Facebook UNTAG Namibia - South West Africa] UNTAG:ssa palvelleiden (kansainvälinen) suljettu ryhmä&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[http://en.wikipedia.org/wiki/United_Nations_Transition_Assistance_Group UNTAG Wikipediassa]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lehtileikkeitä ==&lt;br /&gt;
[http://www.holkkari.fi/rtwiki/images/0/0f/Apu_8_1990.jpg UNTAG Apu-lehti numero 8 vuodelta 1990]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Kirjallisuutta ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Breytenbach, Jan. 2002. &#039;&#039;The Buffalo Soldiers - The Story of South Africa&#039;s 32-Battalion 1975-1993&#039;&#039;. Eteläafrikkalaisen eversti Jan Breytenbachin kirjoittama legendaarisen 32-pataljoonan tarina. Breytenbach perusti pataljoonan ja toimi sen ensimmäisenä komentajana. UNTAG:sta kirjassa mainitaan vain yhdellä sivulla (sivu 235).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Koivumäki, Jarno. 2004. &#039;&#039;Ajatusteni Afrikka - Rauhan sotilaana Namibiassa 1989-90&#039;&#039;. 2. JK:ssa palvelleen Jarno Koivumäen kertomus elämästä Caprivin käytävässä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Merikallio, Katri &amp;amp; Ruokanen, Tapani. 2009. &#039;&#039;Matkalla - Martti Ahtisaaren tarina&#039;&#039;. Martti Ahtisaaren elämänkerta, jossa Namibian YK-operaation vaiheista kerrotaan yksityiskohtaisesti sivuilla 96-156.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Seppä, Mauri. 2011. &#039;&#039;Vuosi Namibiassa 1989-1990&#039;&#039;. 3. JK:n päällikön Mauri Sepän kertomus elämästä Bushmanlandissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lähteet ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[ Category: Suomalaisten rauhanturvaoperaatiot]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Yltsi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG&amp;diff=544</id>
		<title>UNTAG</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG&amp;diff=544"/>
		<updated>2014-03-14T08:01:08Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Yltsi: /* Vapaa-ajan vietto */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;UNTAG (United Nations Transition Assistance Group) oli Yhdistyneiden kansakuntien Namibiaan sijoittunut rauhanturvaoperaatio. Operaatio alkoi huhtikuussa 1989 ja päättyi maaliskuussa 1990. Operaation johdossa oli YK:n erityisedustaja Martti Ahtisaari. Operaation tehtävänä oli turvata yhteiskuntajärjestys siirtymäkaudella Etelä-Afrikan joukkojen vetäytymisestä Namibian itsenäistymiseen sekä erityisesti huolehtia, että maassa järjestettiin demokraattiset, vapaat ja rehdit vaalit.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Yleistä ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Namibian historiasta===&lt;br /&gt;
Namibian historia on kuvattu tiiviissä muodossa muun muassa [http://fi.wikipedia.org/wiki/Namibia tässä wikipedian artikkelissa]. Lyhyesti:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Alkuasukkaat:&#039;&#039;&#039; Alueen alkuasukkaina pidetään keräilyllä ja metsästyksellä eläviä [http://fi.wikipedia.org/wiki/Sanit san]-kansaa eli bushmanneja sekä etelästä Hyväntoivonniemeltä saapuneita namoja. Suurin etninen ryhmä on aikanaan pohjoisesta saapuneet [http://fi.wikipedia.org/wiki/Ovambot owambot], joiden pääosa asuu Angolan rajan lähellä [http://fi.wikipedia.org/wiki/Ambomaa Ambomaalla] (englanniksi Ovamboland). Muita etnisiä ryhmiä ovat muun muassa hererot ja kavangot.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Löytöretkien aika:&#039;&#039;&#039; Eurooppalaisten tietoisuuteen Namibia tuli 1480-luvulla, kun portugalilaiset tutkimusmatkailijat purjehtivat Afrikan rannikkoa etelään.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Saksan siirtomaana:&#039;&#039;&#039; Eurooppalaisten jakaessa siirtomaa-alueita 1884 Namibia annettiin Saksan hallintaan, jonka seurauksena saksalaiset ottivat maan haltuun lukuun ottamatta Britannian hallussa ollutta [http://fi.wikipedia.org/wiki/Walvis_Bay Walvis Bayn] aluetta. Alueen rajat määriteltiin 1890 ja Namibiasta tuli virallisesti Saksan siirtomaa ([http://fi.wikipedia.org/wiki/Saksan_Lounais-Afrikka Saksan Lounais-Afrikka]). Hererot ja namat kapinoivat 1904-1907; 80 % hereroista ja puolet namoista sai surmansa. Saksalaisajan vaikutus näkyy maassa edelleen mm. rakennuksissa.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Etelä-Afrikan hallinnassa:&#039;&#039;&#039; Vuonna 1915 Etelä-Afrikka (Englannin puolesta) hyökkäsi maahan, mikä päätti Saksan siirtomaavallan. Ensimmäisen maailmansodan aikana Etelä-Afrikka piti Namibiaa hallussaan Kansainliiton mandaatilla. Englanti hallitsi Namibiaa toiseen maailmansotaan saakka, jolloin Etelä-Afrikka otti maan täysin hallintaansa Englannin vaatimuksesta. Namibiasta tuli näin käytännössä Etelä-Afrikan unionin viides maakunta. Kun Kansainliitto lakkautettiin toisen maailmansodan jälkeen, mandaattialueet siirrettiin YK:n huoltohallintoalueiksi 1966. Etelä-Afrikan tasavalta kuitenkin torjui tämän ja jatkoi läsnäoloaan alueella.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Vastarinnan aika:&#039;&#039;&#039; Vastarintaa eteläafrikkalaisia vastaan alkoi kehittyä 1940-luvulta lähtien. &amp;quot;Lounais-Afrikan kansanjärjestö&amp;quot; (SWAPO) -nimellä kulkeva marxilainen sissiryhmä käynnisti alueella itsenäisyyssodan 1966. E-A lisäsi miehitysjoukkoja ja sääti tiukat terrorismin vastaiset lait tuomiten niillä SWAPOlaisia ankarasti. Jopa 40 000 namibialaista pakeni tuolloin naapurimaihin. Maan nimi muutettiin virallisesti Namibiaksi vuonna 1968. YK julisti E-A:n edelleen jatkuneen läsnäolon Namibiassa laittomaksi vuonna 1971 ja vuonna 1972 YK:n yleiskokous tunnusti SWAPOn ainoaksi autenttiseksi edustajaksi Namibian kansalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===YK:n päätöslauselma 435===&lt;br /&gt;
YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 435 ([http://en.wikipedia.org/wiki/United_Nations_Security_Council_Resolution_435 resolution 435]) 29.9.1978 oli ratkaiseva askel Namibian itsenäistymisessä. Päätöslauselman mukaan Namibiassa tultaisiin järjestämään vapaat ja demokraattiset &#039;&#039;(free and fair)&#039;&#039; vaalit, jonka jälkeen Namibian itsenäistyisi. Siirtymäkaudella eteläafrikkalaisten vetäytymistä ja vaaleja valvoisi UNTAG:ksi nimitetty rauhanturvaoperaatio.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kiistan yksi osapuoli eli Etelä-Afrikka suostui implementoimaan päätöslauselman vasta joulukuussa 1988 kansainvälisen painostuksen johdosta, joten itsenäistymisprosessin viimeinen vaihe saatiin liikkeelle vasta keväällä 1989.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== YK:n suomalainen valvontajoukko Namibiassa (YKSN)==&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
===Suomalaiset UNTAG:n organisaatiossa===&lt;br /&gt;
Suurin osa Namibiassa palvelleista suomalaisista palveli UNTAG:n suomalaisessa pataljoonassa (FINBATT). Lisäksi suomalaisia sotilaita oli kansainvälisessä esikunnassa, kansainvälisessä sotilaspoliisikomppaniassa ja sotilastarkkailijoina. Martti Ahtisaaren ohella muutama suomalainen siviili palveli UNTAG:n siviilipuolella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[UNTAG HQ:n suomalainen Esikuntaryhmä]]&lt;br /&gt;
* UNTAG HQ:n sotilaspoliisiosasto&lt;br /&gt;
* [[UNTAG sotilastarkkailijat]]&lt;br /&gt;
* UNTAG FINBATT&lt;br /&gt;
** [[UNTAG FINBATT Esikunta]]&lt;br /&gt;
** UNTAG FINBATT Esikunta- ja huoltokomppania&lt;br /&gt;
** [[UNTAG FINBATT 1. Jääkärikomppania]]&lt;br /&gt;
** UNTAG FINBATT 2. Jääkärikomppania&lt;br /&gt;
** UNTAG FINBATT 3. Jääkärikomppania&lt;br /&gt;
** UNTAG FINBATT Tiedustelukomppania (4. JK)&lt;br /&gt;
** UNTAG FINBATT 5. Jääkärikomppania&lt;br /&gt;
* UNTAG:n siviilipuolella palvelleita suomalaisia&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Aikajana===&lt;br /&gt;
Operaation aikaisia tapahtumia on kirjattu [[UNTAG:n aikajana]]lle. Tärkeimpiä tapahtumia Namibiassa sekä muualla kuukausittain oli seuraavasti:&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Helmikuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Kalevi Sorsa syrjäytti Matti Ahteen eduskunnan puhemiehen paikalta. SDP:n puheenjohtaja Pertti Paasio tuli Sorsan tilalle ulkoministeriksi.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Afganistanin sisällissota: viimeiset Neuvostoliiton joukot lähtivät Kabulista; Neuvostoliiton miehitys päättyi. Pieter Botha erosi terveyssyistä Etelä-Afrikan johdosta.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Maaliskuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiaan valmistautuva FINBATT: Koulutuksessa Niinisalossa.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: YK:n erityisedustaja Martti Ahtisaari saapuu Windhoekiin 31.3.1989.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Veikko &amp;quot;Jammu&amp;quot; Siltavuori kaappasi ja murhasi kaksi 8-vuotiasta tyttöä Helsingin Myllypurossa.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Exxon Valdez -tankkerista vuosi 240 000 tynnyriä öljyä mereen Alaskassa.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Huhtikuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: 1.4.1989 UNTAG:n mandaatti astui voimaan keskiyöllä. SWAPO lähetti sopimusten vastaisesti aseistettuja taistelijoitaan rajan yli Angolasta Namibian puolelle. Eteläafrikkalaisten ja SWAPOn välillä syntyy taisteluja. Tilanne rauhoittui 8.4. FINBATT operatiivisessa valmiudessa noin 17.4. alkaen.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Eduskunta hyväksyi Suomen liittymisen Euroopan Unionin jäseneksi. Tiedekeskus Heureka avasi ovensa Tikkurilassa.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Neuvostoliitto aloitti joukkojensa kotiuttamisen Puolasta.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Toukokuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: FINBATTin alueella olleet eteläafrikkalaiset joukot kotiutettiin.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Suomesta tuli Euroopan neuvoston jäsen. Vihreä Liitto piti ensimmäisen puoluekokouksensa.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Egypti hyväksyttiin jälleen Arabiliiton jäseneksi 10 vuotta siitä erottamisen jälkeen.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Kesäkuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: FINBATTin ensimmäinen huoltolento Grootfontainista Suomeen, 200 suomalaista lomalle kahdeksi viikoksi.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Paavi Johannes Paavali II kävi Suomessa.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Tiananmenin aukion mielenosoituksen tukahduttaminen muuttui verilöylyksi Pekingissä.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Heinäkuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Suomalaisten rauhanturvaajien Etelä-Afrikan matkailu herätti keskustelua.&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: pataljoonan komentaja päätti, ettei Etelä-Afrikan matkailua rajoiteta. Heinäkuun alussa vuoden kylmin ajanjakso, Rundussa jopa yöpakkasia.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Varsovan liitto ilmoitti, että jokaisella sen jäsenmaalla on oikeus päättää itse omista asioistaan; tätä pidettiin voittona Mihail Gorbatšovin näkemykselle &amp;quot;erilaisista teistä sosialismiin&amp;quot;. Tukholman käräjäoikeus tuomitsi Olof Palmen murhasta syytetyn Christer Petterssonin elinkautiseen vankeuteen, vaikka hänen syyllisyyttään ei pystytty todistamaan täysin aukottomasti.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Elokuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Suomi ilmoitti ottavansa vastaan 160 kurdia ns. kiintiöpakolaisina Irakin ja Iranin alueelta loppuvuoden aikana.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Etelä-Afrikan presidentti P.W. Botha erosi virastaan kesken virkakautensa kärsittyään tappion oman puolueensa sisäisessä valtataistelussa. Väliaikaiseksi presidentiksi valittiin puoluejohtaja Frederik de Klerk.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Syyskuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
**&#039;&#039;Namibiassa: Namibian vapautusjärjestön SWAPOn johtaja Sam Nujoma palasi kotimaahansa lähes 30 vuoden maanpaosta. Neljä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsentä, Markus Aaltonen (SDP), Esko Almgren (SKL), Jörn Donner (RKP) ja Eeva Kuuskoski-Vikatmaa (Kesk.), aloitti viikon pituisen vierailun Botswanassa ja Namibiassa. Suunniteltu käynti Etelä-Afrikassa jouduttiin perumaan asiasta kotimaassa nousseen kohun vuoksi. Ainoana valtuuskunnan jäsenenä Jörn Donner kävi tutustumassa lähemmin Etelä-Afrikan oloihin.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: SKP:n keskuskomitea ja SKDL:n liittoneuvosto päättivät alustavasti toimintojensa yhdistämisestä uuteen, vuonna 1990 perustettavaan Vasemmistoliittoon.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Unkarin hallitus avasi maan länsirajan DDR:stä länteen lähteville ihmisille.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Lokakuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: Vuoden kuumin kuukausi, päivän ylin lämpötila yleisesti yli +40 C.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Wärtsilä Meriteollisuus teki Suomen suurimman konkurssin.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Kiina esitti Norjan suurkäräjien Nobel-komitealle voimakkaan vastalauseen sen vuoksi, että Nobelin rauhanpalkinto oli päätetty myöntää Tiibetin hengelliselle johtajalle 14. dalai-lamalle. Svean hovioikeus vapautti Olof Palmen murhasta syytetyn Christer Petterssonin näytön puutteessa.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Marraskuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: Vaalit.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Meriteollisuuden raunioille perustettiin uusi telakkayhtiö Masa-Yards Oy.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Unkari jätti jäsenhakemuksen Euroopan neuvostolle. Tšekkoslovakian kommunistinen puolue määräsi pidettäväksi monipuoluevaalit.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Joulukuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: Sotilassoittokunnan vierailu. Sadekausi myöhässä, pahin kuivuus 30 vuoteen. Suomen 72. itsenäisyyspäivänä mitaliparaati Rundussa ja iltajuhla Winhoekissa.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Pohjoismaiden ensimmäinen aamuajankohtaisohjelma alkaa Suomessa.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Yhdysvallat hyökkäsi Panamaan syrjäyttääkseen Manuel Noriegan. Romanissa presidentti Nicolae Ceaușescu ja hänen vaimonsa Elena otettiin kiinni ja teloitettiin pikaoikeudenkäynnin jälkeen. Chilessä järjestettiin ensimmäiset vapaat vaalit 16 vuoteen ja Brasiliassa 29 vuoteen.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Tammikuu 1990&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: UNTAG:n esikunta antoi suunnitteluperusteita operaation purkuun. Kuun viimeisenä päivänä puolustusministeri Ole Norrback sekä kenrl Hägglund seurueineen vierailulle.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Liikenneturva ilmoitti, että Suomen tieliikenteessä oli vuoden 1989 aikana kuollut 750 ja loukkaantunut noin 13 000 ihmistä eli enemmän kuin kertaakaan 1980-luvulla.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Panaman presidentti Manuel Noriega antautui yhdysvaltalaisjoukoille. Neuvostoliiton ensimmäinen McDonald&#039;s avattiin Moskovassa.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Helmikuu 1990&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: &#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa:&lt;br /&gt;
** Maailmalla:&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Maaliskuu 1990&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: Namibia itsenäistyi 21.3.1990. Suuri itsenäistymisjuhla pääkaupungissa Windhoekissa.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa:&lt;br /&gt;
** Maailmalla:&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Huhtikuu 1990&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: &#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa:&lt;br /&gt;
** Maailmalla:&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Toukokuu 1990&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: &#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa:&lt;br /&gt;
** Maailmalla:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Komentajan päiväkäskyt===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pataljoonan komentaja antoi vuoden aikana yhdeksän päiväkäskyä. [[UNTAG FINBATT komentajan päiväkäskyt]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Vapaa-ajan vietto===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Loman ja palvelusvapaan määrä&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lomaa ja palvelusvapaata kertyi niin paljon, etteivät kaikki ennättäneet käyttää kaikkia ansaitsemiaan vapaita. Pelisääntöjen mukaan palvelusvapaata ei saanut viettää toimialueella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Suomi-lomat&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Huoltolentojen väli oli kolme viikkoa pois lukien ensimmäinen kahden viikon väli kesä-heinäkuussa 1989. Muutaman ensimmäisen huoltolennon hoiti itäsaksalainen lentoyhtiö, joten Euroopan välilasku niillä lennoilla oli Berliinissä. Loput huoltolennot hoiti hollantilainen Air Holland, jonka Euroopan välilaskut olivat Amsterdamissa. Useimmat kävivät lomalla Suomessa 2-3 kertaa vuoden aikana.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Papinretket&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Papinretkiä tehtiin eniten [http://fi.wikipedia.org/wiki/Etoshan_kansallispuisto Etoshan luonnonpuistoon] Ambomaan eteläosaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;FinNamila Swakopmundissa&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pataljoonalla oli vuokrattuna rannikolla Swakopmundissa huvila, jonka kutsumanimi oli FinNamila. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Swakopmund Swakopmundin rannikkokaupunki] on lähellä Walvis Bayn syväsatamakaupunkia. Pataljoonan bussi ajoi viikottain edestakaisen matkan Rundusta Swakopmundiin. Swakopmund on suosittu turismikaupunki ja sen sanotaan olevan myös Namibian saksalaisin kaupunki. Ilmasto on viileähkö ja sademäärä vuodessa vain alle 20 mm rannikkoa pitkin pohjoista kohden kulkevan kylmän merivirran ansiosta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Etelä-Afrikka&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaikkiaan vapaa-ajanviettomahdollisuudet alueella olivat selvästi heikommat tai ainakin pidemmän etäisyyden päässä kuin esimerkiksi Lähi-Idässä, jolloin Etelä-Afrikan merkitys lomakohteena korostui. Etelä-Afrikka oli operaation aikaan kansainvälisessä boikotissa [http://fi.wikipedia.org/wiki/Apartheid apartheid]-politiikan johdosta, ja suomalaisten YK-miesten lomailu siellä aiheutti kovaa väittelyä Suomessa. Oli tahoja, joiden mielestä YK-miehiltä tuli kieltää E-A:an matkustaminen. Keskustelun jälkeen puolustusministeriö antoi ratkaisuvallan asiassa pataljoonan komentajalle. Komentaja päätti heinäkuussa 1989, ettei lomalla olevien YK-miesten matkailua ole syytä rajoittaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Etelä-Afrikkassa oli mahdollista ostaa edullinen &#039;&#039;viiden kaupungin lippu&#039;&#039;, jonka alku- ja päätepisteenä pystyi olemaan myös Windhoek. Lipulla pystyi siis vierailemaan kolmessa Etelä-Afrikan kaupungissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Viktorian putoukset&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[http://fi.wikipedia.org/wiki/Victorian_putoukset Viktorian putoukset] olivat aivan 1. JK:n toimialueen vieressä Zimbabwen ja Sambian rajalla. Matkaa Katima Mulilosta oli noin 180 km.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Kaukokohteet&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pataljoonan matkatoimisto tilasi matkoja YK-miehille muun muassa Rio de Janeiroon ja Malediiveille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===YKSN:n arkisto===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
YKSN:n arkisto on Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteessä (entinen Sota-arkisto). Sörnäisissä ei enää ole tutkijasalipalvelua, vaan aineistoon tutustuminen tapahtuu [http://www.arkisto.fi/fi/yhteystiedot/ Kansallisarkiston] Rauhankadun toimipisteen tutkijasalissa Helsingissä. Aineiston tilaamisen ohjeet löytyvät Arkistolaitoksen verkkosivuilta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
YKSN:n arkiston [http://kronos.narc.fi/aarre/naytakuva.php?id=9918 sisällysluettelo] löytyy netistä. Arkisto koostuu kahdesta sidotusta kirjeenvaihtokirjasta ja 88 arkistokansiosta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Linkit ==&lt;br /&gt;
[http://www.youtube.com/watch?v=L1iTN8M4quQ Youtube YKSN-UNTAG Suomalaiset Namibiassa] Arto Aunolan käsikirjoittama ja selostama video FINBATTin toiminnasta (59 min)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[https://www.facebook.com/groups/79209617751/?fref=ts Facebook FINBATT-UNTAG, 3RD COY, NAMIBIA 1989] 3. JK:ssa palvelleiden suljettu ryhmä&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[https://www.facebook.com/groups/305711446895/?fref=ts Facebook UNTAG Namibia - South West Africa] UNTAG:ssa palvelleiden (kansainvälinen) suljettu ryhmä&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[http://en.wikipedia.org/wiki/United_Nations_Transition_Assistance_Group UNTAG Wikipediassa]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lehtileikkeitä ==&lt;br /&gt;
[http://www.holkkari.fi/rtwiki/images/0/0f/Apu_8_1990.jpg UNTAG Apu-lehti numero 8 vuodelta 1990]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Kirjallisuutta ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Breytenbach, Jan. 2002. &#039;&#039;The Buffalo Soldiers - The Story of South Africa&#039;s 32-Battalion 1975-1993&#039;&#039;. Eteläafrikkalaisen eversti Jan Breytenbachin kirjoittama legendaarisen 32-pataljoonan tarina. Breytenbach perusti pataljoonan ja toimi sen ensimmäisenä komentajana. UNTAG:sta kirjassa mainitaan vain yhdellä sivulla (sivu 235).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Koivumäki, Jarno. 2004. &#039;&#039;Ajatusteni Afrikka - Rauhan sotilaana Namibiassa 1989-90&#039;&#039;. 2. JK:ssa palvelleen Jarno Koivumäen kertomus elämästä Caprivin käytävässä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Merikallio, Katri &amp;amp; Ruokanen, Tapani. 2009. &#039;&#039;Matkalla - Martti Ahtisaaren tarina&#039;&#039;. Martti Ahtisaaren elämänkerta, jossa Namibian YK-operaation vaiheista kerrotaan yksityiskohtaisesti sivuilla 96-156.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Seppä, Mauri. 2011. &#039;&#039;Vuosi Namibiassa 1989-1990&#039;&#039;. 3. JK:n päällikön Mauri Sepän kertomus elämästä Bushmanlandissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lähteet ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[ Category: Suomalaisten rauhanturvaoperaatiot]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Yltsi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG&amp;diff=543</id>
		<title>UNTAG</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG&amp;diff=543"/>
		<updated>2014-03-14T07:58:52Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Yltsi: /* YK:n suomalainen valvontajoukko Namibiassa (YKSN) */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;UNTAG (United Nations Transition Assistance Group) oli Yhdistyneiden kansakuntien Namibiaan sijoittunut rauhanturvaoperaatio. Operaatio alkoi huhtikuussa 1989 ja päättyi maaliskuussa 1990. Operaation johdossa oli YK:n erityisedustaja Martti Ahtisaari. Operaation tehtävänä oli turvata yhteiskuntajärjestys siirtymäkaudella Etelä-Afrikan joukkojen vetäytymisestä Namibian itsenäistymiseen sekä erityisesti huolehtia, että maassa järjestettiin demokraattiset, vapaat ja rehdit vaalit.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Yleistä ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Namibian historiasta===&lt;br /&gt;
Namibian historia on kuvattu tiiviissä muodossa muun muassa [http://fi.wikipedia.org/wiki/Namibia tässä wikipedian artikkelissa]. Lyhyesti:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Alkuasukkaat:&#039;&#039;&#039; Alueen alkuasukkaina pidetään keräilyllä ja metsästyksellä eläviä [http://fi.wikipedia.org/wiki/Sanit san]-kansaa eli bushmanneja sekä etelästä Hyväntoivonniemeltä saapuneita namoja. Suurin etninen ryhmä on aikanaan pohjoisesta saapuneet [http://fi.wikipedia.org/wiki/Ovambot owambot], joiden pääosa asuu Angolan rajan lähellä [http://fi.wikipedia.org/wiki/Ambomaa Ambomaalla] (englanniksi Ovamboland). Muita etnisiä ryhmiä ovat muun muassa hererot ja kavangot.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Löytöretkien aika:&#039;&#039;&#039; Eurooppalaisten tietoisuuteen Namibia tuli 1480-luvulla, kun portugalilaiset tutkimusmatkailijat purjehtivat Afrikan rannikkoa etelään.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Saksan siirtomaana:&#039;&#039;&#039; Eurooppalaisten jakaessa siirtomaa-alueita 1884 Namibia annettiin Saksan hallintaan, jonka seurauksena saksalaiset ottivat maan haltuun lukuun ottamatta Britannian hallussa ollutta [http://fi.wikipedia.org/wiki/Walvis_Bay Walvis Bayn] aluetta. Alueen rajat määriteltiin 1890 ja Namibiasta tuli virallisesti Saksan siirtomaa ([http://fi.wikipedia.org/wiki/Saksan_Lounais-Afrikka Saksan Lounais-Afrikka]). Hererot ja namat kapinoivat 1904-1907; 80 % hereroista ja puolet namoista sai surmansa. Saksalaisajan vaikutus näkyy maassa edelleen mm. rakennuksissa.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Etelä-Afrikan hallinnassa:&#039;&#039;&#039; Vuonna 1915 Etelä-Afrikka (Englannin puolesta) hyökkäsi maahan, mikä päätti Saksan siirtomaavallan. Ensimmäisen maailmansodan aikana Etelä-Afrikka piti Namibiaa hallussaan Kansainliiton mandaatilla. Englanti hallitsi Namibiaa toiseen maailmansotaan saakka, jolloin Etelä-Afrikka otti maan täysin hallintaansa Englannin vaatimuksesta. Namibiasta tuli näin käytännössä Etelä-Afrikan unionin viides maakunta. Kun Kansainliitto lakkautettiin toisen maailmansodan jälkeen, mandaattialueet siirrettiin YK:n huoltohallintoalueiksi 1966. Etelä-Afrikan tasavalta kuitenkin torjui tämän ja jatkoi läsnäoloaan alueella.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Vastarinnan aika:&#039;&#039;&#039; Vastarintaa eteläafrikkalaisia vastaan alkoi kehittyä 1940-luvulta lähtien. &amp;quot;Lounais-Afrikan kansanjärjestö&amp;quot; (SWAPO) -nimellä kulkeva marxilainen sissiryhmä käynnisti alueella itsenäisyyssodan 1966. E-A lisäsi miehitysjoukkoja ja sääti tiukat terrorismin vastaiset lait tuomiten niillä SWAPOlaisia ankarasti. Jopa 40 000 namibialaista pakeni tuolloin naapurimaihin. Maan nimi muutettiin virallisesti Namibiaksi vuonna 1968. YK julisti E-A:n edelleen jatkuneen läsnäolon Namibiassa laittomaksi vuonna 1971 ja vuonna 1972 YK:n yleiskokous tunnusti SWAPOn ainoaksi autenttiseksi edustajaksi Namibian kansalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===YK:n päätöslauselma 435===&lt;br /&gt;
YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 435 ([http://en.wikipedia.org/wiki/United_Nations_Security_Council_Resolution_435 resolution 435]) 29.9.1978 oli ratkaiseva askel Namibian itsenäistymisessä. Päätöslauselman mukaan Namibiassa tultaisiin järjestämään vapaat ja demokraattiset &#039;&#039;(free and fair)&#039;&#039; vaalit, jonka jälkeen Namibian itsenäistyisi. Siirtymäkaudella eteläafrikkalaisten vetäytymistä ja vaaleja valvoisi UNTAG:ksi nimitetty rauhanturvaoperaatio.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kiistan yksi osapuoli eli Etelä-Afrikka suostui implementoimaan päätöslauselman vasta joulukuussa 1988 kansainvälisen painostuksen johdosta, joten itsenäistymisprosessin viimeinen vaihe saatiin liikkeelle vasta keväällä 1989.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== YK:n suomalainen valvontajoukko Namibiassa (YKSN)==&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
===Suomalaiset UNTAG:n organisaatiossa===&lt;br /&gt;
Suurin osa Namibiassa palvelleista suomalaisista palveli UNTAG:n suomalaisessa pataljoonassa (FINBATT). Lisäksi suomalaisia sotilaita oli kansainvälisessä esikunnassa, kansainvälisessä sotilaspoliisikomppaniassa ja sotilastarkkailijoina. Martti Ahtisaaren ohella muutama suomalainen siviili palveli UNTAG:n siviilipuolella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[UNTAG HQ:n suomalainen Esikuntaryhmä]]&lt;br /&gt;
* UNTAG HQ:n sotilaspoliisiosasto&lt;br /&gt;
* [[UNTAG sotilastarkkailijat]]&lt;br /&gt;
* UNTAG FINBATT&lt;br /&gt;
** [[UNTAG FINBATT Esikunta]]&lt;br /&gt;
** UNTAG FINBATT Esikunta- ja huoltokomppania&lt;br /&gt;
** [[UNTAG FINBATT 1. Jääkärikomppania]]&lt;br /&gt;
** UNTAG FINBATT 2. Jääkärikomppania&lt;br /&gt;
** UNTAG FINBATT 3. Jääkärikomppania&lt;br /&gt;
** UNTAG FINBATT Tiedustelukomppania (4. JK)&lt;br /&gt;
** UNTAG FINBATT 5. Jääkärikomppania&lt;br /&gt;
* UNTAG:n siviilipuolella palvelleita suomalaisia&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Aikajana===&lt;br /&gt;
Operaation aikaisia tapahtumia on kirjattu [[UNTAG:n aikajana]]lle. Tärkeimpiä tapahtumia Namibiassa sekä muualla kuukausittain oli seuraavasti:&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Helmikuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Kalevi Sorsa syrjäytti Matti Ahteen eduskunnan puhemiehen paikalta. SDP:n puheenjohtaja Pertti Paasio tuli Sorsan tilalle ulkoministeriksi.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Afganistanin sisällissota: viimeiset Neuvostoliiton joukot lähtivät Kabulista; Neuvostoliiton miehitys päättyi. Pieter Botha erosi terveyssyistä Etelä-Afrikan johdosta.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Maaliskuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiaan valmistautuva FINBATT: Koulutuksessa Niinisalossa.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: YK:n erityisedustaja Martti Ahtisaari saapuu Windhoekiin 31.3.1989.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Veikko &amp;quot;Jammu&amp;quot; Siltavuori kaappasi ja murhasi kaksi 8-vuotiasta tyttöä Helsingin Myllypurossa.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Exxon Valdez -tankkerista vuosi 240 000 tynnyriä öljyä mereen Alaskassa.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Huhtikuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: 1.4.1989 UNTAG:n mandaatti astui voimaan keskiyöllä. SWAPO lähetti sopimusten vastaisesti aseistettuja taistelijoitaan rajan yli Angolasta Namibian puolelle. Eteläafrikkalaisten ja SWAPOn välillä syntyy taisteluja. Tilanne rauhoittui 8.4. FINBATT operatiivisessa valmiudessa noin 17.4. alkaen.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Eduskunta hyväksyi Suomen liittymisen Euroopan Unionin jäseneksi. Tiedekeskus Heureka avasi ovensa Tikkurilassa.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Neuvostoliitto aloitti joukkojensa kotiuttamisen Puolasta.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Toukokuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: FINBATTin alueella olleet eteläafrikkalaiset joukot kotiutettiin.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Suomesta tuli Euroopan neuvoston jäsen. Vihreä Liitto piti ensimmäisen puoluekokouksensa.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Egypti hyväksyttiin jälleen Arabiliiton jäseneksi 10 vuotta siitä erottamisen jälkeen.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Kesäkuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: FINBATTin ensimmäinen huoltolento Grootfontainista Suomeen, 200 suomalaista lomalle kahdeksi viikoksi.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Paavi Johannes Paavali II kävi Suomessa.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Tiananmenin aukion mielenosoituksen tukahduttaminen muuttui verilöylyksi Pekingissä.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Heinäkuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Suomalaisten rauhanturvaajien Etelä-Afrikan matkailu herätti keskustelua.&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: pataljoonan komentaja päätti, ettei Etelä-Afrikan matkailua rajoiteta. Heinäkuun alussa vuoden kylmin ajanjakso, Rundussa jopa yöpakkasia.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Varsovan liitto ilmoitti, että jokaisella sen jäsenmaalla on oikeus päättää itse omista asioistaan; tätä pidettiin voittona Mihail Gorbatšovin näkemykselle &amp;quot;erilaisista teistä sosialismiin&amp;quot;. Tukholman käräjäoikeus tuomitsi Olof Palmen murhasta syytetyn Christer Petterssonin elinkautiseen vankeuteen, vaikka hänen syyllisyyttään ei pystytty todistamaan täysin aukottomasti.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Elokuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Suomi ilmoitti ottavansa vastaan 160 kurdia ns. kiintiöpakolaisina Irakin ja Iranin alueelta loppuvuoden aikana.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Etelä-Afrikan presidentti P.W. Botha erosi virastaan kesken virkakautensa kärsittyään tappion oman puolueensa sisäisessä valtataistelussa. Väliaikaiseksi presidentiksi valittiin puoluejohtaja Frederik de Klerk.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Syyskuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
**&#039;&#039;Namibiassa: Namibian vapautusjärjestön SWAPOn johtaja Sam Nujoma palasi kotimaahansa lähes 30 vuoden maanpaosta. Neljä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsentä, Markus Aaltonen (SDP), Esko Almgren (SKL), Jörn Donner (RKP) ja Eeva Kuuskoski-Vikatmaa (Kesk.), aloitti viikon pituisen vierailun Botswanassa ja Namibiassa. Suunniteltu käynti Etelä-Afrikassa jouduttiin perumaan asiasta kotimaassa nousseen kohun vuoksi. Ainoana valtuuskunnan jäsenenä Jörn Donner kävi tutustumassa lähemmin Etelä-Afrikan oloihin.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: SKP:n keskuskomitea ja SKDL:n liittoneuvosto päättivät alustavasti toimintojensa yhdistämisestä uuteen, vuonna 1990 perustettavaan Vasemmistoliittoon.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Unkarin hallitus avasi maan länsirajan DDR:stä länteen lähteville ihmisille.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Lokakuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: Vuoden kuumin kuukausi, päivän ylin lämpötila yleisesti yli +40 C.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Wärtsilä Meriteollisuus teki Suomen suurimman konkurssin.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Kiina esitti Norjan suurkäräjien Nobel-komitealle voimakkaan vastalauseen sen vuoksi, että Nobelin rauhanpalkinto oli päätetty myöntää Tiibetin hengelliselle johtajalle 14. dalai-lamalle. Svean hovioikeus vapautti Olof Palmen murhasta syytetyn Christer Petterssonin näytön puutteessa.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Marraskuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: Vaalit.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Meriteollisuuden raunioille perustettiin uusi telakkayhtiö Masa-Yards Oy.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Unkari jätti jäsenhakemuksen Euroopan neuvostolle. Tšekkoslovakian kommunistinen puolue määräsi pidettäväksi monipuoluevaalit.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Joulukuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: Sotilassoittokunnan vierailu. Sadekausi myöhässä, pahin kuivuus 30 vuoteen. Suomen 72. itsenäisyyspäivänä mitaliparaati Rundussa ja iltajuhla Winhoekissa.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Pohjoismaiden ensimmäinen aamuajankohtaisohjelma alkaa Suomessa.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Yhdysvallat hyökkäsi Panamaan syrjäyttääkseen Manuel Noriegan. Romanissa presidentti Nicolae Ceaușescu ja hänen vaimonsa Elena otettiin kiinni ja teloitettiin pikaoikeudenkäynnin jälkeen. Chilessä järjestettiin ensimmäiset vapaat vaalit 16 vuoteen ja Brasiliassa 29 vuoteen.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Tammikuu 1990&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: UNTAG:n esikunta antoi suunnitteluperusteita operaation purkuun. Kuun viimeisenä päivänä puolustusministeri Ole Norrback sekä kenrl Hägglund seurueineen vierailulle.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Liikenneturva ilmoitti, että Suomen tieliikenteessä oli vuoden 1989 aikana kuollut 750 ja loukkaantunut noin 13 000 ihmistä eli enemmän kuin kertaakaan 1980-luvulla.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Panaman presidentti Manuel Noriega antautui yhdysvaltalaisjoukoille. Neuvostoliiton ensimmäinen McDonald&#039;s avattiin Moskovassa.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Helmikuu 1990&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: &#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa:&lt;br /&gt;
** Maailmalla:&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Maaliskuu 1990&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: Namibia itsenäistyi 21.3.1990. Suuri itsenäistymisjuhla pääkaupungissa Windhoekissa.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa:&lt;br /&gt;
** Maailmalla:&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Huhtikuu 1990&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: &#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa:&lt;br /&gt;
** Maailmalla:&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Toukokuu 1990&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: &#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa:&lt;br /&gt;
** Maailmalla:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Komentajan päiväkäskyt===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pataljoonan komentaja antoi vuoden aikana yhdeksän päiväkäskyä. [[UNTAG FINBATT komentajan päiväkäskyt]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Vapaa-ajan vietto===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Loman ja palvelusvapaan määrä&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lomaa ja palvelusvapaata kertyi niin paljon, etteivät kaikki ennättäneet käyttää kaikkia ansaitsemiaan vapaita. Pelisääntöjen mukaan palvelusvapaata ei saanut viettää toimialueella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Suomi-lomat&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Huoltolentojen väli oli kolme viikkoa pois lukien ensimmäinen kahden viikon väli kesä-heinäkuussa 1989. Muutaman ensimmäisen huoltolennon hoiti itäsaksalainen lentoyhtiö, joten Euroopan välilasku niillä lennoilla oli Berliinissä. Loput huoltolennot hoiti hollantilainen Air Holland, jonka Euroopan välilaskut olivat Amsterdamissa. Useimmat kävivät lomalla Suomessa 2-3 kertaa vuoden aikana.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Papinretket&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Papinretkiä tehtiin eniten [http://fi.wikipedia.org/wiki/Etoshan_kansallispuisto Etoshan luonnonpuistoon] Ambomaan eteläosaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;FinNamila Swakopmundissa&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pataljoonalla oli vuokrattuna huvila, jonka kutsumanimi oli FinNamila. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Swakopmund Swakopmundin rannikkokaupunki] on lähellä Walvis Bayn syväsatamakaupunkia. Pataljoonan bussi ajoi viikottain edestakaisen matkan Rundusta Swakopmundiin. Swakopmund on suosittu turismikaupunki ja sen sanotaan olevan myös Namibian saksalaisin kaupunki. Ilmasto on viileähkö ja sademäärä vuodessa vain alle 20 mm rannikkoa pitkin pohjoista kohden kulkevan kylmän merivirran ansiosta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Etelä-Afrikka&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaikkiaan vapaa-ajanviettomahdollisuudet alueella olivat selvästi heikommat tai ainakin pidemmän etäisyyden päässä kuin esimerkiksi Lähi-Idässä, jolloin Etelä-Afrikan merkitys lomakohteena korostui. Etelä-Afrikka oli operaation aikaan kansainvälisessä boikotissa [http://fi.wikipedia.org/wiki/Apartheid apartheid]-politiikan johdosta, ja suomalaisten YK-miesten lomailu siellä aiheutti kovaa väittelyä Suomessa. Oli tahoja, joiden mielestä YK-miehiltä tuli kieltää E-A:an matkustaminen. Keskustelun jälkeen puolustusministeriö antoi ratkaisuvallan asiassa pataljoonan komentajalle. Komentaja päätti heinäkuussa 1989, ettei lomalla olevien YK-miesten matkailua ole syytä rajoittaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Etelä-Afrikkassa oli mahdollista ostaa edullinen &#039;&#039;viiden kaupungin lippu&#039;&#039;, jonka alku- ja päätepisteenä pystyi olemaan myös Windhoek. Lipulla pystyi siis vierailemaan kolmessa Etelä-Afrikan kaupungissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Viktorian putoukset&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[http://fi.wikipedia.org/wiki/Victorian_putoukset Viktorian putoukset] olivat aivan 1. JK:n toimialueen vieressä Zimbabwen ja Sambian rajalla. Matkaa Katima Mulilosta oli noin 180 km.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Kaukokohteet&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pataljoonan matkatoimisto tilasi matkoja YK-miehille muun muassa Rio de Janeiroon ja Malediiveille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===YKSN:n arkisto===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
YKSN:n arkisto on Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteessä (entinen Sota-arkisto). Sörnäisissä ei enää ole tutkijasalipalvelua, vaan aineistoon tutustuminen tapahtuu [http://www.arkisto.fi/fi/yhteystiedot/ Kansallisarkiston] Rauhankadun toimipisteen tutkijasalissa Helsingissä. Aineiston tilaamisen ohjeet löytyvät Arkistolaitoksen verkkosivuilta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
YKSN:n arkiston [http://kronos.narc.fi/aarre/naytakuva.php?id=9918 sisällysluettelo] löytyy netistä. Arkisto koostuu kahdesta sidotusta kirjeenvaihtokirjasta ja 88 arkistokansiosta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Linkit ==&lt;br /&gt;
[http://www.youtube.com/watch?v=L1iTN8M4quQ Youtube YKSN-UNTAG Suomalaiset Namibiassa] Arto Aunolan käsikirjoittama ja selostama video FINBATTin toiminnasta (59 min)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[https://www.facebook.com/groups/79209617751/?fref=ts Facebook FINBATT-UNTAG, 3RD COY, NAMIBIA 1989] 3. JK:ssa palvelleiden suljettu ryhmä&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[https://www.facebook.com/groups/305711446895/?fref=ts Facebook UNTAG Namibia - South West Africa] UNTAG:ssa palvelleiden (kansainvälinen) suljettu ryhmä&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[http://en.wikipedia.org/wiki/United_Nations_Transition_Assistance_Group UNTAG Wikipediassa]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lehtileikkeitä ==&lt;br /&gt;
[http://www.holkkari.fi/rtwiki/images/0/0f/Apu_8_1990.jpg UNTAG Apu-lehti numero 8 vuodelta 1990]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Kirjallisuutta ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Breytenbach, Jan. 2002. &#039;&#039;The Buffalo Soldiers - The Story of South Africa&#039;s 32-Battalion 1975-1993&#039;&#039;. Eteläafrikkalaisen eversti Jan Breytenbachin kirjoittama legendaarisen 32-pataljoonan tarina. Breytenbach perusti pataljoonan ja toimi sen ensimmäisenä komentajana. UNTAG:sta kirjassa mainitaan vain yhdellä sivulla (sivu 235).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Koivumäki, Jarno. 2004. &#039;&#039;Ajatusteni Afrikka - Rauhan sotilaana Namibiassa 1989-90&#039;&#039;. 2. JK:ssa palvelleen Jarno Koivumäen kertomus elämästä Caprivin käytävässä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Merikallio, Katri &amp;amp; Ruokanen, Tapani. 2009. &#039;&#039;Matkalla - Martti Ahtisaaren tarina&#039;&#039;. Martti Ahtisaaren elämänkerta, jossa Namibian YK-operaation vaiheista kerrotaan yksityiskohtaisesti sivuilla 96-156.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Seppä, Mauri. 2011. &#039;&#039;Vuosi Namibiassa 1989-1990&#039;&#039;. 3. JK:n päällikön Mauri Sepän kertomus elämästä Bushmanlandissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lähteet ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[ Category: Suomalaisten rauhanturvaoperaatiot]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Yltsi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG&amp;diff=542</id>
		<title>UNTAG</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG&amp;diff=542"/>
		<updated>2014-03-14T07:56:25Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Yltsi: /* YK:n suomalainen valvontajoukko Namibiassa (YKSN) */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;UNTAG (United Nations Transition Assistance Group) oli Yhdistyneiden kansakuntien Namibiaan sijoittunut rauhanturvaoperaatio. Operaatio alkoi huhtikuussa 1989 ja päättyi maaliskuussa 1990. Operaation johdossa oli YK:n erityisedustaja Martti Ahtisaari. Operaation tehtävänä oli turvata yhteiskuntajärjestys siirtymäkaudella Etelä-Afrikan joukkojen vetäytymisestä Namibian itsenäistymiseen sekä erityisesti huolehtia, että maassa järjestettiin demokraattiset, vapaat ja rehdit vaalit.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Yleistä ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Namibian historiasta===&lt;br /&gt;
Namibian historia on kuvattu tiiviissä muodossa muun muassa [http://fi.wikipedia.org/wiki/Namibia tässä wikipedian artikkelissa]. Lyhyesti:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Alkuasukkaat:&#039;&#039;&#039; Alueen alkuasukkaina pidetään keräilyllä ja metsästyksellä eläviä [http://fi.wikipedia.org/wiki/Sanit san]-kansaa eli bushmanneja sekä etelästä Hyväntoivonniemeltä saapuneita namoja. Suurin etninen ryhmä on aikanaan pohjoisesta saapuneet [http://fi.wikipedia.org/wiki/Ovambot owambot], joiden pääosa asuu Angolan rajan lähellä [http://fi.wikipedia.org/wiki/Ambomaa Ambomaalla] (englanniksi Ovamboland). Muita etnisiä ryhmiä ovat muun muassa hererot ja kavangot.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Löytöretkien aika:&#039;&#039;&#039; Eurooppalaisten tietoisuuteen Namibia tuli 1480-luvulla, kun portugalilaiset tutkimusmatkailijat purjehtivat Afrikan rannikkoa etelään.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Saksan siirtomaana:&#039;&#039;&#039; Eurooppalaisten jakaessa siirtomaa-alueita 1884 Namibia annettiin Saksan hallintaan, jonka seurauksena saksalaiset ottivat maan haltuun lukuun ottamatta Britannian hallussa ollutta [http://fi.wikipedia.org/wiki/Walvis_Bay Walvis Bayn] aluetta. Alueen rajat määriteltiin 1890 ja Namibiasta tuli virallisesti Saksan siirtomaa ([http://fi.wikipedia.org/wiki/Saksan_Lounais-Afrikka Saksan Lounais-Afrikka]). Hererot ja namat kapinoivat 1904-1907; 80 % hereroista ja puolet namoista sai surmansa. Saksalaisajan vaikutus näkyy maassa edelleen mm. rakennuksissa.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Etelä-Afrikan hallinnassa:&#039;&#039;&#039; Vuonna 1915 Etelä-Afrikka (Englannin puolesta) hyökkäsi maahan, mikä päätti Saksan siirtomaavallan. Ensimmäisen maailmansodan aikana Etelä-Afrikka piti Namibiaa hallussaan Kansainliiton mandaatilla. Englanti hallitsi Namibiaa toiseen maailmansotaan saakka, jolloin Etelä-Afrikka otti maan täysin hallintaansa Englannin vaatimuksesta. Namibiasta tuli näin käytännössä Etelä-Afrikan unionin viides maakunta. Kun Kansainliitto lakkautettiin toisen maailmansodan jälkeen, mandaattialueet siirrettiin YK:n huoltohallintoalueiksi 1966. Etelä-Afrikan tasavalta kuitenkin torjui tämän ja jatkoi läsnäoloaan alueella.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Vastarinnan aika:&#039;&#039;&#039; Vastarintaa eteläafrikkalaisia vastaan alkoi kehittyä 1940-luvulta lähtien. &amp;quot;Lounais-Afrikan kansanjärjestö&amp;quot; (SWAPO) -nimellä kulkeva marxilainen sissiryhmä käynnisti alueella itsenäisyyssodan 1966. E-A lisäsi miehitysjoukkoja ja sääti tiukat terrorismin vastaiset lait tuomiten niillä SWAPOlaisia ankarasti. Jopa 40 000 namibialaista pakeni tuolloin naapurimaihin. Maan nimi muutettiin virallisesti Namibiaksi vuonna 1968. YK julisti E-A:n edelleen jatkuneen läsnäolon Namibiassa laittomaksi vuonna 1971 ja vuonna 1972 YK:n yleiskokous tunnusti SWAPOn ainoaksi autenttiseksi edustajaksi Namibian kansalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===YK:n päätöslauselma 435===&lt;br /&gt;
YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 435 ([http://en.wikipedia.org/wiki/United_Nations_Security_Council_Resolution_435 resolution 435]) 29.9.1978 oli ratkaiseva askel Namibian itsenäistymisessä. Päätöslauselman mukaan Namibiassa tultaisiin järjestämään vapaat ja demokraattiset &#039;&#039;(free and fair)&#039;&#039; vaalit, jonka jälkeen Namibian itsenäistyisi. Siirtymäkaudella eteläafrikkalaisten vetäytymistä ja vaaleja valvoisi UNTAG:ksi nimitetty rauhanturvaoperaatio.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kiistan yksi osapuoli eli Etelä-Afrikka suostui implementoimaan päätöslauselman vasta joulukuussa 1988 kansainvälisen painostuksen johdosta, joten itsenäistymisprosessin viimeinen vaihe saatiin liikkeelle vasta keväällä 1989.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== YK:n suomalainen valvontajoukko Namibiassa (YKSN)==&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
===Suomalaiset UNTAG:n organisaatiossa===&lt;br /&gt;
Suurin osa Namibiassa palvelleista suomalaisista palveli UNTAG:n suomalaisessa pataljoonassa (FINBATT). Lisäksi suomalaisia sotilaita oli kansainvälisessä esikunnassa, kansainvälisessä sotilaspoliisikomppaniassa ja sotilastarkkailijoina. Martti Ahtisaaren ohella muutama suomalainen siviili palveli UNTAG:n siviilipuolella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[UNTAG HQ:n suomalainen Esikuntaryhmä]]&lt;br /&gt;
* UNTAG HQ:n sotilaspoliisiosasto&lt;br /&gt;
* [[UNTAG sotilastarkkailijat]]&lt;br /&gt;
* UNTAG FINBATT&lt;br /&gt;
** [[UNTAG FINBATT Esikunta]]&lt;br /&gt;
** UNTAG FINBATT Esikunta- ja huoltokomppania&lt;br /&gt;
** [[UNTAG FINBATT 1. Jääkärikomppania]]&lt;br /&gt;
** UNTAG FINBATT 2. Jääkärikomppania&lt;br /&gt;
** UNTAG FINBATT 3. Jääkärikomppania&lt;br /&gt;
** UNTAG FINBATT Tiedustelukomppania (4. JK)&lt;br /&gt;
** UNTAG FINBATT 5. Jääkärikomppania&lt;br /&gt;
* UNTAG:n siviilipuolella palvelleita suomalaisia&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Aikajana===&lt;br /&gt;
Operaation aikaisia tapahtumia on kirjattu [[UNTAG:n aikajana]]lle. Tärkeimpiä tapahtumia Namibiassa sekä muualla kuukausittain oli seuraavasti:&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Helmikuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Kalevi Sorsa syrjäytti Matti Ahteen eduskunnan puhemiehen paikalta. SDP:n puheenjohtaja Pertti Paasio tuli Sorsan tilalle ulkoministeriksi.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Afganistanin sisällissota: viimeiset Neuvostoliiton joukot lähtivät Kabulista; Neuvostoliiton miehitys päättyi. Pieter Botha erosi terveyssyistä Etelä-Afrikan johdosta.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Maaliskuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiaan valmistautuva FINBATT: Koulutuksessa Niinisalossa.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: YK:n erityisedustaja Martti Ahtisaari saapuu Windhoekiin 31.3.1989.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Veikko &amp;quot;Jammu&amp;quot; Siltavuori kaappasi ja murhasi kaksi 8-vuotiasta tyttöä Helsingin Myllypurossa.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Exxon Valdez -tankkerista vuosi 240 000 tynnyriä öljyä mereen Alaskassa.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Huhtikuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: 1.4.1989 UNTAG:n mandaatti astui voimaan keskiyöllä. SWAPO lähetti sopimusten vastaisesti aseistettuja taistelijoitaan rajan yli Angolasta Namibian puolelle. Eteläafrikkalaisten ja SWAPOn välillä syntyy taisteluja. Tilanne rauhoittui 8.4. FINBATT operatiivisessa valmiudessa noin 17.4. alkaen.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Eduskunta hyväksyi Suomen liittymisen Euroopan Unionin jäseneksi. Tiedekeskus Heureka avasi ovensa Tikkurilassa.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Neuvostoliitto aloitti joukkojensa kotiuttamisen Puolasta.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Toukokuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: FINBATTin alueella olleet eteläafrikkalaiset joukot kotiutettiin.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Suomesta tuli Euroopan neuvoston jäsen. Vihreä Liitto piti ensimmäisen puoluekokouksensa.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Egypti hyväksyttiin jälleen Arabiliiton jäseneksi 10 vuotta siitä erottamisen jälkeen.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Kesäkuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: FINBATTin ensimmäinen huoltolento Grootfontainista Suomeen, 200 suomalaista lomalle kahdeksi viikoksi.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Paavi Johannes Paavali II kävi Suomessa.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Tiananmenin aukion mielenosoituksen tukahduttaminen muuttui verilöylyksi Pekingissä.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Heinäkuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Suomalaisten rauhanturvaajien Etelä-Afrikan matkailu herätti keskustelua.&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: pataljoonan komentaja päätti, ettei Etelä-Afrikan matkailua rajoiteta. Heinäkuun alussa vuoden kylmin ajanjakso, Rundussa jopa yöpakkasia.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Varsovan liitto ilmoitti, että jokaisella sen jäsenmaalla on oikeus päättää itse omista asioistaan; tätä pidettiin voittona Mihail Gorbatšovin näkemykselle &amp;quot;erilaisista teistä sosialismiin&amp;quot;. Tukholman käräjäoikeus tuomitsi Olof Palmen murhasta syytetyn Christer Petterssonin elinkautiseen vankeuteen, vaikka hänen syyllisyyttään ei pystytty todistamaan täysin aukottomasti.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Elokuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Suomi ilmoitti ottavansa vastaan 160 kurdia ns. kiintiöpakolaisina Irakin ja Iranin alueelta loppuvuoden aikana.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Etelä-Afrikan presidentti P.W. Botha erosi virastaan kesken virkakautensa kärsittyään tappion oman puolueensa sisäisessä valtataistelussa. Väliaikaiseksi presidentiksi valittiin puoluejohtaja Frederik de Klerk.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Syyskuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
**&#039;&#039;Namibiassa: Namibian vapautusjärjestön SWAPOn johtaja Sam Nujoma palasi kotimaahansa lähes 30 vuoden maanpaosta. Neljä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsentä, Markus Aaltonen (SDP), Esko Almgren (SKL), Jörn Donner (RKP) ja Eeva Kuuskoski-Vikatmaa (Kesk.), aloitti viikon pituisen vierailun Botswanassa ja Namibiassa. Suunniteltu käynti Etelä-Afrikassa jouduttiin perumaan asiasta kotimaassa nousseen kohun vuoksi. Ainoana valtuuskunnan jäsenenä Jörn Donner kävi tutustumassa lähemmin Etelä-Afrikan oloihin.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: SKP:n keskuskomitea ja SKDL:n liittoneuvosto päättivät alustavasti toimintojensa yhdistämisestä uuteen, vuonna 1990 perustettavaan Vasemmistoliittoon.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Unkarin hallitus avasi maan länsirajan DDR:stä länteen lähteville ihmisille.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Lokakuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: Vuoden kuumin kuukausi, päivän ylin lämpötila yleisesti yli +40 C.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Wärtsilä Meriteollisuus teki Suomen suurimman konkurssin.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Kiina esitti Norjan suurkäräjien Nobel-komitealle voimakkaan vastalauseen sen vuoksi, että Nobelin rauhanpalkinto oli päätetty myöntää Tiibetin hengelliselle johtajalle 14. dalai-lamalle. Svean hovioikeus vapautti Olof Palmen murhasta syytetyn Christer Petterssonin näytön puutteessa.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Marraskuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: Vaalit.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Meriteollisuuden raunioille perustettiin uusi telakkayhtiö Masa-Yards Oy.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Unkari jätti jäsenhakemuksen Euroopan neuvostolle. Tšekkoslovakian kommunistinen puolue määräsi pidettäväksi monipuoluevaalit.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Joulukuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: Sotilassoittokunnan vierailu. Sadekausi myöhässä, pahin kuivuus 30 vuoteen. Suomen 72. itsenäisyyspäivänä mitaliparaati Rundussa ja iltajuhla Winhoekissa.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Pohjoismaiden ensimmäinen aamuajankohtaisohjelma alkaa Suomessa.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Yhdysvallat hyökkäsi Panamaan syrjäyttääkseen Manuel Noriegan. Romanissa presidentti Nicolae Ceaușescu ja hänen vaimonsa Elena otettiin kiinni ja teloitettiin pikaoikeudenkäynnin jälkeen. Chilessä järjestettiin ensimmäiset vapaat vaalit 16 vuoteen ja Brasiliassa 29 vuoteen.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Tammikuu 1990&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: UNTAG:n esikunta antoi suunnitteluperusteita operaation purkuun. Kuun viimeisenä päivänä puolustusministeri Ole Norrback sekä kenrl Hägglund seurueineen vierailulle.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Liikenneturva ilmoitti, että Suomen tieliikenteessä oli vuoden 1989 aikana kuollut 750 ja loukkaantunut noin 13 000 ihmistä eli enemmän kuin kertaakaan 1980-luvulla.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Panaman presidentti Manuel Noriega antautui yhdysvaltalaisjoukoille. Neuvostoliiton ensimmäinen McDonald&#039;s avattiin Moskovassa.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Helmikuu 1990&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: &#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa:&lt;br /&gt;
** Maailmalla:&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Maaliskuu 1990&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: Namibia itsenäistyi 21.3.1990. Suuri itsenäistymisjuhla pääkaupungissa Windhoekissa.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa:&lt;br /&gt;
** Maailmalla:&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Huhtikuu 1990&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: &#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa:&lt;br /&gt;
** Maailmalla:&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Toukokuu 1990&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: &#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa:&lt;br /&gt;
** Maailmalla:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Komentajan päiväkäskyt===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pataljoonan komentaja antoi vuoden aikana yhdeksän päiväkäskyä. [[UNTAG FINBATT komentajan päiväkäskyt]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Vapaa-ajan vietto===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Loman ja palvelusvapaan määrä&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lomaa ja palvelusvapaata kertyi niin paljon, etteivät kaikki ennättäneet käyttää kaikkia ansaitsemiaan vapaita. Pelisääntöjen mukaan palvelusvapaata ei saanut viettää toimialueella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Suomi-lomat&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Huoltolentojen väli oli kolme viikkoa pois lukien ensimmäinen kahden viikon väli kesä-heinäkuussa 1989. Muutaman ensimmäisen huoltolennon hoiti itäsaksalainen lentoyhtiö, joten Euroopan välilasku niillä lennoilla oli Berliinissä. Loput huoltolennot hoiti hollantilainen Air Holland, jonka Euroopan välilaskut olivat Amsterdamissa. Useimmat kävivät lomalla Suomessa 2-3 kertaa vuoden aikana.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Papinretket&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Papinretkiä tehtiin eniten [http://fi.wikipedia.org/wiki/Etoshan_kansallispuisto Etoshan luonnonpuistoon] Ambomaan eteläosaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;FinNamila Swakopmundissa&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pataljoonalla oli vuokrattuna huvila, jonka kutsumanimi oli FinNamila. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Swakopmund Swakopmundin rannikkokaupunki] on lähellä Walvis Bayn syväsatamakaupunkia. Pataljoonan bussi ajoi viikottain edestakaisen matkan Rundusta Swakopmundiin. Swakopmund on suosittu turismikaupunki ja sen sanotaan olevan myös Namibian saksalaisin kaupunki. Ilmasto on viileähkö ja sademäärä vuodessa vain alle 20 mm rannikkoa pitkin pohjoista kohden kulkevan kylmän merivirran ansiosta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Etelä-Afrikka&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaikkiaan vapaa-ajanviettomahdollisuudet alueella olivat selvästi heikommat tai ainakin pidemmän etäisyyden päässä kuin esimerkiksi Lähi-Idässä, jolloin Etelä-Afrikan merkitys lomakohteena korostui. Etelä-Afrikka oli operaation aikaan kansainvälisessä boikotissa [http://fi.wikipedia.org/wiki/Apartheid apartheid]-politiikan johdosta, ja suomalaisten YK-miesten lomailu siellä aiheutti kovaa väittelyä Suomessa. Oli tahoja, joiden mielestä YK-miehiltä tuli kieltää E-A:an matkustaminen. Keskustelun jälkeen puolustusministeriö antoi ratkaisuvallan asiassa pataljoonan komentajalle. Komentaja päätti heinäkuussa 1989, ettei lomalla olevien YK-miesten matkailua ole syytä rajoittaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Etelä-Afrikkassa oli mahdollista ostaa edullinen &#039;&#039;viiden kaupungin lippu&#039;&#039;, jonka alku- ja päätepisteenä pystyi olemaan myös Windhoek. Lipulla pystyi siis vierailemaan kolmessa Etelä-Afrikan kaupungissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Viktorian putoukset&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[http://fi.wikipedia.org/wiki/Victorian_putoukset Viktorian putoukset] olivat aivan 1. JK:n toimialueen vieressä Zimbabwen ja Sambian rajalla. Matkaa Katima Mulilosta oli noin 180 km.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Kaukokohteet&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pataljoonan matkatoimisto tilasi matkoja YK-miehille muun muassa Rio de Janeiroon ja Malediiveille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Pataljoonan arkisto===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pataljoonan arkisto on Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteessä (entinen Sota-arkisto). Sörnäisissä ei enää ole tutkijasalipalvelua, vaan aineistoon tutustuminen tapahtuu [http://www.arkisto.fi/fi/yhteystiedot/ Kansallisarkiston] Rauhankadun toimipisteen tutkijasalissa Helsingissä. Aineiston tilaamisen ohjeet löytyvät Arkistolaitoksen verkkosivuilta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
YKSN:n arkiston [http://kronos.narc.fi/aarre/naytakuva.php?id=9918 sisällysluettelo]. Arkisto koostuu kahdesta sidotusta kirjeenvaihtokirjasta ja 88 arkistokansiosta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Linkit ==&lt;br /&gt;
[http://www.youtube.com/watch?v=L1iTN8M4quQ Youtube YKSN-UNTAG Suomalaiset Namibiassa] Arto Aunolan käsikirjoittama ja selostama video FINBATTin toiminnasta (59 min)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[https://www.facebook.com/groups/79209617751/?fref=ts Facebook FINBATT-UNTAG, 3RD COY, NAMIBIA 1989] 3. JK:ssa palvelleiden suljettu ryhmä&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[https://www.facebook.com/groups/305711446895/?fref=ts Facebook UNTAG Namibia - South West Africa] UNTAG:ssa palvelleiden (kansainvälinen) suljettu ryhmä&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[http://en.wikipedia.org/wiki/United_Nations_Transition_Assistance_Group UNTAG Wikipediassa]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lehtileikkeitä ==&lt;br /&gt;
[http://www.holkkari.fi/rtwiki/images/0/0f/Apu_8_1990.jpg UNTAG Apu-lehti numero 8 vuodelta 1990]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Kirjallisuutta ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Breytenbach, Jan. 2002. &#039;&#039;The Buffalo Soldiers - The Story of South Africa&#039;s 32-Battalion 1975-1993&#039;&#039;. Eteläafrikkalaisen eversti Jan Breytenbachin kirjoittama legendaarisen 32-pataljoonan tarina. Breytenbach perusti pataljoonan ja toimi sen ensimmäisenä komentajana. UNTAG:sta kirjassa mainitaan vain yhdellä sivulla (sivu 235).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Koivumäki, Jarno. 2004. &#039;&#039;Ajatusteni Afrikka - Rauhan sotilaana Namibiassa 1989-90&#039;&#039;. 2. JK:ssa palvelleen Jarno Koivumäen kertomus elämästä Caprivin käytävässä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Merikallio, Katri &amp;amp; Ruokanen, Tapani. 2009. &#039;&#039;Matkalla - Martti Ahtisaaren tarina&#039;&#039;. Martti Ahtisaaren elämänkerta, jossa Namibian YK-operaation vaiheista kerrotaan yksityiskohtaisesti sivuilla 96-156.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Seppä, Mauri. 2011. &#039;&#039;Vuosi Namibiassa 1989-1990&#039;&#039;. 3. JK:n päällikön Mauri Sepän kertomus elämästä Bushmanlandissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lähteet ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[ Category: Suomalaisten rauhanturvaoperaatiot]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Yltsi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG&amp;diff=541</id>
		<title>UNTAG</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG&amp;diff=541"/>
		<updated>2014-03-13T21:41:08Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Yltsi: /* Aikajana */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;UNTAG (United Nations Transition Assistance Group) oli Yhdistyneiden kansakuntien Namibiaan sijoittunut rauhanturvaoperaatio. Operaatio alkoi huhtikuussa 1989 ja päättyi maaliskuussa 1990. Operaation johdossa oli YK:n erityisedustaja Martti Ahtisaari. Operaation tehtävänä oli turvata yhteiskuntajärjestys siirtymäkaudella Etelä-Afrikan joukkojen vetäytymisestä Namibian itsenäistymiseen sekä erityisesti huolehtia, että maassa järjestettiin demokraattiset, vapaat ja rehdit vaalit.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Yleistä ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Namibian historiasta===&lt;br /&gt;
Namibian historia on kuvattu tiiviissä muodossa muun muassa [http://fi.wikipedia.org/wiki/Namibia tässä wikipedian artikkelissa]. Lyhyesti:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Alkuasukkaat:&#039;&#039;&#039; Alueen alkuasukkaina pidetään keräilyllä ja metsästyksellä eläviä [http://fi.wikipedia.org/wiki/Sanit san]-kansaa eli bushmanneja sekä etelästä Hyväntoivonniemeltä saapuneita namoja. Suurin etninen ryhmä on aikanaan pohjoisesta saapuneet [http://fi.wikipedia.org/wiki/Ovambot owambot], joiden pääosa asuu Angolan rajan lähellä [http://fi.wikipedia.org/wiki/Ambomaa Ambomaalla] (englanniksi Ovamboland). Muita etnisiä ryhmiä ovat muun muassa hererot ja kavangot.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Löytöretkien aika:&#039;&#039;&#039; Eurooppalaisten tietoisuuteen Namibia tuli 1480-luvulla, kun portugalilaiset tutkimusmatkailijat purjehtivat Afrikan rannikkoa etelään.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Saksan siirtomaana:&#039;&#039;&#039; Eurooppalaisten jakaessa siirtomaa-alueita 1884 Namibia annettiin Saksan hallintaan, jonka seurauksena saksalaiset ottivat maan haltuun lukuun ottamatta Britannian hallussa ollutta [http://fi.wikipedia.org/wiki/Walvis_Bay Walvis Bayn] aluetta. Alueen rajat määriteltiin 1890 ja Namibiasta tuli virallisesti Saksan siirtomaa ([http://fi.wikipedia.org/wiki/Saksan_Lounais-Afrikka Saksan Lounais-Afrikka]). Hererot ja namat kapinoivat 1904-1907; 80 % hereroista ja puolet namoista sai surmansa. Saksalaisajan vaikutus näkyy maassa edelleen mm. rakennuksissa.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Etelä-Afrikan hallinnassa:&#039;&#039;&#039; Vuonna 1915 Etelä-Afrikka (Englannin puolesta) hyökkäsi maahan, mikä päätti Saksan siirtomaavallan. Ensimmäisen maailmansodan aikana Etelä-Afrikka piti Namibiaa hallussaan Kansainliiton mandaatilla. Englanti hallitsi Namibiaa toiseen maailmansotaan saakka, jolloin Etelä-Afrikka otti maan täysin hallintaansa Englannin vaatimuksesta. Namibiasta tuli näin käytännössä Etelä-Afrikan unionin viides maakunta. Kun Kansainliitto lakkautettiin toisen maailmansodan jälkeen, mandaattialueet siirrettiin YK:n huoltohallintoalueiksi 1966. Etelä-Afrikan tasavalta kuitenkin torjui tämän ja jatkoi läsnäoloaan alueella.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Vastarinnan aika:&#039;&#039;&#039; Vastarintaa eteläafrikkalaisia vastaan alkoi kehittyä 1940-luvulta lähtien. &amp;quot;Lounais-Afrikan kansanjärjestö&amp;quot; (SWAPO) -nimellä kulkeva marxilainen sissiryhmä käynnisti alueella itsenäisyyssodan 1966. E-A lisäsi miehitysjoukkoja ja sääti tiukat terrorismin vastaiset lait tuomiten niillä SWAPOlaisia ankarasti. Jopa 40 000 namibialaista pakeni tuolloin naapurimaihin. Maan nimi muutettiin virallisesti Namibiaksi vuonna 1968. YK julisti E-A:n edelleen jatkuneen läsnäolon Namibiassa laittomaksi vuonna 1971 ja vuonna 1972 YK:n yleiskokous tunnusti SWAPOn ainoaksi autenttiseksi edustajaksi Namibian kansalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===YK:n päätöslauselma 435===&lt;br /&gt;
YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 435 ([http://en.wikipedia.org/wiki/United_Nations_Security_Council_Resolution_435 resolution 435]) 29.9.1978 oli ratkaiseva askel Namibian itsenäistymisessä. Päätöslauselman mukaan Namibiassa tultaisiin järjestämään vapaat ja demokraattiset &#039;&#039;(free and fair)&#039;&#039; vaalit, jonka jälkeen Namibian itsenäistyisi. Siirtymäkaudella eteläafrikkalaisten vetäytymistä ja vaaleja valvoisi UNTAG:ksi nimitetty rauhanturvaoperaatio.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kiistan yksi osapuoli eli Etelä-Afrikka suostui implementoimaan päätöslauselman vasta joulukuussa 1988 kansainvälisen painostuksen johdosta, joten itsenäistymisprosessin viimeinen vaihe saatiin liikkeelle vasta keväällä 1989.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== YK:n suomalainen valvontajoukko Namibiassa (YKSN)==&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
===Suomalaiset UNTAG:n organisaatiossa===&lt;br /&gt;
Suurin osa Namibiassa palvelleista suomalaisista palveli UNTAG:n suomalaisessa pataljoonassa (FINBATT). Lisäksi suomalaisia sotilaita oli kansainvälisessä esikunnassa, kansainvälisessä sotilaspoliisikomppaniassa ja sotilastarkkailijoina. Martti Ahtisaaren ohella muutama suomalainen siviili palveli UNTAG:n siviilipuolella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[UNTAG HQ:n suomalainen Esikuntaryhmä]]&lt;br /&gt;
* UNTAG HQ:n sotilaspoliisiosasto&lt;br /&gt;
* [[UNTAG sotilastarkkailijat]]&lt;br /&gt;
* UNTAG FINBATT&lt;br /&gt;
** [[UNTAG FINBATT Esikunta]]&lt;br /&gt;
** UNTAG FINBATT Esikunta- ja huoltokomppania&lt;br /&gt;
** [[UNTAG FINBATT 1. Jääkärikomppania]]&lt;br /&gt;
** UNTAG FINBATT 2. Jääkärikomppania&lt;br /&gt;
** UNTAG FINBATT 3. Jääkärikomppania&lt;br /&gt;
** UNTAG FINBATT Tiedustelukomppania (4. JK)&lt;br /&gt;
** UNTAG FINBATT 5. Jääkärikomppania&lt;br /&gt;
* UNTAG:n siviilipuolella palvelleita suomalaisia&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Aikajana===&lt;br /&gt;
Operaation aikaisia tapahtumia on kirjattu [[UNTAG:n aikajana]]lle. Tärkeimpiä tapahtumia Namibiassa sekä muualla kuukausittain oli seuraavasti:&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Helmikuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Kalevi Sorsa syrjäytti Matti Ahteen eduskunnan puhemiehen paikalta. SDP:n puheenjohtaja Pertti Paasio tuli Sorsan tilalle ulkoministeriksi.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Afganistanin sisällissota: viimeiset Neuvostoliiton joukot lähtivät Kabulista; Neuvostoliiton miehitys päättyi. Pieter Botha erosi terveyssyistä Etelä-Afrikan johdosta.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Maaliskuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiaan valmistautuva FINBATT: Koulutuksessa Niinisalossa.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: YK:n erityisedustaja Martti Ahtisaari saapuu Windhoekiin 31.3.1989.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Veikko &amp;quot;Jammu&amp;quot; Siltavuori kaappasi ja murhasi kaksi 8-vuotiasta tyttöä Helsingin Myllypurossa.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Exxon Valdez -tankkerista vuosi 240 000 tynnyriä öljyä mereen Alaskassa.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Huhtikuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: 1.4.1989 UNTAG:n mandaatti astui voimaan keskiyöllä. SWAPO lähetti sopimusten vastaisesti aseistettuja taistelijoitaan rajan yli Angolasta Namibian puolelle. Eteläafrikkalaisten ja SWAPOn välillä syntyy taisteluja. Tilanne rauhoittui 8.4. FINBATT operatiivisessa valmiudessa noin 17.4. alkaen.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Eduskunta hyväksyi Suomen liittymisen Euroopan Unionin jäseneksi. Tiedekeskus Heureka avasi ovensa Tikkurilassa.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Neuvostoliitto aloitti joukkojensa kotiuttamisen Puolasta.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Toukokuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: FINBATTin alueella olleet eteläafrikkalaiset joukot kotiutettiin.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Suomesta tuli Euroopan neuvoston jäsen. Vihreä Liitto piti ensimmäisen puoluekokouksensa.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Egypti hyväksyttiin jälleen Arabiliiton jäseneksi 10 vuotta siitä erottamisen jälkeen.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Kesäkuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: FINBATTin ensimmäinen huoltolento Grootfontainista Suomeen, 200 suomalaista lomalle kahdeksi viikoksi.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Paavi Johannes Paavali II kävi Suomessa.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Tiananmenin aukion mielenosoituksen tukahduttaminen muuttui verilöylyksi Pekingissä.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Heinäkuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Suomalaisten rauhanturvaajien Etelä-Afrikan matkailu herätti keskustelua.&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: pataljoonan komentaja päätti, ettei Etelä-Afrikan matkailua rajoiteta. Heinäkuun alussa vuoden kylmin ajanjakso, Rundussa jopa yöpakkasia.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Varsovan liitto ilmoitti, että jokaisella sen jäsenmaalla on oikeus päättää itse omista asioistaan; tätä pidettiin voittona Mihail Gorbatšovin näkemykselle &amp;quot;erilaisista teistä sosialismiin&amp;quot;. Tukholman käräjäoikeus tuomitsi Olof Palmen murhasta syytetyn Christer Petterssonin elinkautiseen vankeuteen, vaikka hänen syyllisyyttään ei pystytty todistamaan täysin aukottomasti.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Elokuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Suomi ilmoitti ottavansa vastaan 160 kurdia ns. kiintiöpakolaisina Irakin ja Iranin alueelta loppuvuoden aikana.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Etelä-Afrikan presidentti P.W. Botha erosi virastaan kesken virkakautensa kärsittyään tappion oman puolueensa sisäisessä valtataistelussa. Väliaikaiseksi presidentiksi valittiin puoluejohtaja Frederik de Klerk.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Syyskuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
**&#039;&#039;Namibiassa: Namibian vapautusjärjestön SWAPOn johtaja Sam Nujoma palasi kotimaahansa lähes 30 vuoden maanpaosta. Neljä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsentä, Markus Aaltonen (SDP), Esko Almgren (SKL), Jörn Donner (RKP) ja Eeva Kuuskoski-Vikatmaa (Kesk.), aloitti viikon pituisen vierailun Botswanassa ja Namibiassa. Suunniteltu käynti Etelä-Afrikassa jouduttiin perumaan asiasta kotimaassa nousseen kohun vuoksi. Ainoana valtuuskunnan jäsenenä Jörn Donner kävi tutustumassa lähemmin Etelä-Afrikan oloihin.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: SKP:n keskuskomitea ja SKDL:n liittoneuvosto päättivät alustavasti toimintojensa yhdistämisestä uuteen, vuonna 1990 perustettavaan Vasemmistoliittoon.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Unkarin hallitus avasi maan länsirajan DDR:stä länteen lähteville ihmisille.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Lokakuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: Vuoden kuumin kuukausi, päivän ylin lämpötila yleisesti yli +40 C.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Wärtsilä Meriteollisuus teki Suomen suurimman konkurssin.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Kiina esitti Norjan suurkäräjien Nobel-komitealle voimakkaan vastalauseen sen vuoksi, että Nobelin rauhanpalkinto oli päätetty myöntää Tiibetin hengelliselle johtajalle 14. dalai-lamalle. Svean hovioikeus vapautti Olof Palmen murhasta syytetyn Christer Petterssonin näytön puutteessa.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Marraskuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: Vaalit.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Meriteollisuuden raunioille perustettiin uusi telakkayhtiö Masa-Yards Oy.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Unkari jätti jäsenhakemuksen Euroopan neuvostolle. Tšekkoslovakian kommunistinen puolue määräsi pidettäväksi monipuoluevaalit.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Joulukuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: Sotilassoittokunnan vierailu. Sadekausi myöhässä, pahin kuivuus 30 vuoteen. Suomen 72. itsenäisyyspäivänä mitaliparaati Rundussa ja iltajuhla Winhoekissa.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Pohjoismaiden ensimmäinen aamuajankohtaisohjelma alkaa Suomessa.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Yhdysvallat hyökkäsi Panamaan syrjäyttääkseen Manuel Noriegan. Romanissa presidentti Nicolae Ceaușescu ja hänen vaimonsa Elena otettiin kiinni ja teloitettiin pikaoikeudenkäynnin jälkeen. Chilessä järjestettiin ensimmäiset vapaat vaalit 16 vuoteen ja Brasiliassa 29 vuoteen.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Tammikuu 1990&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: UNTAG:n esikunta antoi suunnitteluperusteita operaation purkuun. Kuun viimeisenä päivänä puolustusministeri Ole Norrback sekä kenrl Hägglund seurueineen vierailulle.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Liikenneturva ilmoitti, että Suomen tieliikenteessä oli vuoden 1989 aikana kuollut 750 ja loukkaantunut noin 13 000 ihmistä eli enemmän kuin kertaakaan 1980-luvulla.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Panaman presidentti Manuel Noriega antautui yhdysvaltalaisjoukoille. Neuvostoliiton ensimmäinen McDonald&#039;s avattiin Moskovassa.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Helmikuu 1990&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: &#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa:&lt;br /&gt;
** Maailmalla:&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Maaliskuu 1990&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: Namibia itsenäistyi 21.3.1990. Suuri itsenäistymisjuhla pääkaupungissa Windhoekissa.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa:&lt;br /&gt;
** Maailmalla:&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Huhtikuu 1990&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: &#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa:&lt;br /&gt;
** Maailmalla:&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Toukokuu 1990&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: &#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa:&lt;br /&gt;
** Maailmalla:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Komentajan päiväkäskyt===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pataljoonan komentaja antoi vuoden aikana yhdeksän päiväkäskyä. [[UNTAG FINBATT komentajan päiväkäskyt]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Vapaa-ajan vietto===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Loman ja palvelusvapaan määrä&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lomaa ja palvelusvapaata kertyi niin paljon, etteivät kaikki ennättäneet käyttää kaikkia ansaitsemiaan vapaita. Pelisääntöjen mukaan palvelusvapaata ei saanut viettää toimialueella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Suomi-lomat&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Huoltolentojen väli oli kolme viikkoa pois lukien ensimmäinen kahden viikon väli kesä-heinäkuussa 1989. Muutaman ensimmäisen huoltolennon hoiti itäsaksalainen lentoyhtiö, joten Euroopan välilasku niillä lennoilla oli Berliinissä. Loput huoltolennot hoiti hollantilainen Air Holland, jonka Euroopan välilaskut olivat Amsterdamissa. Useimmat kävivät lomalla Suomessa 2-3 kertaa vuoden aikana.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Papinretket&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Papinretkiä tehtiin eniten [http://fi.wikipedia.org/wiki/Etoshan_kansallispuisto Etoshan luonnonpuistoon] Ambomaan eteläosaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;FinNamila Swakopmundissa&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pataljoonalla oli vuokrattuna huvila, jonka kutsumanimi oli FinNamila. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Swakopmund Swakopmundin rannikkokaupunki] on lähellä Walvis Bayn syväsatamakaupunkia. Pataljoonan bussi ajoi viikottain edestakaisen matkan Rundusta Swakopmundiin. Swakopmund on suosittu turismikaupunki ja sen sanotaan olevan myös Namibian saksalaisin kaupunki. Ilmasto on viileähkö ja sademäärä vuodessa vain alle 20 mm rannikkoa pitkin pohjoista kohden kulkevan kylmän merivirran ansiosta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Etelä-Afrikka&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaikkiaan vapaa-ajanviettomahdollisuudet alueella olivat selvästi heikommat tai ainakin pidemmän etäisyyden päässä kuin esimerkiksi Lähi-Idässä, jolloin Etelä-Afrikan merkitys lomakohteena korostui. Etelä-Afrikka oli operaation aikaan kansainvälisessä boikotissa [http://fi.wikipedia.org/wiki/Apartheid apartheid]-politiikan johdosta, ja suomalaisten YK-miesten lomailu siellä aiheutti kovaa väittelyä Suomessa. Oli tahoja, joiden mielestä YK-miehiltä tuli kieltää E-A:an matkustaminen. Keskustelun jälkeen puolustusministeriö antoi ratkaisuvallan asiassa pataljoonan komentajalle. Komentaja päätti heinäkuussa 1989, ettei lomalla olevien YK-miesten matkailua ole syytä rajoittaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Etelä-Afrikkassa oli mahdollista ostaa edullinen &#039;&#039;viiden kaupungin lippu&#039;&#039;, jonka alku- ja päätepisteenä pystyi olemaan myös Windhoek. Lipulla pystyi siis vierailemaan kolmessa Etelä-Afrikan kaupungissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Viktorian putoukset&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[http://fi.wikipedia.org/wiki/Victorian_putoukset Viktorian putoukset] olivat aivan 1. JK:n toimialueen vieressä Zimbabwen ja Sambian rajalla. Matkaa Katima Mulilosta oli noin 180 km.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Kaukokohteet&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pataljoonan matkatoimisto tilasi matkoja YK-miehille muun muassa Rio de Janeiroon ja Malediiveille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Linkit ==&lt;br /&gt;
[http://www.youtube.com/watch?v=L1iTN8M4quQ Youtube YKSN-UNTAG Suomalaiset Namibiassa] Arto Aunolan käsikirjoittama ja selostama video FINBATTin toiminnasta (59 min)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[https://www.facebook.com/groups/79209617751/?fref=ts Facebook FINBATT-UNTAG, 3RD COY, NAMIBIA 1989] 3. JK:ssa palvelleiden suljettu ryhmä&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[https://www.facebook.com/groups/305711446895/?fref=ts Facebook UNTAG Namibia - South West Africa] UNTAG:ssa palvelleiden (kansainvälinen) suljettu ryhmä&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[http://en.wikipedia.org/wiki/United_Nations_Transition_Assistance_Group UNTAG Wikipediassa]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lehtileikkeitä ==&lt;br /&gt;
[http://www.holkkari.fi/rtwiki/images/0/0f/Apu_8_1990.jpg UNTAG Apu-lehti numero 8 vuodelta 1990]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Kirjallisuutta ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Breytenbach, Jan. 2002. &#039;&#039;The Buffalo Soldiers - The Story of South Africa&#039;s 32-Battalion 1975-1993&#039;&#039;. Eteläafrikkalaisen eversti Jan Breytenbachin kirjoittama legendaarisen 32-pataljoonan tarina. Breytenbach perusti pataljoonan ja toimi sen ensimmäisenä komentajana. UNTAG:sta kirjassa mainitaan vain yhdellä sivulla (sivu 235).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Koivumäki, Jarno. 2004. &#039;&#039;Ajatusteni Afrikka - Rauhan sotilaana Namibiassa 1989-90&#039;&#039;. 2. JK:ssa palvelleen Jarno Koivumäen kertomus elämästä Caprivin käytävässä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Merikallio, Katri &amp;amp; Ruokanen, Tapani. 2009. &#039;&#039;Matkalla - Martti Ahtisaaren tarina&#039;&#039;. Martti Ahtisaaren elämänkerta, jossa Namibian YK-operaation vaiheista kerrotaan yksityiskohtaisesti sivuilla 96-156.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Seppä, Mauri. 2011. &#039;&#039;Vuosi Namibiassa 1989-1990&#039;&#039;. 3. JK:n päällikön Mauri Sepän kertomus elämästä Bushmanlandissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lähteet ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[ Category: Suomalaisten rauhanturvaoperaatiot]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Yltsi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=Kirjallisuus&amp;diff=540</id>
		<title>Kirjallisuus</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=Kirjallisuus&amp;diff=540"/>
		<updated>2014-03-13T21:38:51Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Yltsi: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Suomalaisiin rauhanturvaoperaatioihin liittyvää kirjallisuutta. Kirjallisuus on jaettu kolmeen ohjeelliseen ryhmään:&lt;br /&gt;
* johonkin tiettyyn operaatioon sidottavissa olevat teokset - faktat, fiktiot ja faktiot sekaisin&lt;br /&gt;
* kokoomajulkaisut, joissa kerrotaan useista operaatioista&lt;br /&gt;
* muita teoksia, joissa on jokin viittaus rauhanturvaoperaatioihin (mm. elämänkertoja).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Johonkin operaatioon tai alueeseen sidottavissa olevia teoksia&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ahonen Terho. 2005. [http://koti.haminetti.net/bunkertours/tulikastesuezilla.html &#039;&#039;Tulikaste Suezilla&#039;&#039;] (UNEF II)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Alarto, Ossi. &#039;&#039;YK:n Suomen komppaniat - Kuljetusjoukkueiden historiikki&#039;&#039; (UNEF I)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[http://fi.wikipedia.org/wiki/Robert_Alftan Alftan, Roope]. 1981. &#039;&#039;Rauhan soturit eli meidän poikamme Kyproksella&#039;&#039; (UNFICYP)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Alftan, Roope. 1991. &#039;&#039;Sinisen baretin tango&#039;&#039; (UNFICYP)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Alftan, Roope. 2006. &#039;&#039;Ensimmäinen pataljoona: Kyproksella rauhaa turvaamassa 1964&#039;&#039; (UNFICYP)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Auren, Vesa. 2004. [http://www.luetutkirjat.fi/Valmiit/asmaranauringon.htm &#039;&#039;Asmaran auringon alla - Suomalaiset rauhanturvaajat Afrikan sarvessa 2003-2004&#039;&#039;] (UNMEE)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Eronen, Arto. 2008. &#039;&#039;Marskin rykmentti Balkanilla&#039;&#039; (UNDOF)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Flen, Elli. 2005. &#039;&#039;Kosovo - Rauhanturvaajat 2004-2005&#039;&#039; (KFOR)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[http://www.rauhanturvaajalehti.fi/lehdet/12009/294-kyprokselta-impulssi-toimittajan-ammattiin Heikkinen, Esko]. 2006. &#039;&#039;Sinibaretit tulen alla - Tehtävä Kashmirissa&#039;&#039; (UNMOGIP)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Heikkinen, Esko. 2008. &#039;&#039;OP Khiam - Tehtävä Libanonissa&#039;&#039; (UNTSO)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Heikkinen, Esko. 2009. &#039;&#039;Afroditen pojat&#039;&#039; (UNFICYP)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Heikkinen, Esko. 1966. &#039;&#039;YKSP 9 - Kuvakertomus Suomen 9. Kypros-pataljoonan toiminnasta&#039;&#039; (UNFICYP)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hinkkala, Marjatta et al. 1998. &#039;&#039;Hescolinnake - Rauhanturvaajana Balkanilla 1996-1998&#039;&#039; (Balkan)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hinkkala, Marjatta. 2000. &#039;&#039;Kultainen leijona - sovitulla reitillä. Kirja suomalaisesta KFOR-joukosta.&#039;&#039; (KFOR)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hinkkala, Marjatta. 2006. &#039;&#039;Leijona-areena - Suomalaiset rauhanrakentajina Balkanilla&#039;&#039; (Balkan)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kiviharju, Voitto &amp;amp; Suikkari, Teppo. 2006. &#039;&#039;Taskara, Tabloo ja Tabone - Tsekkarielämää&#039;&#039; (UNDOF, [http://www.kuneitrankojootit.org/ Kuneitran Kojootit])&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kiviharju, Voitto et al. 2008. &#039;&#039;El Omaan El Mutahidda - Erään YK-komppanian tarina&#039;&#039; (UNDOF, Kuneitran Kojootit)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kiviharju, Voitto et al. 2004. &#039;&#039;Askari Mangari ja maijja mafis - Ruoka- ja juomareseptejä&#039;&#039; (UNDOF, Kuneitran Kojootit)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Koivumäki, Jarno. 2004. &#039;&#039;Ajatusteni Afrikka - Rauhan sotilaana Namibiassa 1989-90&#039;&#039; (UNTAG)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Konstig, Joonas. 2011. &#039;&#039;Kaikki on sanottu&#039;&#039; (ISAF)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[http://salpausselankirjailijat.yhdistysavain.fi/kirjailijoitamme/laine-jarmo-jere/ Laine, Jere]. 2010. &#039;&#039;Sarajevon panttivangit - Suomalaisen YK-sotilaan tarina&#039;&#039; (UNPROFOR)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Laine, Jere. 2010. &#039;&#039;Naton vakooja&#039;&#039; (IFOR)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Laine, Jere. 2011. &#039;&#039;Pako&#039;&#039; (Balkan)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lopperi, Pekka et al. 2010. &#039;&#039;Kelb Bitää Ana - minulla on koira&#039;&#039; (UNDOF, Kuneitran Kojootit)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Luoma, Heikki. 1994. &#039;&#039;Palkkasoturi&#039;&#039; (UNFICYP)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Malkamäki, Joni (toim.). 2004. &#039;&#039;Kosovon rauhanturvaajat - KFOR 2003-2004&#039;&#039; (KFOR)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Muraja, Tuomas. 2014. [http://tuomasmuraja.com/?page_id=776 &#039;&#039;Sotilaana Afganistanissa&#039;&#039;] (ISAF)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Mölsä, Jouko &amp;amp; Sipilä, Jarkko. 2006. &#039;&#039;Rauhanturvaajien korkeajännitys - Aavikon leijonat&#039;&#039; (UNEF II)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nyberg, Bruno. 2006. [http://www.holkkari.fi/artikkeli/pitkaet-jutut/145-rauhaa-vaikka-nyrkeillae/ &#039;&#039;Rauhaa vaikka nyrkeillä 1973-74&#039;&#039;]. (UNEF II)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Reinimaa, Jorma. 2006. &#039;&#039;YK-kenraalin puumiekka YKSK 1956-1957&#039;&#039;. (UNEF I)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Riikonen, Teuvo V. 2008. [http://www.teuvovriikonen.fi/kirjoitukset/hengelliset/Kabulin_taivaan_alla.html &#039;&#039;Kabulin taivaan alla&#039;&#039;] (ISAF)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ruotsalainen, Ismo. &#039;&#039;Vartioasema 9-36 Etelä-Libanonissa 1992–1993&#039;&#039; (UNIFIL)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Saarto, Tuula. 1976. &#039;&#039;Ja elämä on rakkaus&#039;&#039; (UNEF II)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Saarto, Tuula. 1976. &#039;&#039; Rakkauden ja vihan saari&#039;&#039; (UNFICYP)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Seppä, Mauri. 2011. &#039;&#039;Vuosi Namibiassa 1989-1990&#039;&#039; (UNTAG)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tarkkanen, Kalevi. 1985. &#039;&#039;YK-sotilaana Libanonissa&#039;&#039; (UNIFIL)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tarkkanen, Kalevi. 1991. &#039;&#039;Operaatio Revontuli&#039;&#039; (UNIFIL)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tarkkanen, Kalevi. 1994. &#039;&#039;Eversti&#039;&#039; (UNIFIL)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Uusmies, Hannu. 2002. &#039;&#039;Pienestä kiinni&#039;&#039; (UNFICYP)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vainio, Kimmo. 1994. &#039;&#039;Siinain hiekalta Golanin kukkuloille&#039;&#039; (UNEF II, UNDOF)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vainio, Kimmo &amp;amp; Hynninen, Marko. 2005. &#039;&#039;Ei tuurilla vaan taidolla - Suomalaiset rauhanturvaajat Etelä-Libanonissa 1982-2001&#039;&#039; (UNIFIL)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Wickström, Mika. 2010. &#039;&#039;Kuuleeko Beirut&#039;&#039; (UNIFIL)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Vitikka, Olavi. 2001. &#039;&#039;Maita, merta ja miinoja&#039;&#039; (UNOGIL)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
von Schoultz, Karl. 1958. &#039;&#039;Seikkailu Suezilla&#039;&#039; (UNEF I)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
von Schoultz, Karl. 1960. &#039;&#039;Seikkailu Siinailla&#039;&#039; (UNEF I)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Ylönen, Seppo. 2007. &#039;&#039;Mamman pojat&#039;&#039; (UNFICYP)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Kokoomajulkaisuja&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Autti, Pekka &amp;amp; Apunen, Osmo. 1966. &#039;&#039;YK:n rauhanturvajoukot&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Heikkinen, Esko. 2006. &#039;&#039;Rauhanturvaajat - YK-miehet kertovat&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kronlund, Jarl &amp;amp; Valla, Juha. 1996. &#039;&#039;Suomi Rauhanturvaajana 1956-1990&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Laine, Aulis et al. 1982. &#039;&#039;Suomalaiset Sinibaretit 1-2&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Palmu, Pentti. 1984. &#039;&#039;Tuli lakkaa - Suomalaiset valvontajoukot 1956-1985&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pitta, Robert &amp;amp; McCouaig, Simon. 1994. &#039;&#039;UN Forces 1948-94&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Salonius-Pasternak, Charly &amp;amp; Visuri, Pekka. 2006. &#039;&#039;Suomi rauhanturvaajana 1991-2006&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Seppänen, Pertti. 2011. &#039;&#039;In the Service of Peace&#039;&#039; (Kuneitran Kojootit)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Tikka, Martti. 2006. &#039;&#039;Viisi rauhatonta vuosikymmentä - Kuvateos suomalaisesta rauhanturvatoiminnasta&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Virtanen, Rauli. 2010. &#039;&#039;Suezilta Afganistaniin&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Yrjölä, Vesa &amp;amp; Hinkkala, Marjatta. 1996. &#039;&#039;Suomalainen rauhanturvatyö 40 vuotta&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Muita teoksia&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Alakonko, Seppo. 1999. &#039;&#039;Cease-Fire - YK-Koulutuskeskus 1969-1999&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Anttila, Hannu. &#039;&#039;Kirjeitä Lähi-Idästä&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Bennis, Phyllis. 2005. &#039;&#039;Tulilinjalla YK&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Haavisto, Lauri et al. 2009. &#039;&#039;Suomalainen sotilas 1 - Jääkäristä rauhanturvaajaan&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Hägglund, Gustav. 2006. &#039;&#039;Leijona ja Kyyhky&#039;&#039; (UNEF II, UNDOF, UNIFIL)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Johansson, Valter. 1989. &#039;&#039;United Nations emergency forces, S.F: Finland&#039;s military contribution to the United Nations peace-keeping activities--postal documentation, 1956-1989&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Jukarainen Pirjo ja Terävä Sirkku (toim.). 2010. &#039;&#039;Tasa-arvoinen turvallisuus?&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kekäle, Petri (toim.).1996. &#039;&#039;Sinibaretista sinikypärään&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kelho, Jari. 2010. &#039;&#039;Saattue Sarajevoon&#039;&#039; (Balkan)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kemppi, Jarkko. 2008. &#039;&#039;Jalkaväenkenraali A. E. Martola&#039;&#039; (UNFICYP)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kiljunen, Kimmo &amp;amp; Ahtisaati, Martti. 1994. &#039;&#039;Suomalaisena YK:ssa&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Martola, A. E. 1973. &#039;&#039;Sodassa ja rauhassa - Muistelmia&#039;&#039; (UNFICYP)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Marttala, Jorma. 1995. &#039;&#039;Gustav Hägglund - Onnekas kenraali&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Nurmikumpu, Tuomo. 2006. &#039;&#039;Barettiloma&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Paldanius, Seppo. &#039;&#039;Tohtorin tarina&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Raatikainen, Mika. 2004. &#039;&#039;Poliisin silmin - Missio Kosovo 2000-2001&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Raitasaari, Reijo, 2006. &#039;&#039;Keijusalama&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Raitasaari, Reijo. 2009. &#039;&#039;Daisy Cutter&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Siilasvuo, Ensio. 1987. &#039;&#039;Rauhan asialla Lähi-Idässä - Muistelmia vuosilta 1967-1979&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Suomalainen, Nina &amp;amp; Karvinen, Jyrki (toim.). 2008. &#039;&#039;Suomalaisten kovat paikat - Länsi-Balkan 1992-2008&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Suomalainen, Valtteri. 1995. &#039;&#039;Sauna Syyriassa&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Suominen, Jani. 1998. &#039;&#039;Sotilaita ilman vihollisia - Suomalaiset valvontajoukot ja niiden käyttö&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;Botkukelkka Battalion Kyproksella&#039;&#039; (UNFICYP)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;Kissapataljoona Kyproksella&#039;&#039; (UNFICYP)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;Libanon 1982-1983 - YKSL 1, 2 COY&#039;&#039; (UNIFIL) (2002)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;SOBH - Suomalainen osasto Bosnia-Herzegovinassa&#039;&#039; (2003)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;Suomalaiset sinibaretit 1973&#039;&#039; (1973)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;Suomen Rauhanturvaajaliitto 1968-2008&#039;&#039; (2010)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;Rauhanturvaamisen muuttuvat kasvot - Oppeja tulevaisuudelle&#039;&#039; (1997)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Linkit ==&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Yltsi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG:n_aikajana&amp;diff=539</id>
		<title>UNTAG:n aikajana</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG:n_aikajana&amp;diff=539"/>
		<updated>2014-03-13T21:15:55Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Yltsi: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;&#039;&#039;&#039;1989 helmikuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 maaliskuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 huhtikuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.4. Lentoerä 2.2 palasi koulutuksen jälkeiseltä lomalta Niinisaloon, siirtyminen iltapäivällä Hyrylän varuskuntaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.4. Lentoerä 2.2 Helsinki-Vantaan lentokentälle. USAF:n Galaxy C-5 nousi ilmaan klo 12. Välilasku Espanjan Rotassa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11.4. Päiväntasaajan ylitys kello 1.10 Suomen aikaa. Välilasku keskellä Atlantin valtamerta Ascensionilla. Laskeutuminen Grootfontainiin  klo 11.10 Namibian/Suomen aikaa. Lentomatka kesti 23 tuntia. Illalla bussilla 250 km:n päähän Runduun.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
12.4. Lisää esikunnan porukkaa saapui toisella lennolla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
13.4. Toimistojen siivoamista esikunnassa. Merikonttien odottelua.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
17.4. Tilannepäivystäjät aloittivat päivystyksen. Ei viestivälineitä, tosin, koska kontit matkalla. Komentajan 1. päiväkäsky.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
19.4. Operatiivisen toimiston viestivälineet kuntoon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
22.4. Ensimmäinen postilähetys Suomesta; eräs kirje oli ollut matkalla 10 päivää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
23.4. Toinen postilähetys Suomesta; eräs kirje oli ollut matkalla 6 päivää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
25.4. Erityisedustaja Martti Ahtisaaren ja YK:n rauhanturvaoperaatiosta vastanneet alipääsihteeri Gouldingin vierailu FINBATTin esikunnassa. Liikenneonnettomuus 5. JK:n alueella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
26.4. Aamuyöllä toinen liikenneonnettomuus, kaksi egyptiläistä oli ajanut ulos 15 km esikunnasta Grootfontainin suuntaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
27.4. FINBATT avusti paikallisia ulosajossa Rundun lähellä. Illalla liikenneonnettomuus 5. JK:n alueella, egyptiläinen ja sudanilainen sotilastarkkailija ajoivat ulos.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
28.4. Liikenneonnettomuus 120 km Rundusta itään kohti 2. JK:n aluetta, puolalaisten ulosajo.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
29.4. Komentaja seurueineen lähes maastoajona pikkuteitä pitkin Rundusta  3. JK:n alueelle Bushmanlandiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 toukokuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.5. Vappua vietettiin myös eteläisellä pallonpuoliskolla. Miehistössä runsaasti alikersanttiylennyksiä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.5. Pataljoonaupseerin tutustumiskäynti 5.JK:n tukikohdassa Neparassa ja suomalaisten ylläpitämällä lähestysasemalla/klinikalla Nrurenkurussa Okavangojoen rannalla. Paikalla oli kolme suomalaista lähetystyöntekijää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.5. Komentajan 2. päiväkäsky.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.5. Operatiivisen toimiston päällikön johtama tiedusteluretki 2. JK:n alueelle Baganiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.5. Aamulla edellisenä päivänä Baganiin tullut osasto kahdella maastohenkilöajoneuvolla maastontiedusteluun Baganista suoraan kohti pohjoista ja joutuu UNITA:n vangiksi; tästä myöhemmin eri kertomus. Ensimmäinen palvelussitoumuksen purku sairauden perusteella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.5. FC kenr Prem Chand vieraili FINBATT:n esikunnassa Rundussa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.5. Päällystötason kotiutus epäsotilaallisen käytöksen johdosta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
13.5. Näihin aikoihin verovapaiden autojen noutoja satamasta. Namibian rannikon ainoa syväsatama Walvis Bay oli edelleen Etelä-Afrikan hallussa siirtyen Namibialle myöhemmin vuonna 1994. Suomalaisten autoja satamaan tuli kaikkiaan noin 440. Pataljoonan lakimies junaili autojen noutoruljanssin. Muutaman päivän välein bussilastillinen autonhakijoita Rundusta rannikolle (887 km), josta kootusti satamahalleille. Sataman huolintamaksu oli noin 1000 Etelä-Afrikan randia (1700 markkaa). Suurin osa hakijoista ajoi auton samantien takaisin Runduun, ajoaika noin 10 tuntia hyväkuntoista ja suoraa asfalttitietä pitkin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.5. Operatiivinen toimisto neuvotteli italialaisen helikopteriosaston (ItalAir) kanssa. Alkuvaiheessa toiminta oli aika byrokraattista; helikopteria ei saatu ilmaan esimerkiksi liikenneonnettomuudessa äkkilähtönä tilannepäivystäjän ilmoituksella vaan se vaati italialaisten omien johtajien siunauksen. Pikku hiljaa käytäntöä saatiin sujuvammaksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
24.5. Rundun tukikohdassa Etelä-Afrikkalaisten komennossa ollut Bn 202 piti läksiäisparaatin, namibialaisista koostunut miehistö kotiutettiin ja eteläafrikkalainen päällystö siirtyi takaisin Etelä-Afrikkaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
26.5. Liikenneonnettomuus 70 km Rundusta Grootfontainiin. Kaksi kuollutta (1 SADF, 1 tanskalainen YK-sotilas), kaksi loukkaantunutta. Kello 10 eteläafrikkalaiset laskivat lippunsa Rundu itäisessä varuskunnassa ja YK-lippu salkoon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
27.5. Esikunnan hirsisaunan rakentaminen vielä kesken, päivän aiheena lattian teko.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
31.5. Huhtikuun saippuarahat (=YK:n maksama pieni korvaus) tulivat jakoon, 71 randia eli noin 120 markkaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 kesäkuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.6. Kaksi Ilkka-lehden toimittajaa vierailulle toimialueelle. Ensimmäiset kersanttiylennykset miehistössä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.6. Esikunnan sauna käyttökunnossa. Puolustusvoimien lippujuhlapäivän paraatin harjoittelua.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.6. Puolustusvoimien lippujuhlapäivä. Klo 8 juhlallinen lipunnosto esikunnan pihalla. Klo 11 paraatijoukon siirtyivät lentokentälle. Klo 12 paraati lentokentällä. Klo 13 coctail-tilaisuus, paikalla arvovaltainen edustus eri puolilta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Puolustusvoimien komentaja myönsi sotilasansiomitalit seuraaville Namibiassa palvelleille:&lt;br /&gt;
* maj Saukko E&lt;br /&gt;
* yli Kivijärvi I&lt;br /&gt;
* ltn Vuorinen K&lt;br /&gt;
* kers Ahderinne K&lt;br /&gt;
* kers Pitkänen P&lt;br /&gt;
* alik Mattila J.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.6. Niin sanottujen Etulinjamaiden (&#039;&#039;Front Line States&#039;&#039;) eli Etelä-Afrikan vaikutuspiirissä olevien maiden (Angola, Sambia, Botswana, Mosambik jne.) delegaation vierailu. Osa suhtautui kriittisesti FINBATT:n toimintaedellytyksiin eli resurssien määrään verrattuna alueen kokoon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.6. Operatiivinen toimisto sai tehtävän suunnitella joukkojen käyttöä Grootfontainin lentokentällä pakolaisten vastaanottokeskuksen suojaamiseen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.6. Huoltolento Grootfontainista Suomeen, 200 suomalaista lomalle kahdeksi viikoksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 heinäkuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.7. Turun Sanomien toimittaja vierailulle pataljoonaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.7. Huoltolento.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11.-13.7. Soluttautumisen estoharjoitus 5. JK:n alueella pataljoonan vastuualueen länsiosassa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
15.7. UNTAG:n esikunta määräsi FINBATT:n TiedK:n 2 tunnin lähtövalmiuteen suuntana Ambomaa. Saatujen tietojen (SADF?) mukaan SWAPO:n sissejä lähtenyt liikkeelle Angolasta kohti etelää. Lähtökäskyä ei tullut.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.7. 2. JK:n partio löysi Caprivin käytävän keskiosan pohjoislaidalta kylän, josta meillä ei ollut aikaisemmin tietoa. Pian selvisi, ettei siitä ollut tietoa myöskään YK:n siviilikomponentilla, jonka tehtävänä oli äänestäjien rekisteröinti. Myöhemmin selvisi, että kylässä asui (ja oli asunut jo pitkään) Angolan puolella olevan UNITA-sissiliikkeen sotilaiden perheitä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Paikallisten mukaan heinäkuussa täydenkuun aikaan on kaikkein kylmintä. Tänä vuonna täysikuu oli 18.7., jolloin viileimmän päivän korkein lämpötila oli varjossa +16 astetta C (auringossa +25 ehkä) ja yön lämpötilat yleensä noin +2...+4 astetta C. Yhtenä aamuna pihalla ollut ämpäri oli jäässä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
20.7. Komentaja Ambomaalla, jossa tapasi mm. YK:n pääsihteerin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
24.7. Suomalaisten YK-miesten Etelä-Afrikan matkailu oli aiheuttanut kovaa keskustelua Suomessa. Etelä-Afrikka oli virallisesti kansainvälisessä boikotissa harjoittamansa apartheit-politiikan ansiosta. Suomalaiset YK-sotilaat olivat lomillaan käyneet jo Etelä-Afrikassa, koska yksilön tasolla asiassa ei ollut mitään erityistä. Suomessa asiasta oli puhuttu korkealla taholla (mm. kansanedustajat ottivat kantaa); joidenkin kannanottojen mukaan lomalla olevien suomalaisten YK-miehien pitää noudattaa Suomen virallista ulkopolitiikkaa. Kenestäkään siellä ei ollut asian ratkaisijaksi vaan päätösvalta asiassa annettiin Suomen kontingentin johtajalle eli pataljoonan komentajalle. Komentaja teki 24.7. päätöksen, jonka mukaan lomailua Etelä-Afrikassa ei rajoiteta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
26.7. Huoltolento Suomesta saapui Grootfontainiin illalla 6 tuntia myöhässä. Operaattori itäsaksalainen Interflug ja koneena pienehkö 160-paikkainen Iljusin. Huoltolennolla alueelle saapui YK Koulutuskeskuksen johtaja, evl Tiihonen tutustumaan toimintaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
27.7. Huoltolento takaisin Suomeen, mukana mm. 6 omasta tahdostaan kotiutuvaa. Muuten kone täynnä kolmen viikon Suomi-lomalle menijöitä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 elokuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.8. Verovapaita autoja Walvis Bayhin saapui eri huolitsijoiden toimittamana pitkin kesää, mm. vielä elokuun alussa saapui yli 20 auton erä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.8. Helsingin Sanomien toimittaja ja valokuvaaja pataljoonan alueelle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
15.8. Keskikesän viileän kauden jälkeen tyypillinen iltapäivälämpötila varjossa oli jo yli +30 astetta C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
16.8. Huoltolento Suomesta Grootfontainiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
17.8. Varhain aamulla huoltolennolle menevät näkivät kuunpimennyksen linja-autoistaan. Kello 9.40 huoltolento Grootfontainista Suomeen Iljusin-62-koneella, 160 paikkainen. Välilaskut Kongon pääkaupungissa Brazzavillessä sekä Berliinissä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
xx.8. Liikenneonnettomuus Caprivin käytävässä, 3 puolalaista YK-miestä kuoli.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
xx.8. Ensimmäinen suomalaisen verovapaan auton huomattava liikenneonnettomuus, Nissan ZX200 päin puuta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 syyskuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.9. Huoltolento Helsingistä klo 21.40 kohti Berliiniä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.9. Huoltolento Grrotfontainiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.9. Huoltolento Grrotfontainista Suomeen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.9. Esikunnan pihalle saatiin min-max-lämpömittari. Yön alin +10 C, päivän ylin varjossa + 26 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.9. Toimittaja Esko Tommila seurueineen pataljoonan alueelle, tekivät kuvauksia televisioon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 lokakuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.10. Max +39 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.10. Min +11 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.10. Min +19 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9.10. FC kenr Prem Chand vierailulle pataljoonaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
13.10. Min +13 C, max +33 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.10. Huoltolento (7.) Suomesta ja takaisin Suomeen Nigerian ja Amsterdamin kautta. Koneen vaihto Amsterdamissa teknisen ongelman takia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 marraskuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.11. Max +43 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
xx.11. TiedK Ambomaalle vaalien ajaksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.11. Namibian vaalit alkoivat.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.11. Huoltolento (8.) Suomesta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9.11. Min +20 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
14.11. Vaalin tulokset julki. SWAPO sai 57 % äänistä, eli ei saanut kaipaamaansa 2/3-osan enemmistöä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
15.11. Etukäteen pelättiin levottomuuksia vaalituloksen julkistuksen jälkeiseen aikaan, mutta tilanne jatkui rauhallisena.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.11. Min +11 C, max + 39 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
19.11. Max +41 C. Operaation alasajosta ristiriitaisia huhuja. Yhden tiedon mukaan operaatio jatkuu 1.7.1990 saakka, toisen huhun mukaan UNTAG:n sotilaskomponentit ajetaan alas hyvinkin nopeasti, koska tilanne ollut rauhallinen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
23.11. FC kenr Prem Chand vieraili Rundussa. Ei ottanut kantaa operaation alasajoon; totesi vain että suunnittelu on käynnissä. Liikkeellä huhu, että Länsi-Saharaan ollaan laittamassa YK-joukkoja ja osa Namibiassa olevista siirrettäisiin sinne ensiapuna.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
24.11. Tieto, että sotilastarkkailijat ajetaan ensimmäisenä alas.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
29.11. Huoltolentopäivä (9.). Mukana alueelle tuli mm. PLM:n YK-toimiston päällikkö, evl Ahlqvist sekä sotilassoittokunta vahvuudella 15!!&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
30.11. Alhqvist tarkasti esikunnan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 joulukuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.12. Alhqvist tarkisti 5. JK:n. Tieto tarkkailijaorganisaation supistamisesta 300 sotilaasta 200 sotilaaseen, suomalaisista joutuisi lähtemään 5 henkilöä ennenaikaisesti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.12. Alhqvist ja soittokunta 1. JK:aan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.12. Itsenäisyyspäivän paraatin harjoittelua. Ahlqvist 3. JK:ssa. Soittokunnan konsertti esikunnan messissä. Joulupukin vierailu.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.12. Suomen 72. itsenäisyyspäivä. Mitaliparaati. Itsenäisyyspäivän iltavastaanotto Windhoekissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11.12. Sotilastarkkailijat &amp;quot;arpoivat&amp;quot; odotetta aikaisemmin Suomeen laitettavat, lähtöpäivä olisi noin 15.1.1990. Maj Ruotsalainen, kapt Laukka, maj Ericsson, maj Skriko ja kapt Kivilinko.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
14.12. Kova ukkosmyrsky Rundussa, yhden majoituksen katto irtosi, puita ja yksi masto kaatui.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
17.12. Komentaja määräsi alustavan lomakiellon 15.2.1990 alkaen toimintojen alasajoon liittyen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
19.12. Etelä-Afrikasta tuotiin takaisin Hercules-koneellinen mustia entisen 32. Batt:n miehiä. Kyseinen 32. Batt oli suorastaan legendaarinen paikallisista mustista miehistä jo 1970-luvulla koottu pataljoona, joka taisteli SADF:n riveissä Etelä-Afrikan valtaa vastustavia angolalaisia joukkoja vastaan. Pataljoona oli ainut mustista sotilaista koostunut joukko-osasto SADF:ssä ja siten poliittisesti arka asia. Pataljoonan tukikohta oli 2. JK:n alueella Buffalossa. Pataljoona piti lakkauttaa rauhansopimuksen mukaan, mutta koska oli odotettavissa vakavia sopeutumisongelmia ja mahdollisesti väkivaltaisia yhteenottoja paikallisten kanssa, Etelä-Afrikka päätti siirtää pataljoonan kokonaisuudessaan Etelä-Afrikkaan. Homma ei siellä kuitenkaan mennyt ihan käsikirjoituksen mukaan, ja poliittisista (?) syistä pataljoona lopulta lakkautettiin. Mustille sotilaille annettua lupausta uudesta elämästä ei pystytty pitämään.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
20.12. Huoltolentopäivä (10.).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
22.12. Sadekausi oli pahasti myöhässä, pahin kuivuus 30 vuoteen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
23.12. Liikenneonnettomuus 5. JK:n alueella Nkurenkurussa, YK:n siviilipoliisien ulosajo, 1 kuoli.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
24.12. Jouluaatto. Päällystö otti yöksi vartiovastuu esikunnan porttivartiosta. Max +40 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
25.12. Liikenneonnettomuus, suomalaisen verovapaa BMW 735i törmäsi lehmään, ei vakavia loukkaantumisia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
27.12. FC kenr Prem Chandin vierailu esikunnassa. Ilmoitti tahtonaan, että pataljoona tulee purkaa nopeammin kuin suomalaiset olivat UNTAG:n esikunnalle aikaisemmin ilmoittaneet.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1990 tammikuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.1. YK antoi suunnitteluperusteita operaation purkuun, suomalaisten kotiutuslennot sen mukaaan 4., 8., 12. ja 16.4.1990.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.1. Min +19 C, max +27, pilvistä, sadekuuroja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9.1. Autojen verovapauden ehtona oli auton käytössä olo vuoden ajan ennen Suomeen paluuta, minkä toteutuminen oli pitkien rahtimatkojen vuoksi vaikea. Legaali oli selvitellyt asiaa Suomesta, ja tuli tieto, että rahtausaika (auton oleminen laivassa) lasketaan mukaan auton käytössä olo aikaan. Euroopan päässä auton makaaminen satamassa ei ole käytössäoloaikaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.1. Piti tulla huoltolento, mutta kone myöhästyi vuorokauden. Nigeriassa olleen rajuilman takia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11.1. Huoltolentopäivä (11.).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
31.1. Huoltolentopäivä (12.). Lennolla toimialueelle tuli puolustusministeri Ole Norrback sekä kenrl Hägglund seurueineen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1990 helmikuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.2. Namibian peruslain laativa kokous oli päättänyt, että itsenäistymispäivä olisi 21.3.1990; hieman aikaistunut aikaisemmin ilmoitetusta maaliskuun lopusta. Kotiutuslennoille uudet päivämäärät ajanjaksolle 25.3.-10.4.1990.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.2. Puolustusministeri seurueineen 5. JK:ssa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.2. Puolustusministeri seurueineen 3. JK:ssa, jossa alkoi ampumaleiri. Suomesta oli tullut tieto, ettei ampumatarvikkeita kannata rahdata takaisin Suomeen ja niinpä pidettiin ampumaleri, jossa ammuttiin. Ja paljon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.-11.2. Pataljoonan lentopalloturnaus Rundussa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11.2. Nelson Mandela vapautettiin vankilasta Etelä-Afrikasta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1990 maaliskuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
12.3. Kenttäkaupassa alkoi alennusmyynti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
14.3. FC kenr Prem Chandin jäähyväisvierailu. Kenialainen osasto kävi maastontiedustelussa. Namibian hallinto ja Kenia olivat sopineet, että YK-joukkojen poistuessa kenialainen sotilasosasto jää vielä toistaiseksi maahan (maiden välisellä sopimuksella, ei YK-asia enää).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
17.3. Pataljoonan järjestämä Rundu Run -juoksukilpailu.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.3. Ulkoministeri Pertti Paasion ja kenrl Aimo Pajusen vierailu alkoi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
21.3. Namibian itsenäistymispäivä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
23.3. Satoi koko päivän, sademäärä vuorokaudessa 51 mm.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1990 huhtikuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.4. Lipunlasku esikunnan tukikohdassa. Esikunnan ja EHK:n jäljellä olleet osat moottorimarssilla klo 9.30 Rundusta kohti Grootfonteinia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.4. Yksi kotiutuslennoista. Tower Air -yhtiön jumbo 747-100, ilmaan klo 16.42. Välilasku Nairobissa, jossa tultiin kenttään tosi vauhdilla. Välilasku venyi, koska jokin (arabi)maa ei antanut juutalaisomistuksessa olleelle koneelle ylilentolupaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.4. Ateenassa toinen välilasku aikaisin aamulla. Laskeutuminen Helsinkiin kello 12.29. Sen lennon kotiutuminen samana iltana, viimeinen palkanmaksupäivä 6.4.&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Yltsi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG:n_aikajana&amp;diff=538</id>
		<title>UNTAG:n aikajana</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG:n_aikajana&amp;diff=538"/>
		<updated>2014-03-13T21:14:50Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Yltsi: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;&#039;&#039;&#039;1989 helmikuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 maaliskuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 huhtikuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.4. Lentoerä 2.2 palasi koulutuksen jälkeiseltä lomalta Niinisaloon, siirtyminen iltapäivällä Hyrylän varuskuntaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.4. Lentoerä 2.2 Helsinki-Vantaan lentokentälle. USAF:n Galaxy C-5 nousi ilmaan klo 12. Välilasku Espanjan Rotassa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11.4. Päiväntasaajan ylitys kello 1.10 Suomen aikaa. Välilasku keskellä Atlantin valtamerta Ascensionilla. Laskeutuminen Grootfontainiin  klo 11.10 Namibian/Suomen aikaa. Lentomatka kesti 23 tuntia. Illalla bussilla 250 km:n päähän Runduun.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
12.4. Lisää esikunnan porukkaa saapui toisella lennolla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
13.4. Toimistojen siivoamista esikunnassa. Merikonttien odottelua.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
17.4. Tilannepäivystäjät aloittivat päivystyksen. Ei viestivälineitä, tosin, koska kontit matkalla. Komentajan 1. päiväkäsky.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
19.4. Operatiivisen toimiston viestivälineet kuntoon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
22.4. Ensimmäinen postilähetys Suomesta; eräs kirje oli ollut matkalla 10 päivää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
23.4. Toinen postilähetys Suomesta; eräs kirje oli ollut matkalla 6 päivää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
25.4. Erityisedustaja Martti Ahtisaaren ja YK:n rauhanturvaoperaatiosta vastanneet alipääsihteeri Gouldingin vierailu FINBATTin esikunnassa. Liikenneonnettomuus 5. JK:n alueella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
26.4. Aamuyöllä toinen liikenneonnettomuus, kaksi egyptiläistä oli ajanut ulos 15 km esikunnasta Grootfontainin suuntaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
27.4. FINBATT avusti paikallisia ulosajossa Rundun lähellä. Illalla liikenneonnettomuus 5. JK:n alueella, egyptiläinen ja sudanilainen sotilastarkkailija ajoivat ulos.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
28.4. Liikenneonnettomuus 120 km Rundusta itään kohti 2. JK:n aluetta, puolalaisten ulosajo.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
29.4. Komentaja seurueineen lähes maastoajona pikkuteitä pitkin Rundusta  3. JK:n alueelle Bushmanlandiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 toukokuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.5. Vappua vietettiin myös eteläisellä pallonpuoliskolla. Miehistössä runsaasti alikersanttiylennyksiä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.5. Pataljoonaupseerin tutustumiskäynti 5.JK:n tukikohdassa Neparassa ja suomalaisten ylläpitämällä lähestysasemalla/klinikalla Nrurenkurussa Okavangojoen rannalla. Paikalla oli kolme suomalaista lähetystyöntekijää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.5. Komentajan 2. päiväkäsky.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.5. Operatiivisen toimiston päällikön johtama tiedusteluretki 2. JK:n alueelle Baganiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.5. Aamulla edellisenä päivänä Baganiin tullut osasto kahdella maastohenkilöajoneuvolla maastontiedusteluun Baganista suoraan kohti pohjoista ja joutuu UNITA:n vangiksi; tästä myöhemmin eri kertomus. Ensimmäinen palvelussitoumuksen purku sairauden perusteella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.5. FC kenr Prem Chand vieraili FINBATT:n esikunnassa Rundussa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.5. Päällystötason kotiutus epäsotilaallisen käytöksen johdosta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
13.5. Näihin aikoihin verovapaiden autojen noutoja satamasta. Namibian rannikon ainoa syväsatama Walvis Bay oli edelleen Etelä-Afrikan hallussa siirtyen Namibialle myöhemmin vuonna 1994. Suomalaisten autoja satamaan tuli kaikkiaan noin 440. Pataljoonan lakimies junaili autojen noutoruljanssin. Muutaman päivän välein bussilastillinen autonhakijoita Rundusta rannikolle (887 km), josta kootusti satamahalleille. Sataman huolintamaksu oli noin 1000 Etelä-Afrikan randia (1700 markkaa). Suurin osa hakijoista ajoi auton samantien takaisin Runduun, ajoaika noin 10 tuntia hyväkuntoista ja suoraa asfalttitietä pitkin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.5. Operatiivinen toimisto neuvotteli italialaisen helikopteriosaston (ItalAir) kanssa. Alkuvaiheessa toiminta oli aika byrokraattista; helikopteria ei saatu ilmaan esimerkiksi liikenneonnettomuudessa äkkilähtönä tilannepäivystäjän ilmoituksella vaan se vaati italialaisten omien johtajien siunauksen. Pikku hiljaa käytäntöä saatiin sujuvammaksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
24.5. Rundun tukikohdassa Etelä-Afrikkalaisten komennossa ollut Bn 202 piti läksiäisparaatin, namibialaisista koostunut miehistö kotiutettiin ja eteläafrikkalainen päällystö siirtyi takaisin Etelä-Afrikkaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
26.5. Liikenneonnettomuus 70 km Rundusta Grootfontainiin. Kaksi kuollutta (1 SADF, 1 tanskalainen YK-sotilas), kaksi loukkaantunutta. Kello 10 eteläafrikkalaiset laskivat lippunsa Rundu itäisessä varuskunnassa ja YK-lippu salkoon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
27.5. Esikunnan hirsisaunan rakentaminen vielä kesken, päivän aiheena lattian teko.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
31.5. Huhtikuun saippuarahat (=YK:n maksama pieni korvaus) tulivat jakoon, 71 randia eli noin 120 markkaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 kesäkuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.6. Kaksi Ilkka-lehden toimittajaa vierailulle toimialueelle. Ensimmäiset kersanttiylennykset miehistössä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.6. Esikunnan sauna käyttökunnossa. Puolustusvoimien lippujuhlapäivän paraatin harjoittelua.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.5. Puolustusvoimien lippujuhlapäivä. Klo 8 juhlallinen lipunnosto esikunnan pihalla. Klo 11 paraatijoukon siirtyivät lentokentälle. Klo 12 paraati lentokentällä. Klo 13 coctail-tilaisuus, paikalla arvovaltainen edustus eri puolilta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Puolustusvoimien komentaja myönsi sotilasansiomitalit seuraaville Namibiassa palveleville:&lt;br /&gt;
* maj Saukko E&lt;br /&gt;
* yli Kivijärvi I&lt;br /&gt;
* ltn Vuorinen K&lt;br /&gt;
* kers Ahderinne K&lt;br /&gt;
* kers Pitkänen P&lt;br /&gt;
* alik Mattila J.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.6. Niin sanottujen Etulinjamaiden (&#039;&#039;Front Line States&#039;&#039;) eli Etelä-Afrikan vaikutuspiirissä olevien maiden (Angola, Sambia, Botswana, Mosambik jne.) delegaation vierailu. Osa suhtautui kriittisesti FINBATT:n toimintaedellytyksiin eli resurssien määrään verrattuna alueen kokoon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.6. Operatiivinen toimisto sai tehtävän suunnitella joukkojen käyttöä Grootfontainin lentokentällä pakolaisten vastaanottokeskuksen suojaamiseen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.6. Huoltolento Grootfontainista Suomeen, 200 suomalaista lomalle kahdeksi viikoksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 heinäkuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.7. Turun Sanomien toimittaja vierailulle pataljoonaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.7. Huoltolento.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11.-13.7. Soluttautumisen estoharjoitus 5. JK:n alueella pataljoonan vastuualueen länsiosassa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
15.7. UNTAG:n esikunta määräsi FINBATT:n TiedK:n 2 tunnin lähtövalmiuteen suuntana Ambomaa. Saatujen tietojen (SADF?) mukaan SWAPO:n sissejä lähtenyt liikkeelle Angolasta kohti etelää. Lähtökäskyä ei tullut.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.7. 2. JK:n partio löysi Caprivin käytävän keskiosan pohjoislaidalta kylän, josta meillä ei ollut aikaisemmin tietoa. Pian selvisi, ettei siitä ollut tietoa myöskään YK:n siviilikomponentilla, jonka tehtävänä oli äänestäjien rekisteröinti. Myöhemmin selvisi, että kylässä asui (ja oli asunut jo pitkään) Angolan puolella olevan UNITA-sissiliikkeen sotilaiden perheitä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Paikallisten mukaan heinäkuussa täydenkuun aikaan on kaikkein kylmintä. Tänä vuonna täysikuu oli 18.7., jolloin viileimmän päivän korkein lämpötila oli varjossa +16 astetta C (auringossa +25 ehkä) ja yön lämpötilat yleensä noin +2...+4 astetta C. Yhtenä aamuna pihalla ollut ämpäri oli jäässä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
20.7. Komentaja Ambomaalla, jossa tapasi mm. YK:n pääsihteerin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
24.7. Suomalaisten YK-miesten Etelä-Afrikan matkailu oli aiheuttanut kovaa keskustelua Suomessa. Etelä-Afrikka oli virallisesti kansainvälisessä boikotissa harjoittamansa apartheit-politiikan ansiosta. Suomalaiset YK-sotilaat olivat lomillaan käyneet jo Etelä-Afrikassa, koska yksilön tasolla asiassa ei ollut mitään erityistä. Suomessa asiasta oli puhuttu korkealla taholla (mm. kansanedustajat ottivat kantaa); joidenkin kannanottojen mukaan lomalla olevien suomalaisten YK-miehien pitää noudattaa Suomen virallista ulkopolitiikkaa. Kenestäkään siellä ei ollut asian ratkaisijaksi vaan päätösvalta asiassa annettiin Suomen kontingentin johtajalle eli pataljoonan komentajalle. Komentaja teki 24.7. päätöksen, jonka mukaan lomailua Etelä-Afrikassa ei rajoiteta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
26.7. Huoltolento Suomesta saapui Grootfontainiin illalla 6 tuntia myöhässä. Operaattori itäsaksalainen Interflug ja koneena pienehkö 160-paikkainen Iljusin. Huoltolennolla alueelle saapui YK Koulutuskeskuksen johtaja, evl Tiihonen tutustumaan toimintaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
27.7. Huoltolento takaisin Suomeen, mukana mm. 6 omasta tahdostaan kotiutuvaa. Muuten kone täynnä kolmen viikon Suomi-lomalle menijöitä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 elokuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.8. Verovapaita autoja Walvis Bayhin saapui eri huolitsijoiden toimittamana pitkin kesää, mm. vielä elokuun alussa saapui yli 20 auton erä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.8. Helsingin Sanomien toimittaja ja valokuvaaja pataljoonan alueelle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
15.8. Keskikesän viileän kauden jälkeen tyypillinen iltapäivälämpötila varjossa oli jo yli +30 astetta C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
16.8. Huoltolento Suomesta Grootfontainiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
17.8. Varhain aamulla huoltolennolle menevät näkivät kuunpimennyksen linja-autoistaan. Kello 9.40 huoltolento Grootfontainista Suomeen Iljusin-62-koneella, 160 paikkainen. Välilaskut Kongon pääkaupungissa Brazzavillessä sekä Berliinissä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
xx.8. Liikenneonnettomuus Caprivin käytävässä, 3 puolalaista YK-miestä kuoli.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
xx.8. Ensimmäinen suomalaisen verovapaan auton huomattava liikenneonnettomuus, Nissan ZX200 päin puuta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 syyskuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.9. Huoltolento Helsingistä klo 21.40 kohti Berliiniä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.9. Huoltolento Grrotfontainiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.9. Huoltolento Grrotfontainista Suomeen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.9. Esikunnan pihalle saatiin min-max-lämpömittari. Yön alin +10 C, päivän ylin varjossa + 26 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.9. Toimittaja Esko Tommila seurueineen pataljoonan alueelle, tekivät kuvauksia televisioon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 lokakuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.10. Max +39 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.10. Min +11 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.10. Min +19 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9.10. FC kenr Prem Chand vierailulle pataljoonaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
13.10. Min +13 C, max +33 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.10. Huoltolento (7.) Suomesta ja takaisin Suomeen Nigerian ja Amsterdamin kautta. Koneen vaihto Amsterdamissa teknisen ongelman takia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 marraskuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.11. Max +43 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
xx.11. TiedK Ambomaalle vaalien ajaksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.11. Namibian vaalit alkoivat.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.11. Huoltolento (8.) Suomesta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9.11. Min +20 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
14.11. Vaalin tulokset julki. SWAPO sai 57 % äänistä, eli ei saanut kaipaamaansa 2/3-osan enemmistöä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
15.11. Etukäteen pelättiin levottomuuksia vaalituloksen julkistuksen jälkeiseen aikaan, mutta tilanne jatkui rauhallisena.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.11. Min +11 C, max + 39 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
19.11. Max +41 C. Operaation alasajosta ristiriitaisia huhuja. Yhden tiedon mukaan operaatio jatkuu 1.7.1990 saakka, toisen huhun mukaan UNTAG:n sotilaskomponentit ajetaan alas hyvinkin nopeasti, koska tilanne ollut rauhallinen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
23.11. FC kenr Prem Chand vieraili Rundussa. Ei ottanut kantaa operaation alasajoon; totesi vain että suunnittelu on käynnissä. Liikkeellä huhu, että Länsi-Saharaan ollaan laittamassa YK-joukkoja ja osa Namibiassa olevista siirrettäisiin sinne ensiapuna.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
24.11. Tieto, että sotilastarkkailijat ajetaan ensimmäisenä alas.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
29.11. Huoltolentopäivä (9.). Mukana alueelle tuli mm. PLM:n YK-toimiston päällikkö, evl Ahlqvist sekä sotilassoittokunta vahvuudella 15!!&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
30.11. Alhqvist tarkasti esikunnan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 joulukuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.12. Alhqvist tarkisti 5. JK:n. Tieto tarkkailijaorganisaation supistamisesta 300 sotilaasta 200 sotilaaseen, suomalaisista joutuisi lähtemään 5 henkilöä ennenaikaisesti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.12. Alhqvist ja soittokunta 1. JK:aan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.12. Itsenäisyyspäivän paraatin harjoittelua. Ahlqvist 3. JK:ssa. Soittokunnan konsertti esikunnan messissä. Joulupukin vierailu.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.12. Suomen 72. itsenäisyyspäivä. Mitaliparaati. Itsenäisyyspäivän iltavastaanotto Windhoekissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11.12. Sotilastarkkailijat &amp;quot;arpoivat&amp;quot; odotetta aikaisemmin Suomeen laitettavat, lähtöpäivä olisi noin 15.1.1990. Maj Ruotsalainen, kapt Laukka, maj Ericsson, maj Skriko ja kapt Kivilinko.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
14.12. Kova ukkosmyrsky Rundussa, yhden majoituksen katto irtosi, puita ja yksi masto kaatui.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
17.12. Komentaja määräsi alustavan lomakiellon 15.2.1990 alkaen toimintojen alasajoon liittyen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
19.12. Etelä-Afrikasta tuotiin takaisin Hercules-koneellinen mustia entisen 32. Batt:n miehiä. Kyseinen 32. Batt oli suorastaan legendaarinen paikallisista mustista miehistä jo 1970-luvulla koottu pataljoona, joka taisteli SADF:n riveissä Etelä-Afrikan valtaa vastustavia angolalaisia joukkoja vastaan. Pataljoona oli ainut mustista sotilaista koostunut joukko-osasto SADF:ssä ja siten poliittisesti arka asia. Pataljoonan tukikohta oli 2. JK:n alueella Buffalossa. Pataljoona piti lakkauttaa rauhansopimuksen mukaan, mutta koska oli odotettavissa vakavia sopeutumisongelmia ja mahdollisesti väkivaltaisia yhteenottoja paikallisten kanssa, Etelä-Afrikka päätti siirtää pataljoonan kokonaisuudessaan Etelä-Afrikkaan. Homma ei siellä kuitenkaan mennyt ihan käsikirjoituksen mukaan, ja poliittisista (?) syistä pataljoona lopulta lakkautettiin. Mustille sotilaille annettua lupausta uudesta elämästä ei pystytty pitämään.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
20.12. Huoltolentopäivä (10.).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
22.12. Sadekausi oli pahasti myöhässä, pahin kuivuus 30 vuoteen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
23.12. Liikenneonnettomuus 5. JK:n alueella Nkurenkurussa, YK:n siviilipoliisien ulosajo, 1 kuoli.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
24.12. Jouluaatto. Päällystö otti yöksi vartiovastuu esikunnan porttivartiosta. Max +40 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
25.12. Liikenneonnettomuus, suomalaisen verovapaa BMW 735i törmäsi lehmään, ei vakavia loukkaantumisia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
27.12. FC kenr Prem Chandin vierailu esikunnassa. Ilmoitti tahtonaan, että pataljoona tulee purkaa nopeammin kuin suomalaiset olivat UNTAG:n esikunnalle aikaisemmin ilmoittaneet.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1990 tammikuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.1. YK antoi suunnitteluperusteita operaation purkuun, suomalaisten kotiutuslennot sen mukaaan 4., 8., 12. ja 16.4.1990.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.1. Min +19 C, max +27, pilvistä, sadekuuroja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9.1. Autojen verovapauden ehtona oli auton käytössä olo vuoden ajan ennen Suomeen paluuta, minkä toteutuminen oli pitkien rahtimatkojen vuoksi vaikea. Legaali oli selvitellyt asiaa Suomesta, ja tuli tieto, että rahtausaika (auton oleminen laivassa) lasketaan mukaan auton käytössä olo aikaan. Euroopan päässä auton makaaminen satamassa ei ole käytössäoloaikaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.1. Piti tulla huoltolento, mutta kone myöhästyi vuorokauden. Nigeriassa olleen rajuilman takia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11.1. Huoltolentopäivä (11.).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
31.1. Huoltolentopäivä (12.). Lennolla toimialueelle tuli puolustusministeri Ole Norrback sekä kenrl Hägglund seurueineen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1990 helmikuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.2. Namibian peruslain laativa kokous oli päättänyt, että itsenäistymispäivä olisi 21.3.1990; hieman aikaistunut aikaisemmin ilmoitetusta maaliskuun lopusta. Kotiutuslennoille uudet päivämäärät ajanjaksolle 25.3.-10.4.1990.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.2. Puolustusministeri seurueineen 5. JK:ssa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.2. Puolustusministeri seurueineen 3. JK:ssa, jossa alkoi ampumaleiri. Suomesta oli tullut tieto, ettei ampumatarvikkeita kannata rahdata takaisin Suomeen ja niinpä pidettiin ampumaleri, jossa ammuttiin. Ja paljon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.-11.2. Pataljoonan lentopalloturnaus Rundussa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11.2. Nelson Mandela vapautettiin vankilasta Etelä-Afrikasta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1990 maaliskuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
12.3. Kenttäkaupassa alkoi alennusmyynti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
14.3. FC kenr Prem Chandin jäähyväisvierailu. Kenialainen osasto kävi maastontiedustelussa. Namibian hallinto ja Kenia olivat sopineet, että YK-joukkojen poistuessa kenialainen sotilasosasto jää vielä toistaiseksi maahan (maiden välisellä sopimuksella, ei YK-asia enää).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
17.3. Pataljoonan järjestämä Rundu Run -juoksukilpailu.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.3. Ulkoministeri Pertti Paasion ja kenrl Aimo Pajusen vierailu alkoi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
21.3. Namibian itsenäistymispäivä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
23.3. Satoi koko päivän, sademäärä vuorokaudessa 51 mm.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1990 huhtikuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.4. Lipunlasku esikunnan tukikohdassa. Esikunnan ja EHK:n jäljellä olleet osat moottorimarssilla klo 9.30 Rundusta kohti Grootfonteinia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.4. Yksi kotiutuslennoista. Tower Air -yhtiön jumbo 747-100, ilmaan klo 16.42. Välilasku Nairobissa, jossa tultiin kenttään tosi vauhdilla. Välilasku venyi, koska jokin (arabi)maa ei antanut juutalaisomistuksessa olleelle koneelle ylilentolupaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.4. Ateenassa toinen välilasku aikaisin aamulla. Laskeutuminen Helsinkiin kello 12.29. Sen lennon kotiutuminen samana iltana, viimeinen palkanmaksupäivä 6.4.&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Yltsi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG:n_aikajana&amp;diff=537</id>
		<title>UNTAG:n aikajana</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG:n_aikajana&amp;diff=537"/>
		<updated>2014-03-13T21:03:44Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Yltsi: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;&#039;&#039;&#039;1989 helmikuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 maaliskuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 huhtikuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.4. Lentoerä 2.2 palasi koulutuksen jälkeiseltä lomalta Niinisaloon, siirtyminen iltapäivällä Hyrylän varuskuntaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.4. Lentoerä 2.2 Helsinki-Vantaan lentokentälle. USAF:n Galaxy C-5 nousi ilmaan klo 12. Välilasku Espanjan Rotassa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11.4. Päiväntasaajan ylitys kello 1.10 Suomen aikaa. Välilasku keskellä Atlantin valtamerta Ascensionilla. Laskeutuminen Grootfontainiin  klo 11.10 Namibian/Suomen aikaa. Lentomatka kesti 23 tuntia. Illalla bussilla 250 km:n päähän Runduun.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
12.4. Lisää esikunnan porukkaa saapui toisella lennolla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
13.4. Toimistojen siivoamista esikunnassa. Merikonttien odottelua.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
17.4. Tilannepäivystäjät aloittivat päivystyksen. Ei viestivälineitä, tosin, koska kontit matkalla. Komentajan 1. päiväkäsky.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
19.4. Operatiivisen toimiston viestivälineet kuntoon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
22.4. Ensimmäinen postilähetys Suomesta; eräs kirje oli ollut matkalla 10 päivää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
23.4. Toinen postilähetys Suomesta; eräs kirje oli ollut matkalla 6 päivää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
25.4. Erityisedustaja Martti Ahtisaaren ja YK:n rauhanturvaoperaatiosta vastanneet alipääsihteeri Gouldingin vierailu FINBATTin esikunnassa. Liikenneonnettomuus 5. JK:n alueella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
26.4. Aamuyöllä toinen liikenneonnettomuus, kaksi egyptiläistä oli ajanut ulos 15 km esikunnasta Grootfontainin suuntaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
27.4. FINBATT avusti paikallisia ulosajossa Rundun lähellä. Illalla liikenneonnettomuus 5. JK:n alueella, egyptiläinen ja sudanilainen sotilastarkkailija ajoivat ulos.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
28.4. Liikenneonnettomuus 120 km Rundusta itään kohti 2. JK:n aluetta, puolalaisten ulosajo.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
29.4. Komentaja seurueineen lähes maastoajona pikkuteitä pitkin Rundusta  3. JK:n alueelle Bushmanlandiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 toukokuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.5. Vappua vietettiin myös eteläisellä pallonpuoliskolla. Miehistössä runsaasti alikersanttiylennyksiä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.5. Pataljoonaupseerin tutustumiskäynti 5.JK:n tukikohdassa Neparassa ja suomalaisten ylläpitämällä lähestysasemalla/klinikalla Nrurenkurussa Okavangojoen rannalla. Paikalla oli kolme suomalaista lähetystyöntekijää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.5. Komentajan 2. päiväkäsky.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.5. Operatiivisen toimiston päällikön johtama tiedusteluretki 2. JK:n alueelle Baganiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.5. Aamulla edellisenä päivänä Baganiin tullut osasto kahdella maastohenkilöajoneuvolla maastontiedusteluun Baganista suoraan kohti pohjoista ja joutuu UNITA:n vangiksi; tästä myöhemmin eri kertomus. Ensimmäinen palvelussitoumuksen purku sairauden perusteella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.5. FC kenr Prem Chand vieraili FINBATT:n esikunnassa Rundussa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.5. Päällystötason kotiutus epäsotilaallisen käytöksen johdosta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
13.5. Näihin aikoihin verovapaiden autojen noutoja satamasta. Namibian rannikon ainoa syväsatama Walvis Bay oli edelleen Etelä-Afrikan hallussa siirtyen Namibialle myöhemmin vuonna 1994. Suomalaisten autoja satamaan tuli kaikkiaan noin 440. Pataljoonan lakimies junaili autojen noutoruljanssin. Muutaman päivän välein bussilastillinen autonhakijoita Rundusta rannikolle (887 km), josta kootusti satamahalleille. Sataman huolintamaksu oli noin 1000 Etelä-Afrikan randia (1700 markkaa). Suurin osa hakijoista ajoi auton samantien takaisin Runduun, ajoaika noin 10 tuntia hyväkuntoista ja suoraa asfalttitietä pitkin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.5. Operatiivinen toimisto neuvotteli italialaisen helikopteriosaston (ItalAir) kanssa. Alkuvaiheessa toiminta oli aika byrokraattista; helikopteria ei saatu ilmaan esimerkiksi liikenneonnettomuudessa äkkilähtönä tilannepäivystäjän ilmoituksella vaan se vaati italialaisten omien johtajien siunauksen. Pikku hiljaa käytäntöä saatiin sujuvammaksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
24.5. Rundun tukikohdassa Etelä-Afrikkalaisten komennossa ollut Bn 202 piti läksiäisparaatin, namibialaisista koostunut miehistö kotiutettiin ja eteläafrikkalainen päällystö siirtyi takaisin Etelä-Afrikkaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
26.5. Liikenneonnettomuus 70 km Rundusta Grootfontainiin. Kaksi kuollutta (1 SADF, 1 tanskalainen YK-sotilas), kaksi loukkaantunutta. Kello 10 eteläafrikkalaiset laskivat lippunsa Rundu itäisessä varuskunnassa ja YK-lippu salkoon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
27.5. Esikunnan hirsisaunan rakentaminen vielä kesken, päivän aiheena lattian teko.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
31.5. Huhtikuun saippuarahat (=YK:n maksama pieni korvaus) tulivat jakoon, 71 randia eli noin 120 markkaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 kesäkuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.6. Kaksi Ilkka-lehden toimittajaa vierailulle toimialueelle. Ensimmäiset kersanttiylennykset miehistössä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.6. Esikunnan sauna käyttökunnossa. Puolustusvoimien lippujuhlapäivän paraatin harjoittelua.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.5. Puolustusvoimien lippujuhlapäivä. Klo 8 juhlallinen lipunnosto esikunnan pihalla. Klo 11 paraatijoukon siirtyivät lentokentälle. Klo 12 paraati lentokentällä. Klo 13 coctail-tilaisuus, paikalla arvovaltainen edustus eri puolilta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.6. Niin sanottujen Etulinjamaiden (&#039;&#039;Front Line States&#039;&#039;) eli Etelä-Afrikan vaikutuspiirissä olevien maiden (Angola, Sambia, Botswana, Mosambik jne.) delegaation vierailu. Osa suhtautui kriittisesti FINBATT:n toimintaedellytyksiin eli resurssien määrään verrattuna alueen kokoon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.6. Operatiivinen toimisto sai tehtävän suunnitella joukkojen käyttöä Grootfontainin lentokentällä pakolaisten vastaanottokeskuksen suojaamiseen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.6. Huoltolento Grootfontainista Suomeen, 200 suomalaista lomalle kahdeksi viikoksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 heinäkuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.7. Turun Sanomien toimittaja vierailulle pataljoonaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.7. Huoltolento.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11.-13.7. Soluttautumisen estoharjoitus 5. JK:n alueella pataljoonan vastuualueen länsiosassa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
15.7. UNTAG:n esikunta määräsi FINBATT:n TiedK:n 2 tunnin lähtövalmiuteen suuntana Ambomaa. Saatujen tietojen (SADF?) mukaan SWAPO:n sissejä lähtenyt liikkeelle Angolasta kohti etelää. Lähtökäskyä ei tullut.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.7. 2. JK:n partio löysi Caprivin käytävän keskiosan pohjoislaidalta kylän, josta meillä ei ollut aikaisemmin tietoa. Pian selvisi, ettei siitä ollut tietoa myöskään YK:n siviilikomponentilla, jonka tehtävänä oli äänestäjien rekisteröinti. Myöhemmin selvisi, että kylässä asui (ja oli asunut jo pitkään) Angolan puolella olevan UNITA-sissiliikkeen sotilaiden perheitä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Paikallisten mukaan heinäkuussa täydenkuun aikaan on kaikkein kylmintä. Tänä vuonna täysikuu oli 18.7., jolloin viileimmän päivän korkein lämpötila oli varjossa +16 astetta C (auringossa +25 ehkä) ja yön lämpötilat yleensä noin +2...+4 astetta C. Yhtenä aamuna pihalla ollut ämpäri oli jäässä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
20.7. Komentaja Ambomaalla, jossa tapasi mm. YK:n pääsihteerin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
24.7. Suomalaisten YK-miesten Etelä-Afrikan matkailu oli aiheuttanut kovaa keskustelua Suomessa. Etelä-Afrikka oli virallisesti kansainvälisessä boikotissa harjoittamansa apartheit-politiikan ansiosta. Suomalaiset YK-sotilaat olivat lomillaan käyneet jo Etelä-Afrikassa, koska yksilön tasolla asiassa ei ollut mitään erityistä. Suomessa asiasta oli puhuttu korkealla taholla (mm. kansanedustajat ottivat kantaa); joidenkin kannanottojen mukaan lomalla olevien suomalaisten YK-miehien pitää noudattaa Suomen virallista ulkopolitiikkaa. Kenestäkään siellä ei ollut asian ratkaisijaksi vaan päätösvalta asiassa annettiin Suomen kontingentin johtajalle eli pataljoonan komentajalle. Komentaja teki 24.7. päätöksen, jonka mukaan lomailua Etelä-Afrikassa ei rajoiteta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
26.7. Huoltolento Suomesta saapui Grootfontainiin illalla 6 tuntia myöhässä. Operaattori itäsaksalainen Interflug ja koneena pienehkö 160-paikkainen Iljusin. Huoltolennolla alueelle saapui YK Koulutuskeskuksen johtaja, evl Tiihonen tutustumaan toimintaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
27.7. Huoltolento takaisin Suomeen, mukana mm. 6 omasta tahdostaan kotiutuvaa. Muuten kone täynnä kolmen viikon Suomi-lomalle menijöitä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 elokuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.8. Verovapaita autoja Walvis Bayhin saapui eri huolitsijoiden toimittamana pitkin kesää, mm. vielä elokuun alussa saapui yli 20 auton erä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.8. Helsingin Sanomien toimittaja ja valokuvaaja pataljoonan alueelle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
15.8. Keskikesän viileän kauden jälkeen tyypillinen iltapäivälämpötila varjossa oli jo yli +30 astetta C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
16.8. Huoltolento Suomesta Grootfontainiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
17.8. Varhain aamulla huoltolennolle menevät näkivät kuunpimennyksen linja-autoistaan. Kello 9.40 huoltolento Grootfontainista Suomeen Iljusin-62-koneella, 160 paikkainen. Välilaskut Kongon pääkaupungissa Brazzavillessä sekä Berliinissä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
xx.8. Liikenneonnettomuus Caprivin käytävässä, 3 puolalaista YK-miestä kuoli.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
xx.8. Ensimmäinen suomalaisen verovapaan auton huomattava liikenneonnettomuus, Nissan ZX200 päin puuta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 syyskuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.9. Huoltolento Helsingistä klo 21.40 kohti Berliiniä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.9. Huoltolento Grrotfontainiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.9. Huoltolento Grrotfontainista Suomeen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.9. Esikunnan pihalle saatiin min-max-lämpömittari. Yön alin +10 C, päivän ylin varjossa + 26 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.9. Toimittaja Esko Tommila seurueineen pataljoonan alueelle, tekivät kuvauksia televisioon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 lokakuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.10. Max +39 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.10. Min +11 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.10. Min +19 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9.10. FC kenr Prem Chand vierailulle pataljoonaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
13.10. Min +13 C, max +33 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.10. Huoltolento (7.) Suomesta ja takaisin Suomeen Nigerian ja Amsterdamin kautta. Koneen vaihto Amsterdamissa teknisen ongelman takia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 marraskuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.11. Max +43 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
xx.11. TiedK Ambomaalle vaalien ajaksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.11. Namibian vaalit alkoivat.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.11. Huoltolento (8.) Suomesta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9.11. Min +20 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
14.11. Vaalin tulokset julki. SWAPO sai 57 % äänistä, eli ei saanut kaipaamaansa 2/3-osan enemmistöä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
15.11. Etukäteen pelättiin levottomuuksia vaalituloksen julkistuksen jälkeiseen aikaan, mutta tilanne jatkui rauhallisena.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.11. Min +11 C, max + 39 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
19.11. Max +41 C. Operaation alasajosta ristiriitaisia huhuja. Yhden tiedon mukaan operaatio jatkuu 1.7.1990 saakka, toisen huhun mukaan UNTAG:n sotilaskomponentit ajetaan alas hyvinkin nopeasti, koska tilanne ollut rauhallinen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
23.11. FC kenr Prem Chand vieraili Rundussa. Ei ottanut kantaa operaation alasajoon; totesi vain että suunnittelu on käynnissä. Liikkeellä huhu, että Länsi-Saharaan ollaan laittamassa YK-joukkoja ja osa Namibiassa olevista siirrettäisiin sinne ensiapuna.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
24.11. Tieto, että sotilastarkkailijat ajetaan ensimmäisenä alas.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
29.11. Huoltolentopäivä (9.). Mukana alueelle tuli mm. PLM:n YK-toimiston päällikkö, evl Ahlqvist sekä sotilassoittokunta vahvuudella 15!!&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
30.11. Alhqvist tarkasti esikunnan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 joulukuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.12. Alhqvist tarkisti 5. JK:n. Tieto tarkkailijaorganisaation supistamisesta 300 sotilaasta 200 sotilaaseen, suomalaisista joutuisi lähtemään 5 henkilöä ennenaikaisesti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.12. Alhqvist ja soittokunta 1. JK:aan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.12. Itsenäisyyspäivän paraatin harjoittelua. Ahlqvist 3. JK:ssa. Soittokunnan konsertti esikunnan messissä. Joulupukin vierailu.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.12. Suomen 72. itsenäisyyspäivä. Mitaliparaati. Itsenäisyyspäivän iltavastaanotto Windhoekissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11.12. Sotilastarkkailijat &amp;quot;arpoivat&amp;quot; odotetta aikaisemmin Suomeen laitettavat, lähtöpäivä olisi noin 15.1.1990. Maj Ruotsalainen, kapt Laukka, maj Ericsson, maj Skriko ja kapt Kivilinko.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
14.12. Kova ukkosmyrsky Rundussa, yhden majoituksen katto irtosi, puita ja yksi masto kaatui.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
17.12. Komentaja määräsi alustavan lomakiellon 15.2.1990 alkaen toimintojen alasajoon liittyen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
19.12. Etelä-Afrikasta tuotiin takaisin Hercules-koneellinen mustia entisen 32. Batt:n miehiä. Kyseinen 32. Batt oli suorastaan legendaarinen paikallisista mustista miehistä jo 1970-luvulla koottu pataljoona, joka taisteli SADF:n riveissä Etelä-Afrikan valtaa vastustavia angolalaisia joukkoja vastaan. Pataljoona oli ainut mustista sotilaista koostunut joukko-osasto SADF:ssä ja siten poliittisesti arka asia. Pataljoonan tukikohta oli 2. JK:n alueella Buffalossa. Pataljoona piti lakkauttaa rauhansopimuksen mukaan, mutta koska oli odotettavissa vakavia sopeutumisongelmia ja mahdollisesti väkivaltaisia yhteenottoja paikallisten kanssa, Etelä-Afrikka päätti siirtää pataljoonan kokonaisuudessaan Etelä-Afrikkaan. Homma ei siellä kuitenkaan mennyt ihan käsikirjoituksen mukaan, ja poliittisista (?) syistä pataljoona lopulta lakkautettiin. Mustille sotilaille annettua lupausta uudesta elämästä ei pystytty pitämään.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
20.12. Huoltolentopäivä (10.).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
22.12. Sadekausi oli pahasti myöhässä, pahin kuivuus 30 vuoteen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
23.12. Liikenneonnettomuus 5. JK:n alueella Nkurenkurussa, YK:n siviilipoliisien ulosajo, 1 kuoli.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
24.12. Jouluaatto. Päällystö otti yöksi vartiovastuu esikunnan porttivartiosta. Max +40 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
25.12. Liikenneonnettomuus, suomalaisen verovapaa BMW 735i törmäsi lehmään, ei vakavia loukkaantumisia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
27.12. FC kenr Prem Chandin vierailu esikunnassa. Ilmoitti tahtonaan, että pataljoona tulee purkaa nopeammin kuin suomalaiset olivat UNTAG:n esikunnalle aikaisemmin ilmoittaneet.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1990 tammikuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.1. YK antoi suunnitteluperusteita operaation purkuun, suomalaisten kotiutuslennot sen mukaaan 4., 8., 12. ja 16.4.1990.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.1. Min +19 C, max +27, pilvistä, sadekuuroja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9.1. Autojen verovapauden ehtona oli auton käytössä olo vuoden ajan ennen Suomeen paluuta, minkä toteutuminen oli pitkien rahtimatkojen vuoksi vaikea. Legaali oli selvitellyt asiaa Suomesta, ja tuli tieto, että rahtausaika (auton oleminen laivassa) lasketaan mukaan auton käytössä olo aikaan. Euroopan päässä auton makaaminen satamassa ei ole käytössäoloaikaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.1. Piti tulla huoltolento, mutta kone myöhästyi vuorokauden. Nigeriassa olleen rajuilman takia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11.1. Huoltolentopäivä (11.).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
31.1. Huoltolentopäivä (12.). Lennolla toimialueelle tuli puolustusministeri Ole Norrback sekä kenrl Hägglund seurueineen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1990 helmikuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.2. Namibian peruslain laativa kokous oli päättänyt, että itsenäistymispäivä olisi 21.3.1990; hieman aikaistunut aikaisemmin ilmoitetusta maaliskuun lopusta. Kotiutuslennoille uudet päivämäärät ajanjaksolle 25.3.-10.4.1990.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.2. Puolustusministeri seurueineen 5. JK:ssa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.2. Puolustusministeri seurueineen 3. JK:ssa, jossa alkoi ampumaleiri. Suomesta oli tullut tieto, ettei ampumatarvikkeita kannata rahdata takaisin Suomeen ja niinpä pidettiin ampumaleri, jossa ammuttiin. Ja paljon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.-11.2. Pataljoonan lentopalloturnaus Rundussa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11.2. Nelson Mandela vapautettiin vankilasta Etelä-Afrikasta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1990 maaliskuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
12.3. Kenttäkaupassa alkoi alennusmyynti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
14.3. FC kenr Prem Chandin jäähyväisvierailu. Kenialainen osasto kävi maastontiedustelussa. Namibian hallinto ja Kenia olivat sopineet, että YK-joukkojen poistuessa kenialainen sotilasosasto jää vielä toistaiseksi maahan (maiden välisellä sopimuksella, ei YK-asia enää).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
17.3. Pataljoonan järjestämä Rundu Run -juoksukilpailu.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.3. Ulkoministeri Pertti Paasion ja kenrl Aimo Pajusen vierailu alkoi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
21.3. Namibian itsenäistymispäivä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
23.3. Satoi koko päivän, sademäärä vuorokaudessa 51 mm.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1990 huhtikuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.4. Lipunlasku esikunnan tukikohdassa. Esikunnan ja EHK:n jäljellä olleet osat moottorimarssilla klo 9.30 Rundusta kohti Grootfonteinia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.4. Yksi kotiutuslennoista. Tower Air -yhtiön jumbo 747-100, ilmaan klo 16.42. Välilasku Nairobissa, jossa tultiin kenttään tosi vauhdilla. Välilasku venyi, koska jokin (arabi)maa ei antanut juutalaisomistuksessa olleelle koneelle ylilentolupaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.4. Ateenassa toinen välilasku aikaisin aamulla. Laskeutuminen Helsinkiin kello 12.29. Sen lennon kotiutuminen samana iltana, viimeinen palkanmaksupäivä 6.4.&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Yltsi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG_sotilastarkkailijat&amp;diff=536</id>
		<title>UNTAG sotilastarkkailijat</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG_sotilastarkkailijat&amp;diff=536"/>
		<updated>2014-03-13T20:42:40Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Yltsi: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;UNTAG:ssa palvelleet suomalaiset sotilastarkkailijat:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
evl Hurme R&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
evl Pukkinen J&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
maj Virolainen A&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
maj Ericsson C&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
maj Ranta R&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
maj Skriko V&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
maj Ruotsalainen P&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
kapt Castern A&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
kapt Heimovaara M&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
kapt Hulsi T&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
kapt Laukka M&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
kapt Lyly E&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
kapt Kivilinko T&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
kapt Savioja R&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
kapt Vainio J&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Yhteensä 15 henkilöä, joista 7 oli virassa olevia upseereja, 5 reserviläisiä ja 3 evp-upseereja.&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Yltsi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG_sotilastarkkailijat&amp;diff=535</id>
		<title>UNTAG sotilastarkkailijat</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG_sotilastarkkailijat&amp;diff=535"/>
		<updated>2014-03-13T20:39:21Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Yltsi: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;UNTAG:ssa palvelleet suomalaiset sotilastarkkailijat:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
evl Hurme R&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
evl Pukkinen J&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
maj Virolainen A&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
maj Ericsson C&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
maj Ranta R&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
maj Skriko V&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
maj Ruotsalainen P&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
kapt Castern A&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
kapt Heimovaara M&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
kapt Hulsi T&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
kapt Laukka M&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
kapt Lyly E&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
kapt Kivilinko T&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
kapt Savioja R&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
kapt Vainio J&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lista on kesken.&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Yltsi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG_FINBATT_Esikunta&amp;diff=534</id>
		<title>UNTAG FINBATT Esikunta</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG_FINBATT_Esikunta&amp;diff=534"/>
		<updated>2014-03-13T20:34:39Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Yltsi: /* Henkilöstö */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;== Tukikohta ==&lt;br /&gt;
FINBATT/UNTAG:n esikunta sijaitsi Rundussa noin kuusi kilometriä Rundun keskustasta lounaaseen Grootfonteinin suuntaan. Rundun lentokentän kohdalla tien kummallakin puolella oli SADF:n käytössä olleet varuskunnat. Länsipuolella Rundun lentokentän yhteydessä olleessa varuskunnassa majaili mm. FINBATT:n EHK:n pääosa. Tien itäpuolella oli pienempi varuskunta, jossa FINBATT:n esikunta toimi Tiedustelukomppanian ja EHK:n tiedustelujoukkueen ohella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Henkilöstö ==&lt;br /&gt;
Esikunnan kokonaisvahvuus oli 37 henkilöä. Koska operaatio kesti vain noin vuoden, rotaatiota ei tapahtunut, vaan tehtävään nimitetyt hoitivat samaa tehtävää pääsääntöisesti koko vuoden ajan - esikunnassa oli vain yksi henkilövaihdos vuoden aikana.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Ylin johto&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
* Pataljoonan komentaja, ev Hannu Paronen&lt;br /&gt;
* Pataljoonaupseeri, evl Pentti Viherä&lt;br /&gt;
* Huoltopäällikkö, evl Olli Pylsy&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Komento&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
* Komentotoimiston päällikkö, maj Olli Alanen&lt;br /&gt;
* Toimistoupseeri/knto, kapt Tuomo Kihniä&lt;br /&gt;
* Valistusupseeri, kapt Jari Aalto&lt;br /&gt;
* Lakimies, maj Ulf Reimers&lt;br /&gt;
* Pappi, sotpast Ilkka Hakala&lt;br /&gt;
* Sotilaspoliisiupseeri, kapt Mikko Kiehelä&lt;br /&gt;
* Rahastonhoitaja, kapt Lasse Lehtovirta&lt;br /&gt;
* Kirjanpitäjä, sotmest Tapio Jukarainen&lt;br /&gt;
* Tilitys, sotmest Martti Ylitalo&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Viesti&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
* Viestitoimiston päällikkö, maj Arto Aunola&lt;br /&gt;
* Toimistoupseeri/viesti, kapt Seppo Lahti&lt;br /&gt;
* Toimistoupseeri/viesti, ylil Juhani Kotilainen&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Huolto&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
* Huoltotoimiston päällikkö, maj Pekka Koljonen&lt;br /&gt;
* Kuljetusupseeri, maj Rauno Savenius&lt;br /&gt;
* Pioneeriupseeri, kapt Hannu Muilu&lt;br /&gt;
* Talousupseeri, kapt Jari Mäkikokko&lt;br /&gt;
* Movement Control, kapt Hannu Suoniemi&lt;br /&gt;
* Hankintaupseeri, ylil Ari Kallio&lt;br /&gt;
* Asemestari, ylil Heikki Nissilä&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Lääkintähuolto&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
* Sotilasylilääkäri, lääkevl Kaj Palmgren&lt;br /&gt;
* Hygieenikko, ellääkevl Mauno Hyytiäinen&lt;br /&gt;
* Lääkäri, lääkmaj Jarmo Lottonen&lt;br /&gt;
* Lääkäri, lääkmaj Terho Kainonen&lt;br /&gt;
* Hammaslääkäri, lääkmaj Tuomo Meriläinen&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Operaatiivinen&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
* Operatiivisen toimiston päällikkö, maj Arto Eronen&lt;br /&gt;
* Tiedustelu-upseeri, kapt Mikko Peltovirta&lt;br /&gt;
* Tiedustelu-upseeri, kapt Kari Ylönen&lt;br /&gt;
* Asiantuntija, sotvirkm Martti Eirola&lt;br /&gt;
* Tilannepäivystäjä, ylil Ilkka Kivijärvi&lt;br /&gt;
* Tilannepäivystäjä, ylil Ari Korhonen&lt;br /&gt;
* Tilannepäivystäjä, ylil Petri Enqvist&lt;br /&gt;
* Tilannepäivystäjä, ylil Timo Laamanen&lt;br /&gt;
* Tilannepäivystäjä, ltn Olli Räisänen&lt;br /&gt;
* Tilannepäivystäjä, ltn Jari Kuuluvainen&lt;br /&gt;
* Tilannepäivystäjä, ltn Heikki Pajala&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Yltsi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG_HQ:n_suomalainen_Esikuntaryhm%C3%A4&amp;diff=533</id>
		<title>UNTAG HQ:n suomalainen Esikuntaryhmä</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG_HQ:n_suomalainen_Esikuntaryhm%C3%A4&amp;diff=533"/>
		<updated>2014-03-13T20:32:32Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Yltsi: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Esikuntaryhmässä Windhoekissa palvelivat&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
ev Saikkonen S&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
evl Aalto K&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
evl Väisänen R&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
maj Herajärvi S&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
maj Salminen P&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
maj Tammi K&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
maj Ekman B-E&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
kapt Mälkki H&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
kapt Liimatainen M&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
kapt Orkomies J&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
kapt Suihkonen R&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
kapt Leskinen K&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
kapt Kipinäinen H&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Yltsi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG_HQ:n_suomalainen_Esikuntaryhm%C3%A4&amp;diff=532</id>
		<title>UNTAG HQ:n suomalainen Esikuntaryhmä</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG_HQ:n_suomalainen_Esikuntaryhm%C3%A4&amp;diff=532"/>
		<updated>2014-03-13T20:28:56Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Yltsi: Ak: Uusi sivu: Esikuntaryhmässä Windhoekissa palvelivat   ev Saikkonen S  evl Aalto K  evl Väisänen R  maj Herajärvi S  maj Salminen P  maj Tammi K  maj Ekman B-E&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Esikuntaryhmässä Windhoekissa palvelivat&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
ev Saikkonen S&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
evl Aalto K&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
evl Väisänen R&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
maj Herajärvi S&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
maj Salminen P&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
maj Tammi K&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
maj Ekman B-E&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Yltsi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG&amp;diff=531</id>
		<title>UNTAG</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG&amp;diff=531"/>
		<updated>2014-03-13T20:26:29Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Yltsi: /* Suomalaiset UNTAG:n organisaatiossa */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;UNTAG (United Nations Transition Assistance Group) oli Yhdistyneiden kansakuntien Namibiaan sijoittunut rauhanturvaoperaatio. Operaatio alkoi huhtikuussa 1989 ja päättyi maaliskuussa 1990. Operaation johdossa oli YK:n erityisedustaja Martti Ahtisaari. Operaation tehtävänä oli turvata yhteiskuntajärjestys siirtymäkaudella Etelä-Afrikan joukkojen vetäytymisestä Namibian itsenäistymiseen sekä erityisesti huolehtia, että maassa järjestettiin demokraattiset, vapaat ja rehdit vaalit.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Yleistä ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Namibian historiasta===&lt;br /&gt;
Namibian historia on kuvattu tiiviissä muodossa muun muassa [http://fi.wikipedia.org/wiki/Namibia tässä wikipedian artikkelissa]. Lyhyesti:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Alkuasukkaat:&#039;&#039;&#039; Alueen alkuasukkaina pidetään keräilyllä ja metsästyksellä eläviä [http://fi.wikipedia.org/wiki/Sanit san]-kansaa eli bushmanneja sekä etelästä Hyväntoivonniemeltä saapuneita namoja. Suurin etninen ryhmä on aikanaan pohjoisesta saapuneet [http://fi.wikipedia.org/wiki/Ovambot owambot], joiden pääosa asuu Angolan rajan lähellä [http://fi.wikipedia.org/wiki/Ambomaa Ambomaalla] (englanniksi Ovamboland). Muita etnisiä ryhmiä ovat muun muassa hererot ja kavangot.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Löytöretkien aika:&#039;&#039;&#039; Eurooppalaisten tietoisuuteen Namibia tuli 1480-luvulla, kun portugalilaiset tutkimusmatkailijat purjehtivat Afrikan rannikkoa etelään.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Saksan siirtomaana:&#039;&#039;&#039; Eurooppalaisten jakaessa siirtomaa-alueita 1884 Namibia annettiin Saksan hallintaan, jonka seurauksena saksalaiset ottivat maan haltuun lukuun ottamatta Britannian hallussa ollutta [http://fi.wikipedia.org/wiki/Walvis_Bay Walvis Bayn] aluetta. Alueen rajat määriteltiin 1890 ja Namibiasta tuli virallisesti Saksan siirtomaa ([http://fi.wikipedia.org/wiki/Saksan_Lounais-Afrikka Saksan Lounais-Afrikka]). Hererot ja namat kapinoivat 1904-1907; 80 % hereroista ja puolet namoista sai surmansa. Saksalaisajan vaikutus näkyy maassa edelleen mm. rakennuksissa.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Etelä-Afrikan hallinnassa:&#039;&#039;&#039; Vuonna 1915 Etelä-Afrikka (Englannin puolesta) hyökkäsi maahan, mikä päätti Saksan siirtomaavallan. Ensimmäisen maailmansodan aikana Etelä-Afrikka piti Namibiaa hallussaan Kansainliiton mandaatilla. Englanti hallitsi Namibiaa toiseen maailmansotaan saakka, jolloin Etelä-Afrikka otti maan täysin hallintaansa Englannin vaatimuksesta. Namibiasta tuli näin käytännössä Etelä-Afrikan unionin viides maakunta. Kun Kansainliitto lakkautettiin toisen maailmansodan jälkeen, mandaattialueet siirrettiin YK:n huoltohallintoalueiksi 1966. Etelä-Afrikan tasavalta kuitenkin torjui tämän ja jatkoi läsnäoloaan alueella.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Vastarinnan aika:&#039;&#039;&#039; Vastarintaa eteläafrikkalaisia vastaan alkoi kehittyä 1940-luvulta lähtien. &amp;quot;Lounais-Afrikan kansanjärjestö&amp;quot; (SWAPO) -nimellä kulkeva marxilainen sissiryhmä käynnisti alueella itsenäisyyssodan 1966. E-A lisäsi miehitysjoukkoja ja sääti tiukat terrorismin vastaiset lait tuomiten niillä SWAPOlaisia ankarasti. Jopa 40 000 namibialaista pakeni tuolloin naapurimaihin. Maan nimi muutettiin virallisesti Namibiaksi vuonna 1968. YK julisti E-A:n edelleen jatkuneen läsnäolon Namibiassa laittomaksi vuonna 1971 ja vuonna 1972 YK:n yleiskokous tunnusti SWAPOn ainoaksi autenttiseksi edustajaksi Namibian kansalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===YK:n päätöslauselma 435===&lt;br /&gt;
YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 435 ([http://en.wikipedia.org/wiki/United_Nations_Security_Council_Resolution_435 resolution 435]) 29.9.1978 oli ratkaiseva askel Namibian itsenäistymisessä. Päätöslauselman mukaan Namibiassa tultaisiin järjestämään vapaat ja demokraattiset &#039;&#039;(free and fair)&#039;&#039; vaalit, jonka jälkeen Namibian itsenäistyisi. Siirtymäkaudella eteläafrikkalaisten vetäytymistä ja vaaleja valvoisi UNTAG:ksi nimitetty rauhanturvaoperaatio.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kiistan yksi osapuoli eli Etelä-Afrikka suostui implementoimaan päätöslauselman vasta joulukuussa 1988 kansainvälisen painostuksen johdosta, joten itsenäistymisprosessin viimeinen vaihe saatiin liikkeelle vasta keväällä 1989.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== YK:n suomalainen valvontajoukko Namibiassa (YKSN)==&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
===Suomalaiset UNTAG:n organisaatiossa===&lt;br /&gt;
Suurin osa Namibiassa palvelleista suomalaisista palveli UNTAG:n suomalaisessa pataljoonassa (FINBATT). Lisäksi suomalaisia sotilaita oli kansainvälisessä esikunnassa, kansainvälisessä sotilaspoliisikomppaniassa ja sotilastarkkailijoina. Martti Ahtisaaren ohella muutama suomalainen siviili palveli UNTAG:n siviilipuolella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* [[UNTAG HQ:n suomalainen Esikuntaryhmä]]&lt;br /&gt;
* UNTAG HQ:n sotilaspoliisiosasto&lt;br /&gt;
* [[UNTAG sotilastarkkailijat]]&lt;br /&gt;
* UNTAG FINBATT&lt;br /&gt;
** [[UNTAG FINBATT Esikunta]]&lt;br /&gt;
** UNTAG FINBATT Esikunta- ja huoltokomppania&lt;br /&gt;
** [[UNTAG FINBATT 1. Jääkärikomppania]]&lt;br /&gt;
** UNTAG FINBATT 2. Jääkärikomppania&lt;br /&gt;
** UNTAG FINBATT 3. Jääkärikomppania&lt;br /&gt;
** UNTAG FINBATT Tiedustelukomppania (4. JK)&lt;br /&gt;
** UNTAG FINBATT 5. Jääkärikomppania&lt;br /&gt;
* UNTAG:n siviilipuolella palvelleita suomalaisia&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Aikajana===&lt;br /&gt;
Operaation aikaisia tapahtumia on kirjattu [[UNTAG:n aikajana]]lle. Tärkeimpiä tapahtumia Namibiassa sekä muualla kuukausittain oli seuraavasti:&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Helmikuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Kalevi Sorsa syrjäytti Matti Ahteen eduskunnan puhemiehen paikalta. SDP:n puheenjohtaja Pertti Paasio tuli Sorsan tilalle ulkoministeriksi.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Afganistanin sisällissota: viimeiset Neuvostoliiton joukot lähtivät Kabulista; Neuvostoliiton miehitys päättyi. Pieter Botha erosi terveyssyistä Etelä-Afrikan johdosta.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Maaliskuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiaan valmistautuva FINBATT: Koulutuksessa Niinisalossa.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: YK:n erityisedustaja Martti Ahtisaari saapuu Windhoekiin 31.3.1989.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Veikko &amp;quot;Jammu&amp;quot; Siltavuori kaappasi ja murhasi kaksi 8-vuotiasta tyttöä Helsingin Myllypurossa.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Exxon Valdez -tankkerista vuosi 240 000 tynnyriä öljyä mereen Alaskassa.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Huhtikuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: 1.4.1989 UNTAG:n mandaatti astui voimaan keskiyöllä. SWAPO lähetti sopimusten vastaisesti aseistettuja taistelijoitaan rajan yli Angolasta Namibian puolelle. Eteläafrikkalaisten ja SWAPOn välillä syntyy taisteluja. Tilanne rauhoittui 8.4. FINBATT operatiivisessa valmiudessa noin 17.4. alkaen.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Eduskunta hyväksyi Suomen liittymisen Euroopan Unionin jäseneksi. Tiedekeskus Heureka avasi ovensa Tikkurilassa.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Neuvostoliitto aloitti joukkojensa kotiuttamisen Puolasta.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Toukokuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: FINBATTin alueella olleet Etelä-Afrikkalaiset joukot kotiutettiin.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Suomesta tuli Euroopan neuvoston jäsen. Vihreä Liitto piti ensimmäisen puoluekokouksensa.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Egypti hyväksyttiin jälleen Arabiliiton jäseneksi 10 vuotta siitä erottamisen jälkeen.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Kesäkuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: FINBATTin ensimmäinen huoltolento Grootfontainista Suomeen, 200 suomalaista lomalle kahdeksi viikoksi.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Paavi Johannes Paavali II kävi Suomessa.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Tiananmenin aukion mielenosoituksen tukahduttaminen muuttui verilöylyksi Pekingissä.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Heinäkuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Suomalaisten rauhanturvaajien Etelä-Afrikan matkailu herätti keskustelua.&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: pataljoonan komentaja päätti, ettei Etelä-Afrikan matkailua rajoiteta. Heinäkuun alussa vuoden kylmin ajanjakso, Rundussa jopa yöpakkasia.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Varsovan liitto ilmoitti, että jokaisella sen jäsenmaalla on oikeus päättää itse omista asioistaan; tätä pidettiin voittona Mihail Gorbatšovin näkemykselle &amp;quot;erilaisista teistä sosialismiin&amp;quot;. Tukholman käräjäoikeus tuomitsi Olof Palmen murhasta syytetyn Christer Petterssonin elinkautiseen vankeuteen, vaikka hänen syyllisyyttään ei pystytty todistamaan täysin aukottomasti.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Elokuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Suomi ilmoitti ottavansa vastaan 160 kurdia ns. kiintiöpakolaisina Irakin ja Iranin alueelta loppuvuoden aikana.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Etelä-Afrikan presidentti P.W. Botha erosi virastaan kesken virkakautensa kärsittyään tappion oman puolueensa sisäisessä valtataistelussa. Väliaikaiseksi presidentiksi valittiin puoluejohtaja Frederik de Klerk.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Syyskuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
**&#039;&#039;Namibiassa: Namibian vapautusjärjestön SWAPOn johtaja Sam Nujoma palasi kotimaahansa lähes 30 vuoden maanpaosta. Neljä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsentä, Markus Aaltonen (SDP), Esko Almgren (SKL), Jörn Donner (RKP) ja Eeva Kuuskoski-Vikatmaa (Kesk.), aloitti viikon pituisen vierailun Botswanassa ja Namibiassa. Suunniteltu käynti Etelä-Afrikassa jouduttiin perumaan asiasta kotimaassa nousseen kohun vuoksi. Ainoana valtuuskunnan jäsenenä Jörn Donner kävi tutustumassa lähemmin Etelä-Afrikan oloihin.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: SKP:n keskuskomitea ja SKDL:n liittoneuvosto päättivät alustavasti toimintojensa yhdistämisestä uuteen, vuonna 1990 perustettavaan Vasemmistoliittoon.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Unkarin hallitus avasi maan länsirajan DDR:stä länteen lähteville ihmisille.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Lokakuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: Vuoden kuumin kuukausi, päivän ylin lämpötila yleisesti yli +40 C.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Wärtsilä Meriteollisuus teki Suomen suurimman konkurssin.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Kiina esitti Norjan suurkäräjien Nobel-komitealle voimakkaan vastalauseen sen vuoksi, että Nobelin rauhanpalkinto oli päätetty myöntää Tiibetin hengelliselle johtajalle 14. dalai-lamalle. Svean hovioikeus vapautti Olof Palmen murhasta syytetyn Christer Petterssonin näytön puutteessa.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Marraskuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: Vaalit.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Meriteollisuuden raunioille perustettiin uusi telakkayhtiö Masa-Yards Oy.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Unkari jätti jäsenhakemuksen Euroopan neuvostolle. Tšekkoslovakian kommunistinen puolue määräsi pidettäväksi monipuoluevaalit.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Joulukuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: Sotilassoittokunnan vierailu. Sadekausi myöhässä, pahin kuivuus 30 vuoteen. Suomen 72. itsenäisyyspäivänä mitaliparaati Rundussa ja iltajuhla Winhoekissa.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Pohjoismaiden ensimmäinen aamuajankohtaisohjelma alkaa Suomessa.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Yhdysvallat hyökkäsi Panamaan syrjäyttääkseen Manuel Noriegan. Romanissa presidentti Nicolae Ceaușescu ja hänen vaimonsa Elena otettiin kiinni ja teloitettiin pikaoikeudenkäynnin jälkeen. Chilessä järjestettiin ensimmäiset vapaat vaalit 16 vuoteen ja Brasiliassa 29 vuoteen.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Tammikuu 1990&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: UNTAG:n esikunta antoi suunnitteluperusteita operaation purkuun. Kuun viimeisenä päivänä puolustusministeri Ole Norrback sekä kenrl Hägglund seurueineen vierailulle.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Liikenneturva ilmoitti, että Suomen tieliikenteessä oli vuoden 1989 aikana kuollut 750 ja loukkaantunut noin 13 000 ihmistä eli enemmän kuin kertaakaan 1980-luvulla.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Panaman presidentti Manuel Noriega antautui yhdysvaltalaisjoukoille. Neuvostoliiton ensimmäinen McDonald&#039;s avattiin Moskovassa.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Helmikuu 1990&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: &#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa:&lt;br /&gt;
** Maailmalla:&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Maaliskuu 1990&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: Namibia itsenäistyi 21.3.1990. Suuri itsenäistymisjuhla pääkaupungissa Windhoekissa.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa:&lt;br /&gt;
** Maailmalla:&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Huhtikuu 1990&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: &#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa:&lt;br /&gt;
** Maailmalla:&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Toukokuu 1990&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: &#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa:&lt;br /&gt;
** Maailmalla:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Komentajan päiväkäskyt===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pataljoonan komentaja antoi vuoden aikana yhdeksän päiväkäskyä. [[UNTAG FINBATT komentajan päiväkäskyt]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Vapaa-ajan vietto===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Loman ja palvelusvapaan määrä&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lomaa ja palvelusvapaata kertyi niin paljon, etteivät kaikki ennättäneet käyttää kaikkia ansaitsemiaan vapaita. Pelisääntöjen mukaan palvelusvapaata ei saanut viettää toimialueella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Suomi-lomat&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Huoltolentojen väli oli kolme viikkoa pois lukien ensimmäinen kahden viikon väli kesä-heinäkuussa 1989. Muutaman ensimmäisen huoltolennon hoiti itäsaksalainen lentoyhtiö, joten Euroopan välilasku niillä lennoilla oli Berliinissä. Loput huoltolennot hoiti hollantilainen Air Holland, jonka Euroopan välilaskut olivat Amsterdamissa. Useimmat kävivät lomalla Suomessa 2-3 kertaa vuoden aikana.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Papinretket&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Papinretkiä tehtiin eniten [http://fi.wikipedia.org/wiki/Etoshan_kansallispuisto Etoshan luonnonpuistoon] Ambomaan eteläosaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;FinNamila Swakopmundissa&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pataljoonalla oli vuokrattuna huvila, jonka kutsumanimi oli FinNamila. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Swakopmund Swakopmundin rannikkokaupunki] on lähellä Walvis Bayn syväsatamakaupunkia. Pataljoonan bussi ajoi viikottain edestakaisen matkan Rundusta Swakopmundiin. Swakopmund on suosittu turismikaupunki ja sen sanotaan olevan myös Namibian saksalaisin kaupunki. Ilmasto on viileähkö ja sademäärä vuodessa vain alle 20 mm rannikkoa pitkin pohjoista kohden kulkevan kylmän merivirran ansiosta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Etelä-Afrikka&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaikkiaan vapaa-ajanviettomahdollisuudet alueella olivat selvästi heikommat tai ainakin pidemmän etäisyyden päässä kuin esimerkiksi Lähi-Idässä, jolloin Etelä-Afrikan merkitys lomakohteena korostui. Etelä-Afrikka oli operaation aikaan kansainvälisessä boikotissa [http://fi.wikipedia.org/wiki/Apartheid apartheid]-politiikan johdosta, ja suomalaisten YK-miesten lomailu siellä aiheutti kovaa väittelyä Suomessa. Oli tahoja, joiden mielestä YK-miehiltä tuli kieltää E-A:an matkustaminen. Keskustelun jälkeen puolustusministeriö antoi ratkaisuvallan asiassa pataljoonan komentajalle. Komentaja päätti heinäkuussa 1989, ettei lomalla olevien YK-miesten matkailua ole syytä rajoittaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Etelä-Afrikkassa oli mahdollista ostaa edullinen &#039;&#039;viiden kaupungin lippu&#039;&#039;, jonka alku- ja päätepisteenä pystyi olemaan myös Windhoek. Lipulla pystyi siis vierailemaan kolmessa Etelä-Afrikan kaupungissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Viktorian putoukset&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[http://fi.wikipedia.org/wiki/Victorian_putoukset Viktorian putoukset] olivat aivan 1. JK:n toimialueen vieressä Zimbabwen ja Sambian rajalla. Matkaa Katima Mulilosta oli noin 180 km.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Kaukokohteet&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pataljoonan matkatoimisto tilasi matkoja YK-miehille muun muassa Rio de Janeiroon ja Malediiveille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Linkit ==&lt;br /&gt;
[http://www.youtube.com/watch?v=L1iTN8M4quQ Youtube YKSN-UNTAG Suomalaiset Namibiassa] Arto Aunolan käsikirjoittama ja selostama video FINBATTin toiminnasta (59 min)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[https://www.facebook.com/groups/79209617751/?fref=ts Facebook FINBATT-UNTAG, 3RD COY, NAMIBIA 1989] 3. JK:ssa palvelleiden suljettu ryhmä&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[https://www.facebook.com/groups/305711446895/?fref=ts Facebook UNTAG Namibia - South West Africa] UNTAG:ssa palvelleiden (kansainvälinen) suljettu ryhmä&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[http://en.wikipedia.org/wiki/United_Nations_Transition_Assistance_Group UNTAG Wikipediassa]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lehtileikkeitä ==&lt;br /&gt;
[http://www.holkkari.fi/rtwiki/images/0/0f/Apu_8_1990.jpg UNTAG Apu-lehti numero 8 vuodelta 1990]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Kirjallisuutta ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Breytenbach, Jan. 2002. &#039;&#039;The Buffalo Soldiers - The Story of South Africa&#039;s 32-Battalion 1975-1993&#039;&#039;. Eteläafrikkalaisen eversti Jan Breytenbachin kirjoittama legendaarisen 32-pataljoonan tarina. Breytenbach perusti pataljoonan ja toimi sen ensimmäisenä komentajana. UNTAG:sta kirjassa mainitaan vain yhdellä sivulla (sivu 235).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Koivumäki, Jarno. 2004. &#039;&#039;Ajatusteni Afrikka - Rauhan sotilaana Namibiassa 1989-90&#039;&#039;. 2. JK:ssa palvelleen Jarno Koivumäen kertomus elämästä Caprivin käytävässä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Merikallio, Katri &amp;amp; Ruokanen, Tapani. 2009. &#039;&#039;Matkalla - Martti Ahtisaaren tarina&#039;&#039;. Martti Ahtisaaren elämänkerta, jossa Namibian YK-operaation vaiheista kerrotaan yksityiskohtaisesti sivuilla 96-156.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Seppä, Mauri. 2011. &#039;&#039;Vuosi Namibiassa 1989-1990&#039;&#039;. 3. JK:n päällikön Mauri Sepän kertomus elämästä Bushmanlandissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lähteet ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[ Category: Suomalaisten rauhanturvaoperaatiot]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Yltsi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG_FINBATT_komentajan_p%C3%A4iv%C3%A4k%C3%A4skyt&amp;diff=530</id>
		<title>UNTAG FINBATT komentajan päiväkäskyt</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG_FINBATT_komentajan_p%C3%A4iv%C3%A4k%C3%A4skyt&amp;diff=530"/>
		<updated>2014-03-13T20:16:52Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Yltsi: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;1. / 17.4.1989&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:Pk1.jpg]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2. / 3.5.1989&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3. / 5.6.1989&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4. / 20.9.1989&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5. / 23.10.1989&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6. / 15.12.1989&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7. / 28.2.1990&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8. / 26.3.1990&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9. / 1.4.1990&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Yltsi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=Tiedosto:Pk1.jpg&amp;diff=529</id>
		<title>Tiedosto:Pk1.jpg</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=Tiedosto:Pk1.jpg&amp;diff=529"/>
		<updated>2014-03-13T20:16:10Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Yltsi: päiväkäsky 1, leveys 480 pistettä&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;päiväkäsky 1, leveys 480 pistettä&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Yltsi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG_FINBATT_komentajan_p%C3%A4iv%C3%A4k%C3%A4skyt&amp;diff=528</id>
		<title>UNTAG FINBATT komentajan päiväkäskyt</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG_FINBATT_komentajan_p%C3%A4iv%C3%A4k%C3%A4skyt&amp;diff=528"/>
		<updated>2014-03-13T20:14:54Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Yltsi: Ak: Uusi sivu: 1. / 17.4.1989  2. / 3.5.1989  3. / 5.6.1989  4. / 20.9.1989  5. / 23.10.1989  6. / 15.12.1989  7. / 28.2.1990  8. / 26.3.1990  9. / 1.4.1990&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;1. / 17.4.1989&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2. / 3.5.1989&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3. / 5.6.1989&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4. / 20.9.1989&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5. / 23.10.1989&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6. / 15.12.1989&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7. / 28.2.1990&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8. / 26.3.1990&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9. / 1.4.1990&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Yltsi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG&amp;diff=527</id>
		<title>UNTAG</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG&amp;diff=527"/>
		<updated>2014-03-13T20:11:28Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Yltsi: /* YK:n suomalainen valvontajoukko Namibiassa (YKSN) */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;UNTAG (United Nations Transition Assistance Group) oli Yhdistyneiden kansakuntien Namibiaan sijoittunut rauhanturvaoperaatio. Operaatio alkoi huhtikuussa 1989 ja päättyi maaliskuussa 1990. Operaation johdossa oli YK:n erityisedustaja Martti Ahtisaari. Operaation tehtävänä oli turvata yhteiskuntajärjestys siirtymäkaudella Etelä-Afrikan joukkojen vetäytymisestä Namibian itsenäistymiseen sekä erityisesti huolehtia, että maassa järjestettiin demokraattiset, vapaat ja rehdit vaalit.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Yleistä ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Namibian historiasta===&lt;br /&gt;
Namibian historia on kuvattu tiiviissä muodossa muun muassa [http://fi.wikipedia.org/wiki/Namibia tässä wikipedian artikkelissa]. Lyhyesti:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Alkuasukkaat:&#039;&#039;&#039; Alueen alkuasukkaina pidetään keräilyllä ja metsästyksellä eläviä [http://fi.wikipedia.org/wiki/Sanit san]-kansaa eli bushmanneja sekä etelästä Hyväntoivonniemeltä saapuneita namoja. Suurin etninen ryhmä on aikanaan pohjoisesta saapuneet [http://fi.wikipedia.org/wiki/Ovambot owambot], joiden pääosa asuu Angolan rajan lähellä [http://fi.wikipedia.org/wiki/Ambomaa Ambomaalla] (englanniksi Ovamboland). Muita etnisiä ryhmiä ovat muun muassa hererot ja kavangot.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Löytöretkien aika:&#039;&#039;&#039; Eurooppalaisten tietoisuuteen Namibia tuli 1480-luvulla, kun portugalilaiset tutkimusmatkailijat purjehtivat Afrikan rannikkoa etelään.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Saksan siirtomaana:&#039;&#039;&#039; Eurooppalaisten jakaessa siirtomaa-alueita 1884 Namibia annettiin Saksan hallintaan, jonka seurauksena saksalaiset ottivat maan haltuun lukuun ottamatta Britannian hallussa ollutta [http://fi.wikipedia.org/wiki/Walvis_Bay Walvis Bayn] aluetta. Alueen rajat määriteltiin 1890 ja Namibiasta tuli virallisesti Saksan siirtomaa ([http://fi.wikipedia.org/wiki/Saksan_Lounais-Afrikka Saksan Lounais-Afrikka]). Hererot ja namat kapinoivat 1904-1907; 80 % hereroista ja puolet namoista sai surmansa. Saksalaisajan vaikutus näkyy maassa edelleen mm. rakennuksissa.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Etelä-Afrikan hallinnassa:&#039;&#039;&#039; Vuonna 1915 Etelä-Afrikka (Englannin puolesta) hyökkäsi maahan, mikä päätti Saksan siirtomaavallan. Ensimmäisen maailmansodan aikana Etelä-Afrikka piti Namibiaa hallussaan Kansainliiton mandaatilla. Englanti hallitsi Namibiaa toiseen maailmansotaan saakka, jolloin Etelä-Afrikka otti maan täysin hallintaansa Englannin vaatimuksesta. Namibiasta tuli näin käytännössä Etelä-Afrikan unionin viides maakunta. Kun Kansainliitto lakkautettiin toisen maailmansodan jälkeen, mandaattialueet siirrettiin YK:n huoltohallintoalueiksi 1966. Etelä-Afrikan tasavalta kuitenkin torjui tämän ja jatkoi läsnäoloaan alueella.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Vastarinnan aika:&#039;&#039;&#039; Vastarintaa eteläafrikkalaisia vastaan alkoi kehittyä 1940-luvulta lähtien. &amp;quot;Lounais-Afrikan kansanjärjestö&amp;quot; (SWAPO) -nimellä kulkeva marxilainen sissiryhmä käynnisti alueella itsenäisyyssodan 1966. E-A lisäsi miehitysjoukkoja ja sääti tiukat terrorismin vastaiset lait tuomiten niillä SWAPOlaisia ankarasti. Jopa 40 000 namibialaista pakeni tuolloin naapurimaihin. Maan nimi muutettiin virallisesti Namibiaksi vuonna 1968. YK julisti E-A:n edelleen jatkuneen läsnäolon Namibiassa laittomaksi vuonna 1971 ja vuonna 1972 YK:n yleiskokous tunnusti SWAPOn ainoaksi autenttiseksi edustajaksi Namibian kansalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===YK:n päätöslauselma 435===&lt;br /&gt;
YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 435 ([http://en.wikipedia.org/wiki/United_Nations_Security_Council_Resolution_435 resolution 435]) 29.9.1978 oli ratkaiseva askel Namibian itsenäistymisessä. Päätöslauselman mukaan Namibiassa tultaisiin järjestämään vapaat ja demokraattiset &#039;&#039;(free and fair)&#039;&#039; vaalit, jonka jälkeen Namibian itsenäistyisi. Siirtymäkaudella eteläafrikkalaisten vetäytymistä ja vaaleja valvoisi UNTAG:ksi nimitetty rauhanturvaoperaatio.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kiistan yksi osapuoli eli Etelä-Afrikka suostui implementoimaan päätöslauselman vasta joulukuussa 1988 kansainvälisen painostuksen johdosta, joten itsenäistymisprosessin viimeinen vaihe saatiin liikkeelle vasta keväällä 1989.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== YK:n suomalainen valvontajoukko Namibiassa (YKSN)==&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
===Suomalaiset UNTAG:n organisaatiossa===&lt;br /&gt;
Suurin osa Namibiassa palvelleista suomalaisista palveli UNTAG:n suomalaisessa pataljoonassa (FINBATT). Lisäksi suomalaisia sotilaita oli kansainvälisessä esikunnassa, kansainvälisessä sotilaspoliisikomppaniassa ja sotilastarkkailijoina. Martti Ahtisaaren ohella muutama suomalainen siviili palveli UNTAG:n siviilipuolella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* UNTAG HQ:n suomalaiset&lt;br /&gt;
* UNTAG HQ:n sotilaspoliisiosasto&lt;br /&gt;
* [[UNTAG sotilastarkkailijat]]&lt;br /&gt;
* UNTAG FINBATT&lt;br /&gt;
** [[UNTAG FINBATT Esikunta]]&lt;br /&gt;
** UNTAG FINBATT Esikunta- ja huoltokomppania&lt;br /&gt;
** [[UNTAG FINBATT 1. Jääkärikomppania]]&lt;br /&gt;
** UNTAG FINBATT 2. Jääkärikomppania&lt;br /&gt;
** UNTAG FINBATT 3. Jääkärikomppania&lt;br /&gt;
** UNTAG FINBATT Tiedustelukomppania (4. JK)&lt;br /&gt;
** UNTAG FINBATT 5. Jääkärikomppania&lt;br /&gt;
* UNTAG:n siviilipuolella palvelleita suomalaisia&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Aikajana===&lt;br /&gt;
Operaation aikaisia tapahtumia on kirjattu [[UNTAG:n aikajana]]lle. Tärkeimpiä tapahtumia Namibiassa sekä muualla kuukausittain oli seuraavasti:&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Helmikuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Kalevi Sorsa syrjäytti Matti Ahteen eduskunnan puhemiehen paikalta. SDP:n puheenjohtaja Pertti Paasio tuli Sorsan tilalle ulkoministeriksi.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Afganistanin sisällissota: viimeiset Neuvostoliiton joukot lähtivät Kabulista; Neuvostoliiton miehitys päättyi. Pieter Botha erosi terveyssyistä Etelä-Afrikan johdosta.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Maaliskuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiaan valmistautuva FINBATT: Koulutuksessa Niinisalossa.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: YK:n erityisedustaja Martti Ahtisaari saapuu Windhoekiin 31.3.1989.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Veikko &amp;quot;Jammu&amp;quot; Siltavuori kaappasi ja murhasi kaksi 8-vuotiasta tyttöä Helsingin Myllypurossa.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Exxon Valdez -tankkerista vuosi 240 000 tynnyriä öljyä mereen Alaskassa.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Huhtikuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: 1.4.1989 UNTAG:n mandaatti astui voimaan keskiyöllä. SWAPO lähetti sopimusten vastaisesti aseistettuja taistelijoitaan rajan yli Angolasta Namibian puolelle. Eteläafrikkalaisten ja SWAPOn välillä syntyy taisteluja. Tilanne rauhoittui 8.4. FINBATT operatiivisessa valmiudessa noin 17.4. alkaen.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Eduskunta hyväksyi Suomen liittymisen Euroopan Unionin jäseneksi. Tiedekeskus Heureka avasi ovensa Tikkurilassa.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Neuvostoliitto aloitti joukkojensa kotiuttamisen Puolasta.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Toukokuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: FINBATTin alueella olleet Etelä-Afrikkalaiset joukot kotiutettiin.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Suomesta tuli Euroopan neuvoston jäsen. Vihreä Liitto piti ensimmäisen puoluekokouksensa.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Egypti hyväksyttiin jälleen Arabiliiton jäseneksi 10 vuotta siitä erottamisen jälkeen.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Kesäkuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: FINBATTin ensimmäinen huoltolento Grootfontainista Suomeen, 200 suomalaista lomalle kahdeksi viikoksi.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Paavi Johannes Paavali II kävi Suomessa.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Tiananmenin aukion mielenosoituksen tukahduttaminen muuttui verilöylyksi Pekingissä.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Heinäkuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Suomalaisten rauhanturvaajien Etelä-Afrikan matkailu herätti keskustelua.&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: pataljoonan komentaja päätti, ettei Etelä-Afrikan matkailua rajoiteta. Heinäkuun alussa vuoden kylmin ajanjakso, Rundussa jopa yöpakkasia.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Varsovan liitto ilmoitti, että jokaisella sen jäsenmaalla on oikeus päättää itse omista asioistaan; tätä pidettiin voittona Mihail Gorbatšovin näkemykselle &amp;quot;erilaisista teistä sosialismiin&amp;quot;. Tukholman käräjäoikeus tuomitsi Olof Palmen murhasta syytetyn Christer Petterssonin elinkautiseen vankeuteen, vaikka hänen syyllisyyttään ei pystytty todistamaan täysin aukottomasti.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Elokuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Suomi ilmoitti ottavansa vastaan 160 kurdia ns. kiintiöpakolaisina Irakin ja Iranin alueelta loppuvuoden aikana.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Etelä-Afrikan presidentti P.W. Botha erosi virastaan kesken virkakautensa kärsittyään tappion oman puolueensa sisäisessä valtataistelussa. Väliaikaiseksi presidentiksi valittiin puoluejohtaja Frederik de Klerk.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Syyskuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
**&#039;&#039;Namibiassa: Namibian vapautusjärjestön SWAPOn johtaja Sam Nujoma palasi kotimaahansa lähes 30 vuoden maanpaosta. Neljä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsentä, Markus Aaltonen (SDP), Esko Almgren (SKL), Jörn Donner (RKP) ja Eeva Kuuskoski-Vikatmaa (Kesk.), aloitti viikon pituisen vierailun Botswanassa ja Namibiassa. Suunniteltu käynti Etelä-Afrikassa jouduttiin perumaan asiasta kotimaassa nousseen kohun vuoksi. Ainoana valtuuskunnan jäsenenä Jörn Donner kävi tutustumassa lähemmin Etelä-Afrikan oloihin.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: SKP:n keskuskomitea ja SKDL:n liittoneuvosto päättivät alustavasti toimintojensa yhdistämisestä uuteen, vuonna 1990 perustettavaan Vasemmistoliittoon.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Unkarin hallitus avasi maan länsirajan DDR:stä länteen lähteville ihmisille.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Lokakuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: Vuoden kuumin kuukausi, päivän ylin lämpötila yleisesti yli +40 C.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Wärtsilä Meriteollisuus teki Suomen suurimman konkurssin.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Kiina esitti Norjan suurkäräjien Nobel-komitealle voimakkaan vastalauseen sen vuoksi, että Nobelin rauhanpalkinto oli päätetty myöntää Tiibetin hengelliselle johtajalle 14. dalai-lamalle. Svean hovioikeus vapautti Olof Palmen murhasta syytetyn Christer Petterssonin näytön puutteessa.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Marraskuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: Vaalit.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Meriteollisuuden raunioille perustettiin uusi telakkayhtiö Masa-Yards Oy.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Unkari jätti jäsenhakemuksen Euroopan neuvostolle. Tšekkoslovakian kommunistinen puolue määräsi pidettäväksi monipuoluevaalit.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Joulukuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: Sotilassoittokunnan vierailu. Sadekausi myöhässä, pahin kuivuus 30 vuoteen. Suomen 72. itsenäisyyspäivänä mitaliparaati Rundussa ja iltajuhla Winhoekissa.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Pohjoismaiden ensimmäinen aamuajankohtaisohjelma alkaa Suomessa.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Yhdysvallat hyökkäsi Panamaan syrjäyttääkseen Manuel Noriegan. Romanissa presidentti Nicolae Ceaușescu ja hänen vaimonsa Elena otettiin kiinni ja teloitettiin pikaoikeudenkäynnin jälkeen. Chilessä järjestettiin ensimmäiset vapaat vaalit 16 vuoteen ja Brasiliassa 29 vuoteen.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Tammikuu 1990&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: UNTAG:n esikunta antoi suunnitteluperusteita operaation purkuun. Kuun viimeisenä päivänä puolustusministeri Ole Norrback sekä kenrl Hägglund seurueineen vierailulle.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Liikenneturva ilmoitti, että Suomen tieliikenteessä oli vuoden 1989 aikana kuollut 750 ja loukkaantunut noin 13 000 ihmistä eli enemmän kuin kertaakaan 1980-luvulla.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Panaman presidentti Manuel Noriega antautui yhdysvaltalaisjoukoille. Neuvostoliiton ensimmäinen McDonald&#039;s avattiin Moskovassa.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Helmikuu 1990&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: &#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa:&lt;br /&gt;
** Maailmalla:&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Maaliskuu 1990&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: Namibia itsenäistyi 21.3.1990. Suuri itsenäistymisjuhla pääkaupungissa Windhoekissa.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa:&lt;br /&gt;
** Maailmalla:&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Huhtikuu 1990&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: &#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa:&lt;br /&gt;
** Maailmalla:&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Toukokuu 1990&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: &#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa:&lt;br /&gt;
** Maailmalla:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Komentajan päiväkäskyt===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pataljoonan komentaja antoi vuoden aikana yhdeksän päiväkäskyä. [[UNTAG FINBATT komentajan päiväkäskyt]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Vapaa-ajan vietto===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Loman ja palvelusvapaan määrä&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lomaa ja palvelusvapaata kertyi niin paljon, etteivät kaikki ennättäneet käyttää kaikkia ansaitsemiaan vapaita. Pelisääntöjen mukaan palvelusvapaata ei saanut viettää toimialueella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Suomi-lomat&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Huoltolentojen väli oli kolme viikkoa pois lukien ensimmäinen kahden viikon väli kesä-heinäkuussa 1989. Muutaman ensimmäisen huoltolennon hoiti itäsaksalainen lentoyhtiö, joten Euroopan välilasku niillä lennoilla oli Berliinissä. Loput huoltolennot hoiti hollantilainen Air Holland, jonka Euroopan välilaskut olivat Amsterdamissa. Useimmat kävivät lomalla Suomessa 2-3 kertaa vuoden aikana.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Papinretket&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Papinretkiä tehtiin eniten [http://fi.wikipedia.org/wiki/Etoshan_kansallispuisto Etoshan luonnonpuistoon] Ambomaan eteläosaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;FinNamila Swakopmundissa&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pataljoonalla oli vuokrattuna huvila, jonka kutsumanimi oli FinNamila. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Swakopmund Swakopmundin rannikkokaupunki] on lähellä Walvis Bayn syväsatamakaupunkia. Pataljoonan bussi ajoi viikottain edestakaisen matkan Rundusta Swakopmundiin. Swakopmund on suosittu turismikaupunki ja sen sanotaan olevan myös Namibian saksalaisin kaupunki. Ilmasto on viileähkö ja sademäärä vuodessa vain alle 20 mm rannikkoa pitkin pohjoista kohden kulkevan kylmän merivirran ansiosta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Etelä-Afrikka&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaikkiaan vapaa-ajanviettomahdollisuudet alueella olivat selvästi heikommat tai ainakin pidemmän etäisyyden päässä kuin esimerkiksi Lähi-Idässä, jolloin Etelä-Afrikan merkitys lomakohteena korostui. Etelä-Afrikka oli operaation aikaan kansainvälisessä boikotissa [http://fi.wikipedia.org/wiki/Apartheid apartheid]-politiikan johdosta, ja suomalaisten YK-miesten lomailu siellä aiheutti kovaa väittelyä Suomessa. Oli tahoja, joiden mielestä YK-miehiltä tuli kieltää E-A:an matkustaminen. Keskustelun jälkeen puolustusministeriö antoi ratkaisuvallan asiassa pataljoonan komentajalle. Komentaja päätti heinäkuussa 1989, ettei lomalla olevien YK-miesten matkailua ole syytä rajoittaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Etelä-Afrikkassa oli mahdollista ostaa edullinen &#039;&#039;viiden kaupungin lippu&#039;&#039;, jonka alku- ja päätepisteenä pystyi olemaan myös Windhoek. Lipulla pystyi siis vierailemaan kolmessa Etelä-Afrikan kaupungissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Viktorian putoukset&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[http://fi.wikipedia.org/wiki/Victorian_putoukset Viktorian putoukset] olivat aivan 1. JK:n toimialueen vieressä Zimbabwen ja Sambian rajalla. Matkaa Katima Mulilosta oli noin 180 km.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Kaukokohteet&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pataljoonan matkatoimisto tilasi matkoja YK-miehille muun muassa Rio de Janeiroon ja Malediiveille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Linkit ==&lt;br /&gt;
[http://www.youtube.com/watch?v=L1iTN8M4quQ Youtube YKSN-UNTAG Suomalaiset Namibiassa] Arto Aunolan käsikirjoittama ja selostama video FINBATTin toiminnasta (59 min)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[https://www.facebook.com/groups/79209617751/?fref=ts Facebook FINBATT-UNTAG, 3RD COY, NAMIBIA 1989] 3. JK:ssa palvelleiden suljettu ryhmä&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[https://www.facebook.com/groups/305711446895/?fref=ts Facebook UNTAG Namibia - South West Africa] UNTAG:ssa palvelleiden (kansainvälinen) suljettu ryhmä&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[http://en.wikipedia.org/wiki/United_Nations_Transition_Assistance_Group UNTAG Wikipediassa]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lehtileikkeitä ==&lt;br /&gt;
[http://www.holkkari.fi/rtwiki/images/0/0f/Apu_8_1990.jpg UNTAG Apu-lehti numero 8 vuodelta 1990]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Kirjallisuutta ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Breytenbach, Jan. 2002. &#039;&#039;The Buffalo Soldiers - The Story of South Africa&#039;s 32-Battalion 1975-1993&#039;&#039;. Eteläafrikkalaisen eversti Jan Breytenbachin kirjoittama legendaarisen 32-pataljoonan tarina. Breytenbach perusti pataljoonan ja toimi sen ensimmäisenä komentajana. UNTAG:sta kirjassa mainitaan vain yhdellä sivulla (sivu 235).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Koivumäki, Jarno. 2004. &#039;&#039;Ajatusteni Afrikka - Rauhan sotilaana Namibiassa 1989-90&#039;&#039;. 2. JK:ssa palvelleen Jarno Koivumäen kertomus elämästä Caprivin käytävässä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Merikallio, Katri &amp;amp; Ruokanen, Tapani. 2009. &#039;&#039;Matkalla - Martti Ahtisaaren tarina&#039;&#039;. Martti Ahtisaaren elämänkerta, jossa Namibian YK-operaation vaiheista kerrotaan yksityiskohtaisesti sivuilla 96-156.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Seppä, Mauri. 2011. &#039;&#039;Vuosi Namibiassa 1989-1990&#039;&#039;. 3. JK:n päällikön Mauri Sepän kertomus elämästä Bushmanlandissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lähteet ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[ Category: Suomalaisten rauhanturvaoperaatiot]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Yltsi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG:n_aikajana&amp;diff=526</id>
		<title>UNTAG:n aikajana</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG:n_aikajana&amp;diff=526"/>
		<updated>2014-03-13T20:08:37Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Yltsi: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;&#039;&#039;&#039;1989 helmikuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 maaliskuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 huhtikuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.4. Lentoerä 2.2 palasi koulutuksen jälkeiseltä lomalta Niinisaloon, siirtyminen iltapäivällä Hyrylän varuskuntaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.4. Lentoerä 2.2 Helsinki-Vantaan lentokentälle. USAF:n Galaxy C-5 nousi ilmaan klo 12. Välilasku Espanjan Rotassa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11.4. Päiväntasaajan ylitys kello 1.10 Suomen aikaa. Välilasku keskellä Atlantin valtamerta Ascensionilla. Laskeutuminen Grootfontainiin  klo 11.10 Namibian/Suomen aikaa. Lentomatka kesti 23 tuntia. Illalla bussilla 250 km:n päähän Runduun.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
12.4. Lisää esikunnan porukkaa saapui toisella lennolla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
13.4. Toimistojen siivoamista esikunnassa. Merikonttien odottelua.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
17.4. Tilannepäivystäjät aloittivat päivystyksen. Ei viestivälineitä, tosin, koska kontit matkalla. Komentajan 1. päiväkäsky.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
19.4. Operatiivisen toimiston viestivälineet kuntoon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
22.4. Ensimmäinen postilähetys Suomesta; eräs kirje oli ollut matkalla 10 päivää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
23.4. Toinen postilähetys Suomesta; eräs kirje oli ollut matkalla 6 päivää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
25.4. Erityisedustaja Martti Ahtisaaren ja YK:n rauhanturvaoperaatiosta vastanneet alipääsihteeri Gouldingin vierailu FINBATTin esikunnassa. Liikenneonnettomuus 5. JK:n alueella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
26.4. Aamuyöllä toinen liikenneonnettomuus, kaksi egyptiläistä oli ajanut ulos 15 km esikunnasta Grootfontainin suuntaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
27.4. FINBATT avusti paikallisia ulosajossa Rundun lähellä. Illalla liikenneonnettomuus 5. JK:n alueella, egyptiläinen ja sudanilainen sotilastarkkailija ajoivat ulos.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
28.4. Liikenneonnettomuus 120 km Rundusta itään kohti 2. JK:n aluetta, puolalaisten ulosajo.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
29.4. Komentaja seurueineen lähes maastoajona pikkuteitä pitkin Rundusta  3. JK:n alueelle Bushmanlandiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 toukokuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.5. Vappua vietettiin myös eteläisellä pallonpuoliskolla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.5. Pataljoonaupseerin tutustumiskäynti 5.JK:n tukikohdassa Neparassa ja suomalaisten ylläpitämällä lähestysasemalla/klinikalla Nrurenkurussa Okavangojoen rannalla. Paikalla oli kolme suomalaista lähetystyöntekijää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.5. Operatiivisen toimiston päällikön johtama tiedusteluretki 2. JK:n alueelle Baganiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.5. Aamulla edellisenä päivänä Baganiin tullut osasto kahdella maastohenkilöajoneuvolla maastontiedusteluun Baganista suoraan kohti pohjoista ja joutuu UNITA:n vangiksi. Eri kertomus.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.5. FC kenr Prem Chand vieraili FINBATT:n esikunnassa Rundussa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.5. Päällystötason kotiutus epäsotilaallisen käytöksen johdosta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
13.5. Näihin aikoihin verovapaiden autojen noutoja satamasta. Namibian rannikon ainoa syväsatama Walvis Bay oli edelleen Etelä-Afrikan hallussa siirtyen Namibialle myöhemmin vuonna 1994. Suomalaisten autoja satamaan tuli kaikkiaan noin 440. Pataljoonan lakimies junaili autojen noutoruljanssin. Muutaman päivän välein bussilastillinen autonhakijoita Rundusta rannikolle (887 km), josta kootusti satamahalleille. Sataman huolintamaksu oli noin 1000 Etelä-Afrikan randia (1700 markkaa). Suurin osa hakijoista ajoi auton samantien takaisin Runduun, ajoaika noin 10 tuntia hyväkuntoista ja suoraa asfalttitietä pitkin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.5. Operatiivinen toimisto neuvotteli italialaisen helikopteriosaston (ItalAir) kanssa. Alkuvaiheessa toiminta oli aika byrokraattista; helikopteria ei saatu ilmaan esimerkiksi liikenneonnettomuudessa äkkilähtönä tilannepäivystäjän ilmoituksella vaan se vaati italialaisten omien johtajien siunauksen. Pikku hiljaa käytäntöä saatiin sujuvammaksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
24.5. Rundun tukikohdassa Etelä-Afrikkalaisten komennossa ollut Bn 202 piti läksiäisparaatin, namibialaisista koostunut miehistö kotiutettiin ja eteläafrikkalainen päällystö siirtyi takaisin Etelä-Afrikkaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
26.5. Liikenneonnettomuus 70 km Rundusta Grootfontainiin. Kaksi kuollutta (1 SADF, 1 tanskalainen YK-sotilas), kaksi loukkaantunutta. Kello 10 eteläafrikkalaiset laskivat lippunsa Rundu itäisessä varuskunnassa ja YK-lippu salkoon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
27.5. Esikunnan hirsisaunan rakentaminen vielä kesken, päivän aiheena lattian teko.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
31.5. Huhtikuun saippuarahat (=YK:n maksama pieni korvaus) tulivat jakoon, 71 randia eli noin 120 markkaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 kesäkuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.6. Kaksi Ilkka-lehden toimittajaa vierailulle toimialueelle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.6. Esikunnan sauna käyttökunnossa. Puolustusvoimien lippujuhlapäivän paraatin harjoittelua.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.5. Puolustusvoimien lippujuhlapäivä. Klo 8 juhlallinen lipunnosto esikunnan pihalla. Klo 11 paraatijoukon siirtyivät lentokentälle. Klo 12 paraati lentokentällä. Klo 13 coctail-tilaisuus, paikalla arvovaltainen edustus eri puolilta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.6. Niin sanottujen Etulinjamaiden (&#039;&#039;Front Line States&#039;&#039;) eli Etelä-Afrikan vaikutuspiirissä olevien maiden (Angola, Sambia, Botswana, Mosambik jne.) delegaation vierailu. Osa suhtautui kriittisesti FINBATT:n toimintaedellytyksiin eli resurssien määrään verrattuna alueen kokoon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.6. Operatiivinen toimisto sai tehtävän suunnitella joukkojen käyttöä Grootfontainin lentokentällä pakolaisten vastaanottokeskuksen suojaamiseen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.6. Huoltolento Grootfontainista Suomeen, 200 suomalaista lomalle kahdeksi viikoksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 heinäkuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.7. Turun Sanomien toimittaja vierailulle pataljoonaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.7. Huoltolento.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11.-13.7. Soluttautumisen estoharjoitus 5. JK:n alueella pataljoonan vastuualueen länsiosassa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
15.7. UNTAG:n esikunta määräsi FINBATT:n TiedK:n 2 tunnin lähtövalmiuteen suuntana Ambomaa. Saatujen tietojen (SADF?) mukaan SWAPO:n sissejä lähtenyt liikkeelle Angolasta kohti etelää. Lähtökäskyä ei tullut.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.7. 2. JK:n partio löysi Caprivin käytävän keskiosan pohjoislaidalta kylän, josta meillä ei ollut aikaisemmin tietoa. Pian selvisi, ettei siitä ollut tietoa myöskään YK:n siviilikomponentilla, jonka tehtävänä oli äänestäjien rekisteröinti. Myöhemmin selvisi, että kylässä asui (ja oli asunut jo pitkään) Angolan puolella olevan UNITA-sissiliikkeen sotilaiden perheitä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Paikallisten mukaan heinäkuussa täydenkuun aikaan on kaikkein kylmintä. Tänä vuonna täysikuu oli 18.7., jolloin viileimmän päivän korkein lämpötila oli varjossa +16 astetta C (auringossa +25 ehkä) ja yön lämpötilat yleensä noin +2...+4 astetta C. Yhtenä aamuna pihalla ollut ämpäri oli jäässä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
20.7. Komentaja Ambomaalla, jossa tapasi mm. YK:n pääsihteerin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
24.7. Suomalaisten YK-miesten Etelä-Afrikan matkailu oli aiheuttanut kovaa keskustelua Suomessa. Etelä-Afrikka oli virallisesti kansainvälisessä boikotissa harjoittamansa apartheit-politiikan ansiosta. Suomalaiset YK-sotilaat olivat lomillaan käyneet jo Etelä-Afrikassa, koska yksilön tasolla asiassa ei ollut mitään erityistä. Suomessa asiasta oli puhuttu korkealla taholla (mm. kansanedustajat ottivat kantaa); joidenkin kannanottojen mukaan lomalla olevien suomalaisten YK-miehien pitää noudattaa Suomen virallista ulkopolitiikkaa. Kenestäkään siellä ei ollut asian ratkaisijaksi vaan päätösvalta asiassa annettiin Suomen kontingentin johtajalle eli pataljoonan komentajalle. Komentaja teki 24.7. päätöksen, jonka mukaan lomailua Etelä-Afrikassa ei rajoiteta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
26.7. Huoltolento Suomesta saapui Grootfontainiin illalla 6 tuntia myöhässä. Operaattori itäsaksalainen Interflug ja koneena pienehkö 160-paikkainen Iljusin. Huoltolennolla alueelle saapui YK Koulutuskeskuksen johtaja, evl Tiihonen tutustumaan toimintaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
27.7. Huoltolento takaisin Suomeen, mukana mm. 6 omasta tahdostaan kotiutuvaa. Muuten kone täynnä kolmen viikon Suomi-lomalle menijöitä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 elokuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.8. Verovapaita autoja Walvis Bayhin saapui eri huolitsijoiden toimittamana pitkin kesää, mm. vielä elokuun alussa saapui yli 20 auton erä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.8. Helsingin Sanomien toimittaja ja valokuvaaja pataljoonan alueelle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
15.8. Keskikesän viileän kauden jälkeen tyypillinen iltapäivälämpötila varjossa oli jo yli +30 astetta C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
16.8. Huoltolento Suomesta Grootfontainiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
17.8. Varhain aamulla huoltolennolle menevät näkivät kuunpimennyksen linja-autoistaan. Kello 9.40 huoltolento Grootfontainista Suomeen Iljusin-62-koneella, 160 paikkainen. Välilaskut Kongon pääkaupungissa Brazzavillessä sekä Berliinissä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
xx.8. Liikenneonnettomuus Caprivin käytävässä, 3 puolalaista YK-miestä kuoli.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
xx.8. Ensimmäinen suomalaisen verovapaan auton huomattava liikenneonnettomuus, Nissan ZX200 päin puuta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 syyskuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.9. Huoltolento Helsingistä klo 21.40 kohti Berliiniä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.9. Huoltolento Grrotfontainiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.9. Huoltolento Grrotfontainista Suomeen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.9. Esikunnan pihalle saatiin min-max-lämpömittari. Yön alin +10 C, päivän ylin varjossa + 26 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.9. Toimittaja Esko Tommila seurueineen pataljoonan alueelle, tekivät kuvauksia televisioon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 lokakuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.10. Max +39 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.10. Min +11 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.10. Min +19 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9.10. FC kenr Prem Chand vierailulle pataljoonaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
13.10. Min +13 C, max +33 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.10. Huoltolento (7.) Suomesta ja takaisin Suomeen Nigerian ja Amsterdamin kautta. Koneen vaihto Amsterdamissa teknisen ongelman takia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 marraskuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.11. Max +43 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
xx.11. TiedK Ambomaalle vaalien ajaksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.11. Namibian vaalit alkoivat.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.11. Huoltolento (8.) Suomesta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9.11. Min +20 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
14.11. Vaalin tulokset julki. SWAPO sai 57 % äänistä, eli ei saanut kaipaamaansa 2/3-osan enemmistöä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
15.11. Etukäteen pelättiin levottomuuksia vaalituloksen julkistuksen jälkeiseen aikaan, mutta tilanne jatkui rauhallisena.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.11. Min +11 C, max + 39 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
19.11. Max +41 C. Operaation alasajosta ristiriitaisia huhuja. Yhden tiedon mukaan operaatio jatkuu 1.7.1990 saakka, toisen huhun mukaan UNTAG:n sotilaskomponentit ajetaan alas hyvinkin nopeasti, koska tilanne ollut rauhallinen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
23.11. FC kenr Prem Chand vieraili Rundussa. Ei ottanut kantaa operaation alasajoon; totesi vain että suunnittelu on käynnissä. Liikkeellä huhu, että Länsi-Saharaan ollaan laittamassa YK-joukkoja ja osa Namibiassa olevista siirrettäisiin sinne ensiapuna.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
24.11. Tieto, että sotilastarkkailijat ajetaan ensimmäisenä alas.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
29.11. Huoltolentopäivä (9.). Mukana alueelle tuli mm. PLM:n YK-toimiston päällikkö, evl Ahlqvist sekä sotilassoittokunta vahvuudella 15!!&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
30.11. Alhqvist tarkasti esikunnan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 joulukuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.12. Alhqvist tarkisti 5. JK:n. Tieto tarkkailijaorganisaation supistamisesta 300 sotilaasta 200 sotilaaseen, suomalaisista joutuisi lähtemään 5 henkilöä ennenaikaisesti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.12. Alhqvist ja soittokunta 1. JK:aan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.12. Itsenäisyyspäivän paraatin harjoittelua. Ahlqvist 3. JK:ssa. Soittokunnan konsertti esikunnan messissä. Joulupukin vierailu.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.12. Suomen 72. itsenäisyyspäivä. Mitaliparaati. Itsenäisyyspäivän iltavastaanotto Windhoekissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11.12. Sotilastarkkailijat &amp;quot;arpoivat&amp;quot; odotetta aikaisemmin Suomeen laitettavat, lähtöpäivä olisi noin 15.1.1990. Maj Ruotsalainen, kapt Laukka, maj Ericsson, maj Skriko ja kapt Kivilinko.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
14.12. Kova ukkosmyrsky Rundussa, yhden majoituksen katto irtosi, puita ja yksi masto kaatui.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
17.12. Komentaja määräsi alustavan lomakiellon 15.2.1990 alkaen toimintojen alasajoon liittyen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
19.12. Etelä-Afrikasta tuotiin takaisin Hercules-koneellinen mustia entisen 32. Batt:n miehiä. Kyseinen 32. Batt oli suorastaan legendaarinen paikallisista mustista miehistä jo 1970-luvulla koottu pataljoona, joka taisteli SADF:n riveissä Etelä-Afrikan valtaa vastustavia angolalaisia joukkoja vastaan. Pataljoona oli ainut mustista sotilaista koostunut joukko-osasto SADF:ssä ja siten poliittisesti arka asia. Pataljoonan tukikohta oli 2. JK:n alueella Buffalossa. Pataljoona piti lakkauttaa rauhansopimuksen mukaan, mutta koska oli odotettavissa vakavia sopeutumisongelmia ja mahdollisesti väkivaltaisia yhteenottoja paikallisten kanssa, Etelä-Afrikka päätti siirtää pataljoonan kokonaisuudessaan Etelä-Afrikkaan. Homma ei siellä kuitenkaan mennyt ihan käsikirjoituksen mukaan, ja poliittisista (?) syistä pataljoona lopulta lakkautettiin. Mustille sotilaille annettua lupausta uudesta elämästä ei pystytty pitämään.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
20.12. Huoltolentopäivä (10.).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
22.12. Sadekausi oli pahasti myöhässä, pahin kuivuus 30 vuoteen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
23.12. Liikenneonnettomuus 5. JK:n alueella Nkurenkurussa, YK:n siviilipoliisien ulosajo, 1 kuoli.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
24.12. Jouluaatto. Päällystö otti yöksi vartiovastuu esikunnan porttivartiosta. Max +40 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
25.12. Liikenneonnettomuus, suomalaisen verovapaa BMW 735i törmäsi lehmään, ei vakavia loukkaantumisia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
27.12. FC kenr Prem Chandin vierailu esikunnassa. Ilmoitti tahtonaan, että pataljoona tulee purkaa nopeammin kuin suomalaiset olivat UNTAG:n esikunnalle aikaisemmin ilmoittaneet.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1990 tammikuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.1. YK antoi suunnitteluperusteita operaation purkuun, suomalaisten kotiutuslennot sen mukaaan 4., 8., 12. ja 16.4.1990.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.1. Min +19 C, max +27, pilvistä, sadekuuroja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9.1. Autojen verovapauden ehtona oli auton käytössä olo vuoden ajan ennen Suomeen paluuta, minkä toteutuminen oli pitkien rahtimatkojen vuoksi vaikea. Legaali oli selvitellyt asiaa Suomesta, ja tuli tieto, että rahtausaika (auton oleminen laivassa) lasketaan mukaan auton käytössä olo aikaan. Euroopan päässä auton makaaminen satamassa ei ole käytössäoloaikaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.1. Piti tulla huoltolento, mutta kone myöhästyi vuorokauden. Nigeriassa olleen rajuilman takia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11.1. Huoltolentopäivä (11.).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
31.1. Huoltolentopäivä (12.). Lennolla toimialueelle tuli puolustusministeri Ole Norrback sekä kenrl Hägglund seurueineen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1990 helmikuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.2. Namibian peruslain laativa kokous oli päättänyt, että itsenäistymispäivä olisi 21.3.1990; hieman aikaistunut aikaisemmin ilmoitetusta maaliskuun lopusta. Kotiutuslennoille uudet päivämäärät ajanjaksolle 25.3.-10.4.1990.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.2. Puolustusministeri seurueineen 5. JK:ssa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.2. Puolustusministeri seurueineen 3. JK:ssa, jossa alkoi ampumaleiri. Suomesta oli tullut tieto, ettei ampumatarvikkeita kannata rahdata takaisin Suomeen ja niinpä pidettiin ampumaleri, jossa ammuttiin. Ja paljon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.-11.2. Pataljoonan lentopalloturnaus Rundussa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11.2. Nelson Mandela vapautettiin vankilasta Etelä-Afrikasta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1990 maaliskuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
12.3. Kenttäkaupassa alkoi alennusmyynti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
14.3. FC kenr Prem Chandin jäähyväisvierailu. Kenialainen osasto kävi maastontiedustelussa. Namibian hallinto ja Kenia olivat sopineet, että YK-joukkojen poistuessa kenialainen sotilasosasto jää vielä toistaiseksi maahan (maiden välisellä sopimuksella, ei YK-asia enää).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
17.3. Pataljoonan järjestämä Rundu Run -juoksukilpailu.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.3. Ulkoministeri Pertti Paasion ja kenrl Aimo Pajusen vierailu alkoi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
21.3. Namibian itsenäistymispäivä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
23.3. Satoi koko päivän, sademäärä vuorokaudessa 51 mm.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1990 huhtikuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.4. Lipunlasku esikunnan tukikohdassa. Esikunnan ja EHK:n jäljellä olleet osat moottorimarssilla klo 9.30 Rundusta kohti Grootfonteinia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.4. Yksi kotiutuslennoista. Tower Air -yhtiön jumbo 747-100, ilmaan klo 16.42. Välilasku Nairobissa, jossa tultiin kenttään tosi vauhdilla. Välilasku venyi, koska jokin maa ei antanut juutalaisomistuksessa olleelle koneelle ylilentolupaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.4. Ateenassa toinen välilasku aikaisin aamulla. Laskeutuminen Helsinkiin kello 12.29. Sen lennon kotiutuminen samana iltana, viimeinen palkanmaksupäivä 6.4.&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Yltsi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG:n_aikajana&amp;diff=525</id>
		<title>UNTAG:n aikajana</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG:n_aikajana&amp;diff=525"/>
		<updated>2014-03-13T20:07:44Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Yltsi: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;&#039;&#039;&#039;1989 helmikuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
[[Tiedosto:ADe 1 003.jpg]]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 maaliskuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 huhtikuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.4. Lentoerä 2.2 palasi koulutuksen jälkeiseltä lomalta Niinisaloon, siirtyminen iltapäivällä Hyrylän varuskuntaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.4. Lentoerä 2.2 Helsinki-Vantaan lentokentälle. USAF:n Galaxy C-5 nousi ilmaan klo 12. Välilasku Espanjan Rotassa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11.4. Päiväntasaajan ylitys kello 1.10 Suomen aikaa. Välilasku keskellä Atlantin valtamerta Ascensionilla. Laskeutuminen Grootfontainiin  klo 11.10 Namibian/Suomen aikaa. Lentomatka kesti 23 tuntia. Illalla bussilla 250 km:n päähän Runduun.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
12.4. Lisää esikunnan porukkaa saapui toisella lennolla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
13.4. Toimistojen siivoamista esikunnassa. Merikonttien odottelua.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
17.4. Tilannepäivystäjät aloittivat päivystyksen. Ei viestivälineitä, tosin, koska kontit matkalla. Komentajan [[Tiedosto:ADe 1 003.jpg 1. päiväkäsky]].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
19.4. Operatiivisen toimiston viestivälineet kuntoon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
22.4. Ensimmäinen postilähetys Suomesta; eräs kirje oli ollut matkalla 10 päivää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
23.4. Toinen postilähetys Suomesta; eräs kirje oli ollut matkalla 6 päivää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
25.4. Erityisedustaja Martti Ahtisaaren ja YK:n rauhanturvaoperaatiosta vastanneet alipääsihteeri Gouldingin vierailu FINBATTin esikunnassa. Liikenneonnettomuus 5. JK:n alueella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
26.4. Aamuyöllä toinen liikenneonnettomuus, kaksi egyptiläistä oli ajanut ulos 15 km esikunnasta Grootfontainin suuntaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
27.4. FINBATT avusti paikallisia ulosajossa Rundun lähellä. Illalla liikenneonnettomuus 5. JK:n alueella, egyptiläinen ja sudanilainen sotilastarkkailija ajoivat ulos.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
28.4. Liikenneonnettomuus 120 km Rundusta itään kohti 2. JK:n aluetta, puolalaisten ulosajo.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
29.4. Komentaja seurueineen lähes maastoajona pikkuteitä pitkin Rundusta  3. JK:n alueelle Bushmanlandiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 toukokuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.5. Vappua vietettiin myös eteläisellä pallonpuoliskolla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.5. Pataljoonaupseerin tutustumiskäynti 5.JK:n tukikohdassa Neparassa ja suomalaisten ylläpitämällä lähestysasemalla/klinikalla Nrurenkurussa Okavangojoen rannalla. Paikalla oli kolme suomalaista lähetystyöntekijää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.5. Operatiivisen toimiston päällikön johtama tiedusteluretki 2. JK:n alueelle Baganiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.5. Aamulla edellisenä päivänä Baganiin tullut osasto kahdella maastohenkilöajoneuvolla maastontiedusteluun Baganista suoraan kohti pohjoista ja joutuu UNITA:n vangiksi. Eri kertomus.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.5. FC kenr Prem Chand vieraili FINBATT:n esikunnassa Rundussa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.5. Päällystötason kotiutus epäsotilaallisen käytöksen johdosta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
13.5. Näihin aikoihin verovapaiden autojen noutoja satamasta. Namibian rannikon ainoa syväsatama Walvis Bay oli edelleen Etelä-Afrikan hallussa siirtyen Namibialle myöhemmin vuonna 1994. Suomalaisten autoja satamaan tuli kaikkiaan noin 440. Pataljoonan lakimies junaili autojen noutoruljanssin. Muutaman päivän välein bussilastillinen autonhakijoita Rundusta rannikolle (887 km), josta kootusti satamahalleille. Sataman huolintamaksu oli noin 1000 Etelä-Afrikan randia (1700 markkaa). Suurin osa hakijoista ajoi auton samantien takaisin Runduun, ajoaika noin 10 tuntia hyväkuntoista ja suoraa asfalttitietä pitkin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.5. Operatiivinen toimisto neuvotteli italialaisen helikopteriosaston (ItalAir) kanssa. Alkuvaiheessa toiminta oli aika byrokraattista; helikopteria ei saatu ilmaan esimerkiksi liikenneonnettomuudessa äkkilähtönä tilannepäivystäjän ilmoituksella vaan se vaati italialaisten omien johtajien siunauksen. Pikku hiljaa käytäntöä saatiin sujuvammaksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
24.5. Rundun tukikohdassa Etelä-Afrikkalaisten komennossa ollut Bn 202 piti läksiäisparaatin, namibialaisista koostunut miehistö kotiutettiin ja eteläafrikkalainen päällystö siirtyi takaisin Etelä-Afrikkaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
26.5. Liikenneonnettomuus 70 km Rundusta Grootfontainiin. Kaksi kuollutta (1 SADF, 1 tanskalainen YK-sotilas), kaksi loukkaantunutta. Kello 10 eteläafrikkalaiset laskivat lippunsa Rundu itäisessä varuskunnassa ja YK-lippu salkoon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
27.5. Esikunnan hirsisaunan rakentaminen vielä kesken, päivän aiheena lattian teko.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
31.5. Huhtikuun saippuarahat (=YK:n maksama pieni korvaus) tulivat jakoon, 71 randia eli noin 120 markkaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 kesäkuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.6. Kaksi Ilkka-lehden toimittajaa vierailulle toimialueelle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.6. Esikunnan sauna käyttökunnossa. Puolustusvoimien lippujuhlapäivän paraatin harjoittelua.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.5. Puolustusvoimien lippujuhlapäivä. Klo 8 juhlallinen lipunnosto esikunnan pihalla. Klo 11 paraatijoukon siirtyivät lentokentälle. Klo 12 paraati lentokentällä. Klo 13 coctail-tilaisuus, paikalla arvovaltainen edustus eri puolilta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.6. Niin sanottujen Etulinjamaiden (&#039;&#039;Front Line States&#039;&#039;) eli Etelä-Afrikan vaikutuspiirissä olevien maiden (Angola, Sambia, Botswana, Mosambik jne.) delegaation vierailu. Osa suhtautui kriittisesti FINBATT:n toimintaedellytyksiin eli resurssien määrään verrattuna alueen kokoon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.6. Operatiivinen toimisto sai tehtävän suunnitella joukkojen käyttöä Grootfontainin lentokentällä pakolaisten vastaanottokeskuksen suojaamiseen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.6. Huoltolento Grootfontainista Suomeen, 200 suomalaista lomalle kahdeksi viikoksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 heinäkuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.7. Turun Sanomien toimittaja vierailulle pataljoonaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.7. Huoltolento.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11.-13.7. Soluttautumisen estoharjoitus 5. JK:n alueella pataljoonan vastuualueen länsiosassa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
15.7. UNTAG:n esikunta määräsi FINBATT:n TiedK:n 2 tunnin lähtövalmiuteen suuntana Ambomaa. Saatujen tietojen (SADF?) mukaan SWAPO:n sissejä lähtenyt liikkeelle Angolasta kohti etelää. Lähtökäskyä ei tullut.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.7. 2. JK:n partio löysi Caprivin käytävän keskiosan pohjoislaidalta kylän, josta meillä ei ollut aikaisemmin tietoa. Pian selvisi, ettei siitä ollut tietoa myöskään YK:n siviilikomponentilla, jonka tehtävänä oli äänestäjien rekisteröinti. Myöhemmin selvisi, että kylässä asui (ja oli asunut jo pitkään) Angolan puolella olevan UNITA-sissiliikkeen sotilaiden perheitä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Paikallisten mukaan heinäkuussa täydenkuun aikaan on kaikkein kylmintä. Tänä vuonna täysikuu oli 18.7., jolloin viileimmän päivän korkein lämpötila oli varjossa +16 astetta C (auringossa +25 ehkä) ja yön lämpötilat yleensä noin +2...+4 astetta C. Yhtenä aamuna pihalla ollut ämpäri oli jäässä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
20.7. Komentaja Ambomaalla, jossa tapasi mm. YK:n pääsihteerin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
24.7. Suomalaisten YK-miesten Etelä-Afrikan matkailu oli aiheuttanut kovaa keskustelua Suomessa. Etelä-Afrikka oli virallisesti kansainvälisessä boikotissa harjoittamansa apartheit-politiikan ansiosta. Suomalaiset YK-sotilaat olivat lomillaan käyneet jo Etelä-Afrikassa, koska yksilön tasolla asiassa ei ollut mitään erityistä. Suomessa asiasta oli puhuttu korkealla taholla (mm. kansanedustajat ottivat kantaa); joidenkin kannanottojen mukaan lomalla olevien suomalaisten YK-miehien pitää noudattaa Suomen virallista ulkopolitiikkaa. Kenestäkään siellä ei ollut asian ratkaisijaksi vaan päätösvalta asiassa annettiin Suomen kontingentin johtajalle eli pataljoonan komentajalle. Komentaja teki 24.7. päätöksen, jonka mukaan lomailua Etelä-Afrikassa ei rajoiteta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
26.7. Huoltolento Suomesta saapui Grootfontainiin illalla 6 tuntia myöhässä. Operaattori itäsaksalainen Interflug ja koneena pienehkö 160-paikkainen Iljusin. Huoltolennolla alueelle saapui YK Koulutuskeskuksen johtaja, evl Tiihonen tutustumaan toimintaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
27.7. Huoltolento takaisin Suomeen, mukana mm. 6 omasta tahdostaan kotiutuvaa. Muuten kone täynnä kolmen viikon Suomi-lomalle menijöitä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 elokuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.8. Verovapaita autoja Walvis Bayhin saapui eri huolitsijoiden toimittamana pitkin kesää, mm. vielä elokuun alussa saapui yli 20 auton erä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.8. Helsingin Sanomien toimittaja ja valokuvaaja pataljoonan alueelle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
15.8. Keskikesän viileän kauden jälkeen tyypillinen iltapäivälämpötila varjossa oli jo yli +30 astetta C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
16.8. Huoltolento Suomesta Grootfontainiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
17.8. Varhain aamulla huoltolennolle menevät näkivät kuunpimennyksen linja-autoistaan. Kello 9.40 huoltolento Grootfontainista Suomeen Iljusin-62-koneella, 160 paikkainen. Välilaskut Kongon pääkaupungissa Brazzavillessä sekä Berliinissä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
xx.8. Liikenneonnettomuus Caprivin käytävässä, 3 puolalaista YK-miestä kuoli.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
xx.8. Ensimmäinen suomalaisen verovapaan auton huomattava liikenneonnettomuus, Nissan ZX200 päin puuta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 syyskuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.9. Huoltolento Helsingistä klo 21.40 kohti Berliiniä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.9. Huoltolento Grrotfontainiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.9. Huoltolento Grrotfontainista Suomeen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.9. Esikunnan pihalle saatiin min-max-lämpömittari. Yön alin +10 C, päivän ylin varjossa + 26 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.9. Toimittaja Esko Tommila seurueineen pataljoonan alueelle, tekivät kuvauksia televisioon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 lokakuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.10. Max +39 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.10. Min +11 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.10. Min +19 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9.10. FC kenr Prem Chand vierailulle pataljoonaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
13.10. Min +13 C, max +33 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.10. Huoltolento (7.) Suomesta ja takaisin Suomeen Nigerian ja Amsterdamin kautta. Koneen vaihto Amsterdamissa teknisen ongelman takia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 marraskuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.11. Max +43 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
xx.11. TiedK Ambomaalle vaalien ajaksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.11. Namibian vaalit alkoivat.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.11. Huoltolento (8.) Suomesta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9.11. Min +20 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
14.11. Vaalin tulokset julki. SWAPO sai 57 % äänistä, eli ei saanut kaipaamaansa 2/3-osan enemmistöä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
15.11. Etukäteen pelättiin levottomuuksia vaalituloksen julkistuksen jälkeiseen aikaan, mutta tilanne jatkui rauhallisena.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.11. Min +11 C, max + 39 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
19.11. Max +41 C. Operaation alasajosta ristiriitaisia huhuja. Yhden tiedon mukaan operaatio jatkuu 1.7.1990 saakka, toisen huhun mukaan UNTAG:n sotilaskomponentit ajetaan alas hyvinkin nopeasti, koska tilanne ollut rauhallinen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
23.11. FC kenr Prem Chand vieraili Rundussa. Ei ottanut kantaa operaation alasajoon; totesi vain että suunnittelu on käynnissä. Liikkeellä huhu, että Länsi-Saharaan ollaan laittamassa YK-joukkoja ja osa Namibiassa olevista siirrettäisiin sinne ensiapuna.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
24.11. Tieto, että sotilastarkkailijat ajetaan ensimmäisenä alas.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
29.11. Huoltolentopäivä (9.). Mukana alueelle tuli mm. PLM:n YK-toimiston päällikkö, evl Ahlqvist sekä sotilassoittokunta vahvuudella 15!!&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
30.11. Alhqvist tarkasti esikunnan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 joulukuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.12. Alhqvist tarkisti 5. JK:n. Tieto tarkkailijaorganisaation supistamisesta 300 sotilaasta 200 sotilaaseen, suomalaisista joutuisi lähtemään 5 henkilöä ennenaikaisesti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.12. Alhqvist ja soittokunta 1. JK:aan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.12. Itsenäisyyspäivän paraatin harjoittelua. Ahlqvist 3. JK:ssa. Soittokunnan konsertti esikunnan messissä. Joulupukin vierailu.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.12. Suomen 72. itsenäisyyspäivä. Mitaliparaati. Itsenäisyyspäivän iltavastaanotto Windhoekissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11.12. Sotilastarkkailijat &amp;quot;arpoivat&amp;quot; odotetta aikaisemmin Suomeen laitettavat, lähtöpäivä olisi noin 15.1.1990. Maj Ruotsalainen, kapt Laukka, maj Ericsson, maj Skriko ja kapt Kivilinko.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
14.12. Kova ukkosmyrsky Rundussa, yhden majoituksen katto irtosi, puita ja yksi masto kaatui.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
17.12. Komentaja määräsi alustavan lomakiellon 15.2.1990 alkaen toimintojen alasajoon liittyen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
19.12. Etelä-Afrikasta tuotiin takaisin Hercules-koneellinen mustia entisen 32. Batt:n miehiä. Kyseinen 32. Batt oli suorastaan legendaarinen paikallisista mustista miehistä jo 1970-luvulla koottu pataljoona, joka taisteli SADF:n riveissä Etelä-Afrikan valtaa vastustavia angolalaisia joukkoja vastaan. Pataljoona oli ainut mustista sotilaista koostunut joukko-osasto SADF:ssä ja siten poliittisesti arka asia. Pataljoonan tukikohta oli 2. JK:n alueella Buffalossa. Pataljoona piti lakkauttaa rauhansopimuksen mukaan, mutta koska oli odotettavissa vakavia sopeutumisongelmia ja mahdollisesti väkivaltaisia yhteenottoja paikallisten kanssa, Etelä-Afrikka päätti siirtää pataljoonan kokonaisuudessaan Etelä-Afrikkaan. Homma ei siellä kuitenkaan mennyt ihan käsikirjoituksen mukaan, ja poliittisista (?) syistä pataljoona lopulta lakkautettiin. Mustille sotilaille annettua lupausta uudesta elämästä ei pystytty pitämään.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
20.12. Huoltolentopäivä (10.).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
22.12. Sadekausi oli pahasti myöhässä, pahin kuivuus 30 vuoteen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
23.12. Liikenneonnettomuus 5. JK:n alueella Nkurenkurussa, YK:n siviilipoliisien ulosajo, 1 kuoli.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
24.12. Jouluaatto. Päällystö otti yöksi vartiovastuu esikunnan porttivartiosta. Max +40 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
25.12. Liikenneonnettomuus, suomalaisen verovapaa BMW 735i törmäsi lehmään, ei vakavia loukkaantumisia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
27.12. FC kenr Prem Chandin vierailu esikunnassa. Ilmoitti tahtonaan, että pataljoona tulee purkaa nopeammin kuin suomalaiset olivat UNTAG:n esikunnalle aikaisemmin ilmoittaneet.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1990 tammikuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.1. YK antoi suunnitteluperusteita operaation purkuun, suomalaisten kotiutuslennot sen mukaaan 4., 8., 12. ja 16.4.1990.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.1. Min +19 C, max +27, pilvistä, sadekuuroja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9.1. Autojen verovapauden ehtona oli auton käytössä olo vuoden ajan ennen Suomeen paluuta, minkä toteutuminen oli pitkien rahtimatkojen vuoksi vaikea. Legaali oli selvitellyt asiaa Suomesta, ja tuli tieto, että rahtausaika (auton oleminen laivassa) lasketaan mukaan auton käytössä olo aikaan. Euroopan päässä auton makaaminen satamassa ei ole käytössäoloaikaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.1. Piti tulla huoltolento, mutta kone myöhästyi vuorokauden. Nigeriassa olleen rajuilman takia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11.1. Huoltolentopäivä (11.).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
31.1. Huoltolentopäivä (12.). Lennolla toimialueelle tuli puolustusministeri Ole Norrback sekä kenrl Hägglund seurueineen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1990 helmikuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.2. Namibian peruslain laativa kokous oli päättänyt, että itsenäistymispäivä olisi 21.3.1990; hieman aikaistunut aikaisemmin ilmoitetusta maaliskuun lopusta. Kotiutuslennoille uudet päivämäärät ajanjaksolle 25.3.-10.4.1990.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.2. Puolustusministeri seurueineen 5. JK:ssa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.2. Puolustusministeri seurueineen 3. JK:ssa, jossa alkoi ampumaleiri. Suomesta oli tullut tieto, ettei ampumatarvikkeita kannata rahdata takaisin Suomeen ja niinpä pidettiin ampumaleri, jossa ammuttiin. Ja paljon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.-11.2. Pataljoonan lentopalloturnaus Rundussa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11.2. Nelson Mandela vapautettiin vankilasta Etelä-Afrikasta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1990 maaliskuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
12.3. Kenttäkaupassa alkoi alennusmyynti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
14.3. FC kenr Prem Chandin jäähyväisvierailu. Kenialainen osasto kävi maastontiedustelussa. Namibian hallinto ja Kenia olivat sopineet, että YK-joukkojen poistuessa kenialainen sotilasosasto jää vielä toistaiseksi maahan (maiden välisellä sopimuksella, ei YK-asia enää).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
17.3. Pataljoonan järjestämä Rundu Run -juoksukilpailu.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.3. Ulkoministeri Pertti Paasion ja kenrl Aimo Pajusen vierailu alkoi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
21.3. Namibian itsenäistymispäivä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
23.3. Satoi koko päivän, sademäärä vuorokaudessa 51 mm.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1990 huhtikuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.4. Lipunlasku esikunnan tukikohdassa. Esikunnan ja EHK:n jäljellä olleet osat moottorimarssilla klo 9.30 Rundusta kohti Grootfonteinia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.4. Yksi kotiutuslennoista. Tower Air -yhtiön jumbo 747-100, ilmaan klo 16.42. Välilasku Nairobissa, jossa tultiin kenttään tosi vauhdilla. Välilasku venyi, koska jokin maa ei antanut juutalaisomistuksessa olleelle koneelle ylilentolupaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.4. Ateenassa toinen välilasku aikaisin aamulla. Laskeutuminen Helsinkiin kello 12.29. Sen lennon kotiutuminen samana iltana, viimeinen palkanmaksupäivä 6.4.&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Yltsi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG:n_aikajana&amp;diff=524</id>
		<title>UNTAG:n aikajana</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG:n_aikajana&amp;diff=524"/>
		<updated>2014-03-13T20:06:50Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Yltsi: &lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;&#039;&#039;&#039;1989 helmikuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 maaliskuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 huhtikuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.4. Lentoerä 2.2 palasi koulutuksen jälkeiseltä lomalta Niinisaloon, siirtyminen iltapäivällä Hyrylän varuskuntaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.4. Lentoerä 2.2 Helsinki-Vantaan lentokentälle. USAF:n Galaxy C-5 nousi ilmaan klo 12. Välilasku Espanjan Rotassa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11.4. Päiväntasaajan ylitys kello 1.10 Suomen aikaa. Välilasku keskellä Atlantin valtamerta Ascensionilla. Laskeutuminen Grootfontainiin  klo 11.10 Namibian/Suomen aikaa. Lentomatka kesti 23 tuntia. Illalla bussilla 250 km:n päähän Runduun.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
12.4. Lisää esikunnan porukkaa saapui toisella lennolla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
13.4. Toimistojen siivoamista esikunnassa. Merikonttien odottelua.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
17.4. Tilannepäivystäjät aloittivat päivystyksen. Ei viestivälineitä, tosin, koska kontit matkalla. Komentajan [[Tiedosto:ADe 1 003.jpg 1. päiväkäsky]].&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
19.4. Operatiivisen toimiston viestivälineet kuntoon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
22.4. Ensimmäinen postilähetys Suomesta; eräs kirje oli ollut matkalla 10 päivää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
23.4. Toinen postilähetys Suomesta; eräs kirje oli ollut matkalla 6 päivää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
25.4. Erityisedustaja Martti Ahtisaaren ja YK:n rauhanturvaoperaatiosta vastanneet alipääsihteeri Gouldingin vierailu FINBATTin esikunnassa. Liikenneonnettomuus 5. JK:n alueella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
26.4. Aamuyöllä toinen liikenneonnettomuus, kaksi egyptiläistä oli ajanut ulos 15 km esikunnasta Grootfontainin suuntaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
27.4. FINBATT avusti paikallisia ulosajossa Rundun lähellä. Illalla liikenneonnettomuus 5. JK:n alueella, egyptiläinen ja sudanilainen sotilastarkkailija ajoivat ulos.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
28.4. Liikenneonnettomuus 120 km Rundusta itään kohti 2. JK:n aluetta, puolalaisten ulosajo.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
29.4. Komentaja seurueineen lähes maastoajona pikkuteitä pitkin Rundusta  3. JK:n alueelle Bushmanlandiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 toukokuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.5. Vappua vietettiin myös eteläisellä pallonpuoliskolla.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.5. Pataljoonaupseerin tutustumiskäynti 5.JK:n tukikohdassa Neparassa ja suomalaisten ylläpitämällä lähestysasemalla/klinikalla Nrurenkurussa Okavangojoen rannalla. Paikalla oli kolme suomalaista lähetystyöntekijää.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.5. Operatiivisen toimiston päällikön johtama tiedusteluretki 2. JK:n alueelle Baganiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.5. Aamulla edellisenä päivänä Baganiin tullut osasto kahdella maastohenkilöajoneuvolla maastontiedusteluun Baganista suoraan kohti pohjoista ja joutuu UNITA:n vangiksi. Eri kertomus.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.5. FC kenr Prem Chand vieraili FINBATT:n esikunnassa Rundussa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.5. Päällystötason kotiutus epäsotilaallisen käytöksen johdosta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
13.5. Näihin aikoihin verovapaiden autojen noutoja satamasta. Namibian rannikon ainoa syväsatama Walvis Bay oli edelleen Etelä-Afrikan hallussa siirtyen Namibialle myöhemmin vuonna 1994. Suomalaisten autoja satamaan tuli kaikkiaan noin 440. Pataljoonan lakimies junaili autojen noutoruljanssin. Muutaman päivän välein bussilastillinen autonhakijoita Rundusta rannikolle (887 km), josta kootusti satamahalleille. Sataman huolintamaksu oli noin 1000 Etelä-Afrikan randia (1700 markkaa). Suurin osa hakijoista ajoi auton samantien takaisin Runduun, ajoaika noin 10 tuntia hyväkuntoista ja suoraa asfalttitietä pitkin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.5. Operatiivinen toimisto neuvotteli italialaisen helikopteriosaston (ItalAir) kanssa. Alkuvaiheessa toiminta oli aika byrokraattista; helikopteria ei saatu ilmaan esimerkiksi liikenneonnettomuudessa äkkilähtönä tilannepäivystäjän ilmoituksella vaan se vaati italialaisten omien johtajien siunauksen. Pikku hiljaa käytäntöä saatiin sujuvammaksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
24.5. Rundun tukikohdassa Etelä-Afrikkalaisten komennossa ollut Bn 202 piti läksiäisparaatin, namibialaisista koostunut miehistö kotiutettiin ja eteläafrikkalainen päällystö siirtyi takaisin Etelä-Afrikkaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
26.5. Liikenneonnettomuus 70 km Rundusta Grootfontainiin. Kaksi kuollutta (1 SADF, 1 tanskalainen YK-sotilas), kaksi loukkaantunutta. Kello 10 eteläafrikkalaiset laskivat lippunsa Rundu itäisessä varuskunnassa ja YK-lippu salkoon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
27.5. Esikunnan hirsisaunan rakentaminen vielä kesken, päivän aiheena lattian teko.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
31.5. Huhtikuun saippuarahat (=YK:n maksama pieni korvaus) tulivat jakoon, 71 randia eli noin 120 markkaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 kesäkuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.6. Kaksi Ilkka-lehden toimittajaa vierailulle toimialueelle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.6. Esikunnan sauna käyttökunnossa. Puolustusvoimien lippujuhlapäivän paraatin harjoittelua.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.5. Puolustusvoimien lippujuhlapäivä. Klo 8 juhlallinen lipunnosto esikunnan pihalla. Klo 11 paraatijoukon siirtyivät lentokentälle. Klo 12 paraati lentokentällä. Klo 13 coctail-tilaisuus, paikalla arvovaltainen edustus eri puolilta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.6. Niin sanottujen Etulinjamaiden (&#039;&#039;Front Line States&#039;&#039;) eli Etelä-Afrikan vaikutuspiirissä olevien maiden (Angola, Sambia, Botswana, Mosambik jne.) delegaation vierailu. Osa suhtautui kriittisesti FINBATT:n toimintaedellytyksiin eli resurssien määrään verrattuna alueen kokoon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.6. Operatiivinen toimisto sai tehtävän suunnitella joukkojen käyttöä Grootfontainin lentokentällä pakolaisten vastaanottokeskuksen suojaamiseen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.6. Huoltolento Grootfontainista Suomeen, 200 suomalaista lomalle kahdeksi viikoksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 heinäkuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.7. Turun Sanomien toimittaja vierailulle pataljoonaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.7. Huoltolento.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11.-13.7. Soluttautumisen estoharjoitus 5. JK:n alueella pataljoonan vastuualueen länsiosassa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
15.7. UNTAG:n esikunta määräsi FINBATT:n TiedK:n 2 tunnin lähtövalmiuteen suuntana Ambomaa. Saatujen tietojen (SADF?) mukaan SWAPO:n sissejä lähtenyt liikkeelle Angolasta kohti etelää. Lähtökäskyä ei tullut.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.7. 2. JK:n partio löysi Caprivin käytävän keskiosan pohjoislaidalta kylän, josta meillä ei ollut aikaisemmin tietoa. Pian selvisi, ettei siitä ollut tietoa myöskään YK:n siviilikomponentilla, jonka tehtävänä oli äänestäjien rekisteröinti. Myöhemmin selvisi, että kylässä asui (ja oli asunut jo pitkään) Angolan puolella olevan UNITA-sissiliikkeen sotilaiden perheitä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Paikallisten mukaan heinäkuussa täydenkuun aikaan on kaikkein kylmintä. Tänä vuonna täysikuu oli 18.7., jolloin viileimmän päivän korkein lämpötila oli varjossa +16 astetta C (auringossa +25 ehkä) ja yön lämpötilat yleensä noin +2...+4 astetta C. Yhtenä aamuna pihalla ollut ämpäri oli jäässä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
20.7. Komentaja Ambomaalla, jossa tapasi mm. YK:n pääsihteerin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
24.7. Suomalaisten YK-miesten Etelä-Afrikan matkailu oli aiheuttanut kovaa keskustelua Suomessa. Etelä-Afrikka oli virallisesti kansainvälisessä boikotissa harjoittamansa apartheit-politiikan ansiosta. Suomalaiset YK-sotilaat olivat lomillaan käyneet jo Etelä-Afrikassa, koska yksilön tasolla asiassa ei ollut mitään erityistä. Suomessa asiasta oli puhuttu korkealla taholla (mm. kansanedustajat ottivat kantaa); joidenkin kannanottojen mukaan lomalla olevien suomalaisten YK-miehien pitää noudattaa Suomen virallista ulkopolitiikkaa. Kenestäkään siellä ei ollut asian ratkaisijaksi vaan päätösvalta asiassa annettiin Suomen kontingentin johtajalle eli pataljoonan komentajalle. Komentaja teki 24.7. päätöksen, jonka mukaan lomailua Etelä-Afrikassa ei rajoiteta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
26.7. Huoltolento Suomesta saapui Grootfontainiin illalla 6 tuntia myöhässä. Operaattori itäsaksalainen Interflug ja koneena pienehkö 160-paikkainen Iljusin. Huoltolennolla alueelle saapui YK Koulutuskeskuksen johtaja, evl Tiihonen tutustumaan toimintaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
27.7. Huoltolento takaisin Suomeen, mukana mm. 6 omasta tahdostaan kotiutuvaa. Muuten kone täynnä kolmen viikon Suomi-lomalle menijöitä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 elokuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.8. Verovapaita autoja Walvis Bayhin saapui eri huolitsijoiden toimittamana pitkin kesää, mm. vielä elokuun alussa saapui yli 20 auton erä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.8. Helsingin Sanomien toimittaja ja valokuvaaja pataljoonan alueelle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
15.8. Keskikesän viileän kauden jälkeen tyypillinen iltapäivälämpötila varjossa oli jo yli +30 astetta C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
16.8. Huoltolento Suomesta Grootfontainiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
17.8. Varhain aamulla huoltolennolle menevät näkivät kuunpimennyksen linja-autoistaan. Kello 9.40 huoltolento Grootfontainista Suomeen Iljusin-62-koneella, 160 paikkainen. Välilaskut Kongon pääkaupungissa Brazzavillessä sekä Berliinissä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
xx.8. Liikenneonnettomuus Caprivin käytävässä, 3 puolalaista YK-miestä kuoli.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
xx.8. Ensimmäinen suomalaisen verovapaan auton huomattava liikenneonnettomuus, Nissan ZX200 päin puuta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 syyskuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.9. Huoltolento Helsingistä klo 21.40 kohti Berliiniä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.9. Huoltolento Grrotfontainiin.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.9. Huoltolento Grrotfontainista Suomeen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.9. Esikunnan pihalle saatiin min-max-lämpömittari. Yön alin +10 C, päivän ylin varjossa + 26 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.9. Toimittaja Esko Tommila seurueineen pataljoonan alueelle, tekivät kuvauksia televisioon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 lokakuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.10. Max +39 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.10. Min +11 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.10. Min +19 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9.10. FC kenr Prem Chand vierailulle pataljoonaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
13.10. Min +13 C, max +33 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.10. Huoltolento (7.) Suomesta ja takaisin Suomeen Nigerian ja Amsterdamin kautta. Koneen vaihto Amsterdamissa teknisen ongelman takia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 marraskuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.11. Max +43 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
xx.11. TiedK Ambomaalle vaalien ajaksi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.11. Namibian vaalit alkoivat.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
8.11. Huoltolento (8.) Suomesta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9.11. Min +20 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
14.11. Vaalin tulokset julki. SWAPO sai 57 % äänistä, eli ei saanut kaipaamaansa 2/3-osan enemmistöä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
15.11. Etukäteen pelättiin levottomuuksia vaalituloksen julkistuksen jälkeiseen aikaan, mutta tilanne jatkui rauhallisena.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.11. Min +11 C, max + 39 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
19.11. Max +41 C. Operaation alasajosta ristiriitaisia huhuja. Yhden tiedon mukaan operaatio jatkuu 1.7.1990 saakka, toisen huhun mukaan UNTAG:n sotilaskomponentit ajetaan alas hyvinkin nopeasti, koska tilanne ollut rauhallinen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
23.11. FC kenr Prem Chand vieraili Rundussa. Ei ottanut kantaa operaation alasajoon; totesi vain että suunnittelu on käynnissä. Liikkeellä huhu, että Länsi-Saharaan ollaan laittamassa YK-joukkoja ja osa Namibiassa olevista siirrettäisiin sinne ensiapuna.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
24.11. Tieto, että sotilastarkkailijat ajetaan ensimmäisenä alas.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
29.11. Huoltolentopäivä (9.). Mukana alueelle tuli mm. PLM:n YK-toimiston päällikkö, evl Ahlqvist sekä sotilassoittokunta vahvuudella 15!!&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
30.11. Alhqvist tarkasti esikunnan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1989 joulukuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.12. Alhqvist tarkisti 5. JK:n. Tieto tarkkailijaorganisaation supistamisesta 300 sotilaasta 200 sotilaaseen, suomalaisista joutuisi lähtemään 5 henkilöä ennenaikaisesti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
2.12. Alhqvist ja soittokunta 1. JK:aan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.12. Itsenäisyyspäivän paraatin harjoittelua. Ahlqvist 3. JK:ssa. Soittokunnan konsertti esikunnan messissä. Joulupukin vierailu.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
6.12. Suomen 72. itsenäisyyspäivä. Mitaliparaati. Itsenäisyyspäivän iltavastaanotto Windhoekissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11.12. Sotilastarkkailijat &amp;quot;arpoivat&amp;quot; odotetta aikaisemmin Suomeen laitettavat, lähtöpäivä olisi noin 15.1.1990. Maj Ruotsalainen, kapt Laukka, maj Ericsson, maj Skriko ja kapt Kivilinko.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
14.12. Kova ukkosmyrsky Rundussa, yhden majoituksen katto irtosi, puita ja yksi masto kaatui.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
17.12. Komentaja määräsi alustavan lomakiellon 15.2.1990 alkaen toimintojen alasajoon liittyen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
19.12. Etelä-Afrikasta tuotiin takaisin Hercules-koneellinen mustia entisen 32. Batt:n miehiä. Kyseinen 32. Batt oli suorastaan legendaarinen paikallisista mustista miehistä jo 1970-luvulla koottu pataljoona, joka taisteli SADF:n riveissä Etelä-Afrikan valtaa vastustavia angolalaisia joukkoja vastaan. Pataljoona oli ainut mustista sotilaista koostunut joukko-osasto SADF:ssä ja siten poliittisesti arka asia. Pataljoonan tukikohta oli 2. JK:n alueella Buffalossa. Pataljoona piti lakkauttaa rauhansopimuksen mukaan, mutta koska oli odotettavissa vakavia sopeutumisongelmia ja mahdollisesti väkivaltaisia yhteenottoja paikallisten kanssa, Etelä-Afrikka päätti siirtää pataljoonan kokonaisuudessaan Etelä-Afrikkaan. Homma ei siellä kuitenkaan mennyt ihan käsikirjoituksen mukaan, ja poliittisista (?) syistä pataljoona lopulta lakkautettiin. Mustille sotilaille annettua lupausta uudesta elämästä ei pystytty pitämään.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
20.12. Huoltolentopäivä (10.).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
22.12. Sadekausi oli pahasti myöhässä, pahin kuivuus 30 vuoteen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
23.12. Liikenneonnettomuus 5. JK:n alueella Nkurenkurussa, YK:n siviilipoliisien ulosajo, 1 kuoli.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
24.12. Jouluaatto. Päällystö otti yöksi vartiovastuu esikunnan porttivartiosta. Max +40 C.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
25.12. Liikenneonnettomuus, suomalaisen verovapaa BMW 735i törmäsi lehmään, ei vakavia loukkaantumisia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
27.12. FC kenr Prem Chandin vierailu esikunnassa. Ilmoitti tahtonaan, että pataljoona tulee purkaa nopeammin kuin suomalaiset olivat UNTAG:n esikunnalle aikaisemmin ilmoittaneet.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1990 tammikuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.1. YK antoi suunnitteluperusteita operaation purkuun, suomalaisten kotiutuslennot sen mukaaan 4., 8., 12. ja 16.4.1990.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
7.1. Min +19 C, max +27, pilvistä, sadekuuroja.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
9.1. Autojen verovapauden ehtona oli auton käytössä olo vuoden ajan ennen Suomeen paluuta, minkä toteutuminen oli pitkien rahtimatkojen vuoksi vaikea. Legaali oli selvitellyt asiaa Suomesta, ja tuli tieto, että rahtausaika (auton oleminen laivassa) lasketaan mukaan auton käytössä olo aikaan. Euroopan päässä auton makaaminen satamassa ei ole käytössäoloaikaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.1. Piti tulla huoltolento, mutta kone myöhästyi vuorokauden. Nigeriassa olleen rajuilman takia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11.1. Huoltolentopäivä (11.).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
31.1. Huoltolentopäivä (12.). Lennolla toimialueelle tuli puolustusministeri Ole Norrback sekä kenrl Hägglund seurueineen.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1990 helmikuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
1.2. Namibian peruslain laativa kokous oli päättänyt, että itsenäistymispäivä olisi 21.3.1990; hieman aikaistunut aikaisemmin ilmoitetusta maaliskuun lopusta. Kotiutuslennoille uudet päivämäärät ajanjaksolle 25.3.-10.4.1990.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.2. Puolustusministeri seurueineen 5. JK:ssa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.2. Puolustusministeri seurueineen 3. JK:ssa, jossa alkoi ampumaleiri. Suomesta oli tullut tieto, ettei ampumatarvikkeita kannata rahdata takaisin Suomeen ja niinpä pidettiin ampumaleri, jossa ammuttiin. Ja paljon.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
10.-11.2. Pataljoonan lentopalloturnaus Rundussa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
11.2. Nelson Mandela vapautettiin vankilasta Etelä-Afrikasta. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1990 maaliskuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
12.3. Kenttäkaupassa alkoi alennusmyynti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
14.3. FC kenr Prem Chandin jäähyväisvierailu. Kenialainen osasto kävi maastontiedustelussa. Namibian hallinto ja Kenia olivat sopineet, että YK-joukkojen poistuessa kenialainen sotilasosasto jää vielä toistaiseksi maahan (maiden välisellä sopimuksella, ei YK-asia enää).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
17.3. Pataljoonan järjestämä Rundu Run -juoksukilpailu.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
18.3. Ulkoministeri Pertti Paasion ja kenrl Aimo Pajusen vierailu alkoi.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
21.3. Namibian itsenäistymispäivä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
23.3. Satoi koko päivän, sademäärä vuorokaudessa 51 mm.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;1990 huhtikuu&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
3.4. Lipunlasku esikunnan tukikohdassa. Esikunnan ja EHK:n jäljellä olleet osat moottorimarssilla klo 9.30 Rundusta kohti Grootfonteinia.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
4.4. Yksi kotiutuslennoista. Tower Air -yhtiön jumbo 747-100, ilmaan klo 16.42. Välilasku Nairobissa, jossa tultiin kenttään tosi vauhdilla. Välilasku venyi, koska jokin maa ei antanut juutalaisomistuksessa olleelle koneelle ylilentolupaa. &lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
5.4. Ateenassa toinen välilasku aikaisin aamulla. Laskeutuminen Helsinkiin kello 12.29. Sen lennon kotiutuminen samana iltana, viimeinen palkanmaksupäivä 6.4.&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Yltsi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=Tiedosto:ADe_1_003.jpg&amp;diff=523</id>
		<title>Tiedosto:ADe 1 003.jpg</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=Tiedosto:ADe_1_003.jpg&amp;diff=523"/>
		<updated>2014-03-13T20:03:53Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Yltsi: Komentajan 1. päiväkäsky 17.4.1989&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;Komentajan 1. päiväkäsky 17.4.1989&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Yltsi</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG&amp;diff=522</id>
		<title>UNTAG</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="http://www.holkkari.fi/rtwiki/index.php?title=UNTAG&amp;diff=522"/>
		<updated>2014-03-13T19:49:05Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Yltsi: /* Vapaa-ajan vietto */&lt;/p&gt;
&lt;hr /&gt;
&lt;div&gt;UNTAG (United Nations Transition Assistance Group) oli Yhdistyneiden kansakuntien Namibiaan sijoittunut rauhanturvaoperaatio. Operaatio alkoi huhtikuussa 1989 ja päättyi maaliskuussa 1990. Operaation johdossa oli YK:n erityisedustaja Martti Ahtisaari. Operaation tehtävänä oli turvata yhteiskuntajärjestys siirtymäkaudella Etelä-Afrikan joukkojen vetäytymisestä Namibian itsenäistymiseen sekä erityisesti huolehtia, että maassa järjestettiin demokraattiset, vapaat ja rehdit vaalit.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Yleistä ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Namibian historiasta===&lt;br /&gt;
Namibian historia on kuvattu tiiviissä muodossa muun muassa [http://fi.wikipedia.org/wiki/Namibia tässä wikipedian artikkelissa]. Lyhyesti:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Alkuasukkaat:&#039;&#039;&#039; Alueen alkuasukkaina pidetään keräilyllä ja metsästyksellä eläviä [http://fi.wikipedia.org/wiki/Sanit san]-kansaa eli bushmanneja sekä etelästä Hyväntoivonniemeltä saapuneita namoja. Suurin etninen ryhmä on aikanaan pohjoisesta saapuneet [http://fi.wikipedia.org/wiki/Ovambot owambot], joiden pääosa asuu Angolan rajan lähellä [http://fi.wikipedia.org/wiki/Ambomaa Ambomaalla] (englanniksi Ovamboland). Muita etnisiä ryhmiä ovat muun muassa hererot ja kavangot.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Löytöretkien aika:&#039;&#039;&#039; Eurooppalaisten tietoisuuteen Namibia tuli 1480-luvulla, kun portugalilaiset tutkimusmatkailijat purjehtivat Afrikan rannikkoa etelään.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Saksan siirtomaana:&#039;&#039;&#039; Eurooppalaisten jakaessa siirtomaa-alueita 1884 Namibia annettiin Saksan hallintaan, jonka seurauksena saksalaiset ottivat maan haltuun lukuun ottamatta Britannian hallussa ollutta [http://fi.wikipedia.org/wiki/Walvis_Bay Walvis Bayn] aluetta. Alueen rajat määriteltiin 1890 ja Namibiasta tuli virallisesti Saksan siirtomaa ([http://fi.wikipedia.org/wiki/Saksan_Lounais-Afrikka Saksan Lounais-Afrikka]). Hererot ja namat kapinoivat 1904-1907; 80 % hereroista ja puolet namoista sai surmansa. Saksalaisajan vaikutus näkyy maassa edelleen mm. rakennuksissa.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Etelä-Afrikan hallinnassa:&#039;&#039;&#039; Vuonna 1915 Etelä-Afrikka (Englannin puolesta) hyökkäsi maahan, mikä päätti Saksan siirtomaavallan. Ensimmäisen maailmansodan aikana Etelä-Afrikka piti Namibiaa hallussaan Kansainliiton mandaatilla. Englanti hallitsi Namibiaa toiseen maailmansotaan saakka, jolloin Etelä-Afrikka otti maan täysin hallintaansa Englannin vaatimuksesta. Namibiasta tuli näin käytännössä Etelä-Afrikan unionin viides maakunta. Kun Kansainliitto lakkautettiin toisen maailmansodan jälkeen, mandaattialueet siirrettiin YK:n huoltohallintoalueiksi 1966. Etelä-Afrikan tasavalta kuitenkin torjui tämän ja jatkoi läsnäoloaan alueella.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Vastarinnan aika:&#039;&#039;&#039; Vastarintaa eteläafrikkalaisia vastaan alkoi kehittyä 1940-luvulta lähtien. &amp;quot;Lounais-Afrikan kansanjärjestö&amp;quot; (SWAPO) -nimellä kulkeva marxilainen sissiryhmä käynnisti alueella itsenäisyyssodan 1966. E-A lisäsi miehitysjoukkoja ja sääti tiukat terrorismin vastaiset lait tuomiten niillä SWAPOlaisia ankarasti. Jopa 40 000 namibialaista pakeni tuolloin naapurimaihin. Maan nimi muutettiin virallisesti Namibiaksi vuonna 1968. YK julisti E-A:n edelleen jatkuneen läsnäolon Namibiassa laittomaksi vuonna 1971 ja vuonna 1972 YK:n yleiskokous tunnusti SWAPOn ainoaksi autenttiseksi edustajaksi Namibian kansalle.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===YK:n päätöslauselma 435===&lt;br /&gt;
YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 435 ([http://en.wikipedia.org/wiki/United_Nations_Security_Council_Resolution_435 resolution 435]) 29.9.1978 oli ratkaiseva askel Namibian itsenäistymisessä. Päätöslauselman mukaan Namibiassa tultaisiin järjestämään vapaat ja demokraattiset &#039;&#039;(free and fair)&#039;&#039; vaalit, jonka jälkeen Namibian itsenäistyisi. Siirtymäkaudella eteläafrikkalaisten vetäytymistä ja vaaleja valvoisi UNTAG:ksi nimitetty rauhanturvaoperaatio.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kiistan yksi osapuoli eli Etelä-Afrikka suostui implementoimaan päätöslauselman vasta joulukuussa 1988 kansainvälisen painostuksen johdosta, joten itsenäistymisprosessin viimeinen vaihe saatiin liikkeelle vasta keväällä 1989.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== YK:n suomalainen valvontajoukko Namibiassa (YKSN)==&lt;br /&gt;
 &lt;br /&gt;
===Suomalaiset UNTAG:n organisaatiossa===&lt;br /&gt;
Suurin osa Namibiassa palvelleista suomalaisista palveli UNTAG:n suomalaisessa pataljoonassa (FINBATT). Lisäksi suomalaisia sotilaita oli kansainvälisessä esikunnassa, kansainvälisessä sotilaspoliisikomppaniassa ja sotilastarkkailijoina. Martti Ahtisaaren ohella muutama suomalainen siviili palveli UNTAG:n siviilipuolella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
* UNTAG HQ:n suomalaiset&lt;br /&gt;
* UNTAG HQ:n sotilaspoliisiosasto&lt;br /&gt;
* [[UNTAG sotilastarkkailijat]]&lt;br /&gt;
* UNTAG FINBATT&lt;br /&gt;
** [[UNTAG FINBATT Esikunta]]&lt;br /&gt;
** UNTAG FINBATT Esikunta- ja huoltokomppania&lt;br /&gt;
** [[UNTAG FINBATT 1. Jääkärikomppania]]&lt;br /&gt;
** UNTAG FINBATT 2. Jääkärikomppania&lt;br /&gt;
** UNTAG FINBATT 3. Jääkärikomppania&lt;br /&gt;
** UNTAG FINBATT Tiedustelukomppania (4. JK)&lt;br /&gt;
** UNTAG FINBATT 5. Jääkärikomppania&lt;br /&gt;
* UNTAG:n siviilipuolella palvelleita suomalaisia&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Aikajana===&lt;br /&gt;
Operaation aikaisia tapahtumia on kirjattu [[UNTAG:n aikajana]]lle. Tärkeimpiä tapahtumia Namibiassa sekä muualla kuukausittain oli seuraavasti:&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Helmikuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Kalevi Sorsa syrjäytti Matti Ahteen eduskunnan puhemiehen paikalta. SDP:n puheenjohtaja Pertti Paasio tuli Sorsan tilalle ulkoministeriksi.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Afganistanin sisällissota: viimeiset Neuvostoliiton joukot lähtivät Kabulista; Neuvostoliiton miehitys päättyi. Pieter Botha erosi terveyssyistä Etelä-Afrikan johdosta.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Maaliskuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiaan valmistautuva FINBATT: Koulutuksessa Niinisalossa.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: YK:n erityisedustaja Martti Ahtisaari saapuu Windhoekiin 31.3.1989.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Veikko &amp;quot;Jammu&amp;quot; Siltavuori kaappasi ja murhasi kaksi 8-vuotiasta tyttöä Helsingin Myllypurossa.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Exxon Valdez -tankkerista vuosi 240 000 tynnyriä öljyä mereen Alaskassa.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Huhtikuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: 1.4.1989 UNTAG:n mandaatti astui voimaan keskiyöllä. SWAPO lähetti sopimusten vastaisesti aseistettuja taistelijoitaan rajan yli Angolasta Namibian puolelle. Eteläafrikkalaisten ja SWAPOn välillä syntyy taisteluja. Tilanne rauhoittui 8.4. FINBATT operatiivisessa valmiudessa noin 17.4. alkaen.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Eduskunta hyväksyi Suomen liittymisen Euroopan Unionin jäseneksi. Tiedekeskus Heureka avasi ovensa Tikkurilassa.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Neuvostoliitto aloitti joukkojensa kotiuttamisen Puolasta.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Toukokuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: FINBATTin alueella olleet Etelä-Afrikkalaiset joukot kotiutettiin.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Suomesta tuli Euroopan neuvoston jäsen. Vihreä Liitto piti ensimmäisen puoluekokouksensa.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Egypti hyväksyttiin jälleen Arabiliiton jäseneksi 10 vuotta siitä erottamisen jälkeen.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Kesäkuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: FINBATTin ensimmäinen huoltolento Grootfontainista Suomeen, 200 suomalaista lomalle kahdeksi viikoksi.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Paavi Johannes Paavali II kävi Suomessa.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Tiananmenin aukion mielenosoituksen tukahduttaminen muuttui verilöylyksi Pekingissä.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Heinäkuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Suomalaisten rauhanturvaajien Etelä-Afrikan matkailu herätti keskustelua.&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: pataljoonan komentaja päätti, ettei Etelä-Afrikan matkailua rajoiteta. Heinäkuun alussa vuoden kylmin ajanjakso, Rundussa jopa yöpakkasia.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Varsovan liitto ilmoitti, että jokaisella sen jäsenmaalla on oikeus päättää itse omista asioistaan; tätä pidettiin voittona Mihail Gorbatšovin näkemykselle &amp;quot;erilaisista teistä sosialismiin&amp;quot;. Tukholman käräjäoikeus tuomitsi Olof Palmen murhasta syytetyn Christer Petterssonin elinkautiseen vankeuteen, vaikka hänen syyllisyyttään ei pystytty todistamaan täysin aukottomasti.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Elokuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Suomi ilmoitti ottavansa vastaan 160 kurdia ns. kiintiöpakolaisina Irakin ja Iranin alueelta loppuvuoden aikana.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Etelä-Afrikan presidentti P.W. Botha erosi virastaan kesken virkakautensa kärsittyään tappion oman puolueensa sisäisessä valtataistelussa. Väliaikaiseksi presidentiksi valittiin puoluejohtaja Frederik de Klerk.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Syyskuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
**&#039;&#039;Namibiassa: Namibian vapautusjärjestön SWAPOn johtaja Sam Nujoma palasi kotimaahansa lähes 30 vuoden maanpaosta. Neljä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsentä, Markus Aaltonen (SDP), Esko Almgren (SKL), Jörn Donner (RKP) ja Eeva Kuuskoski-Vikatmaa (Kesk.), aloitti viikon pituisen vierailun Botswanassa ja Namibiassa. Suunniteltu käynti Etelä-Afrikassa jouduttiin perumaan asiasta kotimaassa nousseen kohun vuoksi. Ainoana valtuuskunnan jäsenenä Jörn Donner kävi tutustumassa lähemmin Etelä-Afrikan oloihin.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: SKP:n keskuskomitea ja SKDL:n liittoneuvosto päättivät alustavasti toimintojensa yhdistämisestä uuteen, vuonna 1990 perustettavaan Vasemmistoliittoon.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Unkarin hallitus avasi maan länsirajan DDR:stä länteen lähteville ihmisille.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Lokakuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: Vuoden kuumin kuukausi, päivän ylin lämpötila yleisesti yli +40 C.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Wärtsilä Meriteollisuus teki Suomen suurimman konkurssin.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Kiina esitti Norjan suurkäräjien Nobel-komitealle voimakkaan vastalauseen sen vuoksi, että Nobelin rauhanpalkinto oli päätetty myöntää Tiibetin hengelliselle johtajalle 14. dalai-lamalle. Svean hovioikeus vapautti Olof Palmen murhasta syytetyn Christer Petterssonin näytön puutteessa.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Marraskuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: Vaalit.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Meriteollisuuden raunioille perustettiin uusi telakkayhtiö Masa-Yards Oy.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Unkari jätti jäsenhakemuksen Euroopan neuvostolle. Tšekkoslovakian kommunistinen puolue määräsi pidettäväksi monipuoluevaalit.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Joulukuu 1989&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: Sotilassoittokunnan vierailu. Sadekausi myöhässä, pahin kuivuus 30 vuoteen. Suomen 72. itsenäisyyspäivänä mitaliparaati Rundussa ja iltajuhla Winhoekissa.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Pohjoismaiden ensimmäinen aamuajankohtaisohjelma alkaa Suomessa.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Yhdysvallat hyökkäsi Panamaan syrjäyttääkseen Manuel Noriegan. Romanissa presidentti Nicolae Ceaușescu ja hänen vaimonsa Elena otettiin kiinni ja teloitettiin pikaoikeudenkäynnin jälkeen. Chilessä järjestettiin ensimmäiset vapaat vaalit 16 vuoteen ja Brasiliassa 29 vuoteen.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Tammikuu 1990&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: UNTAG:n esikunta antoi suunnitteluperusteita operaation purkuun. Kuun viimeisenä päivänä puolustusministeri Ole Norrback sekä kenrl Hägglund seurueineen vierailulle.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa: Liikenneturva ilmoitti, että Suomen tieliikenteessä oli vuoden 1989 aikana kuollut 750 ja loukkaantunut noin 13 000 ihmistä eli enemmän kuin kertaakaan 1980-luvulla.&lt;br /&gt;
** Maailmalla: Panaman presidentti Manuel Noriega antautui yhdysvaltalaisjoukoille. Neuvostoliiton ensimmäinen McDonald&#039;s avattiin Moskovassa.&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Helmikuu 1990&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: &#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa:&lt;br /&gt;
** Maailmalla:&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Maaliskuu 1990&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: Namibia itsenäistyi 21.3.1990. Suuri itsenäistymisjuhla pääkaupungissa Windhoekissa.&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa:&lt;br /&gt;
** Maailmalla:&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Huhtikuu 1990&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: &#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa:&lt;br /&gt;
** Maailmalla:&lt;br /&gt;
* &#039;&#039;&#039;Toukokuu 1990&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
** &#039;&#039;Namibiassa: &#039;&#039;&lt;br /&gt;
** Suomessa:&lt;br /&gt;
** Maailmalla:&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
===Vapaa-ajan vietto===&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Loman ja palvelusvapaan määrä&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Lomaa ja palvelusvapaata kertyi niin paljon, etteivät kaikki ennättäneet käyttää kaikkia ansaitsemiaan vapaita. Pelisääntöjen mukaan palvelusvapaata ei saanut viettää toimialueella.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Suomi-lomat&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Huoltolentojen väli oli kolme viikkoa pois lukien ensimmäinen kahden viikon väli kesä-heinäkuussa 1989. Muutaman ensimmäisen huoltolennon hoiti itäsaksalainen lentoyhtiö, joten Euroopan välilasku niillä lennoilla oli Berliinissä. Loput huoltolennot hoiti hollantilainen Air Holland, jonka Euroopan välilaskut olivat Amsterdamissa. Useimmat kävivät lomalla Suomessa 2-3 kertaa vuoden aikana.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Papinretket&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Papinretkiä tehtiin eniten [http://fi.wikipedia.org/wiki/Etoshan_kansallispuisto Etoshan luonnonpuistoon] Ambomaan eteläosaan.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;FinNamila Swakopmundissa&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pataljoonalla oli vuokrattuna huvila, jonka kutsumanimi oli FinNamila. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Swakopmund Swakopmundin rannikkokaupunki] on lähellä Walvis Bayn syväsatamakaupunkia. Pataljoonan bussi ajoi viikottain edestakaisen matkan Rundusta Swakopmundiin. Swakopmund on suosittu turismikaupunki ja sen sanotaan olevan myös Namibian saksalaisin kaupunki. Ilmasto on viileähkö ja sademäärä vuodessa vain alle 20 mm rannikkoa pitkin pohjoista kohden kulkevan kylmän merivirran ansiosta.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Etelä-Afrikka&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Kaikkiaan vapaa-ajanviettomahdollisuudet alueella olivat selvästi heikommat tai ainakin pidemmän etäisyyden päässä kuin esimerkiksi Lähi-Idässä, jolloin Etelä-Afrikan merkitys lomakohteena korostui. Etelä-Afrikka oli operaation aikaan kansainvälisessä boikotissa [http://fi.wikipedia.org/wiki/Apartheid apartheid]-politiikan johdosta, ja suomalaisten YK-miesten lomailu siellä aiheutti kovaa väittelyä Suomessa. Oli tahoja, joiden mielestä YK-miehiltä tuli kieltää E-A:an matkustaminen. Keskustelun jälkeen puolustusministeriö antoi ratkaisuvallan asiassa pataljoonan komentajalle. Komentaja päätti heinäkuussa 1989, ettei lomalla olevien YK-miesten matkailua ole syytä rajoittaa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Etelä-Afrikkassa oli mahdollista ostaa edullinen &#039;&#039;viiden kaupungin lippu&#039;&#039;, jonka alku- ja päätepisteenä pystyi olemaan myös Windhoek. Lipulla pystyi siis vierailemaan kolmessa Etelä-Afrikan kaupungissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Viktorian putoukset&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[http://fi.wikipedia.org/wiki/Victorian_putoukset Viktorian putoukset] olivat aivan 1. JK:n toimialueen vieressä Zimbabwen ja Sambian rajalla. Matkaa Katima Mulilosta oli noin 180 km.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&#039;&#039;&#039;Kaukokohteet&#039;&#039;&#039;&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Pataljoonan matkatoimisto tilasi matkoja YK-miehille muun muassa Rio de Janeiroon ja Malediiveille.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Linkit ==&lt;br /&gt;
[http://www.youtube.com/watch?v=L1iTN8M4quQ Youtube YKSN-UNTAG Suomalaiset Namibiassa] Arto Aunolan käsikirjoittama ja selostama video FINBATTin toiminnasta (59 min)&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[https://www.facebook.com/groups/79209617751/?fref=ts Facebook FINBATT-UNTAG, 3RD COY, NAMIBIA 1989] 3. JK:ssa palvelleiden suljettu ryhmä&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[https://www.facebook.com/groups/305711446895/?fref=ts Facebook UNTAG Namibia - South West Africa] UNTAG:ssa palvelleiden (kansainvälinen) suljettu ryhmä&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[http://en.wikipedia.org/wiki/United_Nations_Transition_Assistance_Group UNTAG Wikipediassa]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lehtileikkeitä ==&lt;br /&gt;
[http://www.holkkari.fi/rtwiki/images/0/0f/Apu_8_1990.jpg UNTAG Apu-lehti numero 8 vuodelta 1990]&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Kirjallisuutta ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Breytenbach, Jan. 2002. &#039;&#039;The Buffalo Soldiers - The Story of South Africa&#039;s 32-Battalion 1975-1993&#039;&#039;. Eteläafrikkalaisen eversti Jan Breytenbachin kirjoittama legendaarisen 32-pataljoonan tarina. Breytenbach perusti pataljoonan ja toimi sen ensimmäisenä komentajana. UNTAG:sta kirjassa mainitaan vain yhdellä sivulla (sivu 235).&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Koivumäki, Jarno. 2004. &#039;&#039;Ajatusteni Afrikka - Rauhan sotilaana Namibiassa 1989-90&#039;&#039;. 2. JK:ssa palvelleen Jarno Koivumäen kertomus elämästä Caprivin käytävässä.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Merikallio, Katri &amp;amp; Ruokanen, Tapani. 2009. &#039;&#039;Matkalla - Martti Ahtisaaren tarina&#039;&#039;. Martti Ahtisaaren elämänkerta, jossa Namibian YK-operaation vaiheista kerrotaan yksityiskohtaisesti sivuilla 96-156.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Seppä, Mauri. 2011. &#039;&#039;Vuosi Namibiassa 1989-1990&#039;&#039;. 3. JK:n päällikön Mauri Sepän kertomus elämästä Bushmanlandissa.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
== Lähteet ==&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[ Category: Suomalaisten rauhanturvaoperaatiot]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Yltsi</name></author>
	</entry>
</feed>