- Tietoja
- Julkaistu: 28.06.2018
-
Kirjoittanut PV, HOW
-
Kategoria: Uutiset
EUTM Mali (European Union Training Mission Mali) -operaation tehtävänä on kouluttaa Malin asevoimien sotilaita. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa paikalliset turvallisuusviranomaiset pystyisivät paremmin huolehtimaan Sahelin alueen turvallisuudesta.
Operaatio käynnistettiin Malin hallituksen pyynnöstä YK:n turvallisuusneuvoston päätöksellä. Ensimmäinen mandaatti astui voimaan vuonna 2013. Nyt käynnissä on neljäs mandaatti, jonka on määrä kestää vuoteen 2020.
Parhaillaan operaatioon osallistuu sotilaita 26 maasta vahvuudella noin 580. Suomalaisia operaatiossa on tällä hetkellä kaksi, ja he toimivat jalkaväki- ja lääkintäkouluttajina.
Operaatio toimii kahdessa eri paikassa. EUTM-päämaja, josta operaatiota johdetaan, sijaitsee Malin pääkaupungissa Bamakossa. Noin 60 kilometriä Bamakosta koilliseen on Koulikoron kaupunki, jossa varsinainen koulutus tapahtuu. Koulutustukikohta KTC (Koulikoro Training Center) sijaitsee Malin asevoimien varuskunnassa.
Eurooppalaiset kouluttajat antavat hyvin kokonaisvaltaista koulutusta Malin asevoimille niin yksittäisten taistelijoiden tasolla kuin ylemmällä komppanian johtamistasolla. Yksittäisen sotilaan taitoja koulutetaan mm. jalkaväen, lääkinnän, improvisoitujen räjähteiden torjunnan ja viestijärjestelmien osalta. Yksittäisille joukoille annetaan myös erikoisempia ajoneuvoasentaja-, varastotyöntekijä- ja helikopterityöskentelykursseja. Komppanian komentaja -kurssit keskittyvät nimensä mukaisesti komppanian pääliköihin ja ylempiin upseereihin, joiden kanssa käydään perusteita aina johtamisesta ihmisoikeuksien suojeluun.
Tulevaisuudessa EUTM:n painopiste tulee olemaan liikkuvissa kouluttajaosastoissa (Combined Mobile Advisor Training Team, CMATT) ja kouluttajien kouluttamisessa (Train the Trainers).
CMATT:n tarkoituksena on siirtää kokonaisia kouluttajaosastoja lähemmäs Malin asevoimia ympäri maata, jotta joukkoja saataisiin enemmän koulutettua. CMATT-koulutuksia on järjestetty tähän mennessä mm. Timbuktussa, Katissa, Cayesissa ja Segoussa. Train the Trainers -kurssit taasen ovat operaation tulevaisuuden kannalta tärkeitä, sillä niiden avulla koulutusvastuuta pystytään vähitellen siirtämään Malin asevoimille.
Tänä vuonna EUTM Malissa kokeillaan lisäksi ensimmäistä kertaa kouluttaa Malin asevoimien aliupseerikoulun ESO:n (Ecole de Sous Officiers) oppilaita. Kokeilun tavoitteena on varmistaa, että tulevaisuudessa valmistuvat aliupseerit osaisivat kouluttaa omia joukkojaan. Myös Suomi osallistuu aliupseerien koulutukseen.
Operaation saavuttamat tulokset ovat helpoiten havaittavissa yksittäisissä taistelijoissa ja joukkueissa ennen ja jälkeen kurssien. Kurssien aikana jo pelkästään koulutettavien perustaidot kehittyvät selkeästi. Tämä on tärkeää, sillä useat joukot lähtevät koulutuksen päätyttyä suoraan pohjoiseen taisteluihin. Tällä hetkellä suomalaiset voivat siis ainakin vaikuttaa yksittäisten taistelijoiden mahdollisuuksiin selvitä heitä tulevaisuudessa kohtaavista tilanteista.
Asiasta tiedotti Puolustusvoimat verkkosivuillaan.
- Tietoja
- Julkaistu: 06.06.2018
-
Kirjoittanut SM, HOW
-
Kategoria: Uutiset
Sisäministeriön Alueellistamisen koordinaatioryhmälle tekemässä Kriisinhallintakeskuksen (CMC Finland) sijoittamisselvityksessä verrattiin Helsinkiä, Säkylää ja Tamperetta nykyiseen sijaintipaikkaan Kuopioon toiminnallisten, henkilöstöön liittyvien, alueellisten ja taloudellisten tekijöiden perusteella. Sisäministeriö esittää, että Kriisinhallintakeskus siirretään Helsinkiin.
Selvitystä tehdessään sisäministeriö kuuli vaihtoehtoisia sijoituspaikkakuntia sekä Kriisinhallintakeskuksen henkilöstöä, siviilikriisinhallintatehtävissä olevia asiantuntijoita ja sidosryhmiä.
Kriisinhallintakeskus on yksi Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimeenpanija, ja kaikki sen menestyksen kannalta olennaiset yhteistyökumppanit sijaitsevat Kuopion ulkopuolella, pääasiassa pääkaupunkiseudulla. Helsingin saavutettavuus olisi sekä sidosryhmien että kansainvälisten vieraiden näkökulmasta vertailupaikkakunnista paras.
Vuonna 2017 tehdyn selvityksen mukaan Kriisinhallintakeskus ei ole kyennyt kehittymään ja vastaamaan siviilikriisinhallinnan uusiin haasteisiin toivotulla tavalla. Selvityksessä esitettiin, että valmistelut Kriisinhallintakeskuksen siirtämiseksi pääkaupunkiseudulle käynnistettäisiin. Suomen aseman vahvistaminen kansainvälisessä kriisinhallinnassa pitää tehdä yhdessä kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan kumppaneiden ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Tähän parhaat mahdollisuudet on Helsingissä.
Kysyttäessä henkilöstön, asiantuntijoiden ja sidosryhmien näkemystä keskuksen sijaintipaikasta, kaikissa ryhmissä selvän enemmistön mukaan sijainti Helsingissä toisi selkeästi toiminnallista hyötyä ja tukisi tehtävien tuloksellista hoitamista. Enemmistö Kuopioon asettuneista työntekijöistä ei kuitenkaan olisi halukas siirtymään muualle. Kriisinhallintakeskuksessa työskentelee noin 20 henkilöä. Helsingissä toimitilakustannusten voidaan arvioida nousevan nykyisestä, mutta ero ei olisi merkittävä. Matkakustannukset laskisivat, jos keskus sijaitsisi Helsingissä.
Aluetalouden näkökulmasta Kriisinhallintakeskuksen vaikutus työllisyydelle olisi suurin 7000 asukkaan Säkylässä. Myös Kriisinhallintakeskuksen sijoittamiselle Kuopioon tai Tampereelle voidaan löytää aluetaloudellisia perusteita. Jos sijaintipaikkaa arvioidaan Kriisinhallintakeskuksen toiminnan ja kehittymisen kannalta, Helsinki on selkeästi paras vaihtoehto. Helsingissä Kriisinhallintakeskus voisi parhaiten tukea myös poliittista ja strategista päätöksentekoa.
Kriisinhallintakeskus on siviilikriisinhallinnan ja kansainvälisen pelastustoiminnan osaamiskeskus. Sen päätehtäviä ovat nykyisin asiantuntijoiden koulutus ja rekrytointi kansainvälisiin siviilikriisinhallinnan ja pelastustoimen tehtäviin, logistisista ja materiaalisista valmiuksista vastaaminen sekä alaan liittyvä tutkimus- ja kehittämistoiminta.
Kriisinhallintakeskus perustettiin muun muassa aluepoliittisista syistä Pelastusopiston yhteyteen Kuopioon vuonna 2007. Melko pian kuitenkin todettiin, että Kriisinhallintakeskuksen ja Pelastusopiston ydintehtävät ovat niin erilaisia, että toiminta samoissa tiloissa ei tuonut toivottuja synergiaetuja.
Kriisinhallintakeskuksen asemaa ja toimintaa on keskuksen perustamisen jälkeen tarkasteltu useissa selvityksissä. Viimeksi vuonna 2017 Kriisinhallintakeskuksen asemaa ja tehtäviä selvittänyt asiantuntijaryhmä totesi loppuraportissaan, että sijaintiin Kuopiossa liittyy haasteita ja että siirto pääkaupunkiseudulle helpottaisi sekä kansallista että kansainvälistä yhteistyötä muiden kriisinhallintatoimijoiden kanssa.
Sisäministeriö toimitti Kriisinhallintakeskuksen sijoittamisselvityksen Alueellistamisen koordinaatioryhmälle keskiviikkona 6. kesäkuuta. Ryhmän on tarkoitus antaa selvityksen perusteella lausunto Kriisinhallintakeskuksen sijaintipaikasta 14. kesäkuuta.
Asiasta tiedotti Sisäministeriö verkkosivuillaan. Sivustolta löytyvät myös koko 67-sivuinen sijoitusselvitys sekä selvityksen liitteet.
