- Tietoja
- Julkaistu: 30.06.2020
-
Kirjoittanut PV/HOW
-
Kategoria: Uutiset
Suomi asettaa sotilasosaston korkeaan valmiuteen osana Saksan johtaman EU:n taisteluosaston (European Union Battle Group, EUBG) valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2020.
Suomen asettama korkean valmiuden osasto sisältää panssaritiedustelujoukkueen, jonka osana minilennokkiryhmän, esikuntaupseereita ja kansallisen tukielementin. Joukon kokonaisvahvuus on 80 sotilasta, ja se koostuu pääasiassa reserviläisistä.
Heinäkuusta alkava valmiusaika sitouttaa EUBG-osaston nopeaan lähtövalmiuteen. Korkeassa valmiudessa olo tarkoittaa, että joukon materiaali ja ajoneuvot ovat kuljetusvalmiina ja henkilöstö tavoitettavissa.
Taisteluosastoon osallistuvat Saksan ja Suomen lisäksi Alankomaat, Irlanti, Itävalta, Kroatia, Latvia, Ruotsi ja Tšekki. Taisteluosaston kokonaisvahvuus on noin 4 100 sotilasta.
Suomalaisen pääjoukon koulutus aloitettiin tammikuussa Porin prikaatissa Säkylässä. Koulutusvaihe kesti huhtikuun loppuun. Koronan vuoksi perutun European Challenge 2020 -harjoituksen korvaava harjoitus järjestettiin 13.3.–1.4.2020 Suomessa. Joukon suorituskyvyn arvioinnissa on hyödynnetty Naton NEL1-tason arviointikriteereitä.
Suomi on osallistunut EU:n taisteluosastoihin aiemmin yhteensä kuusi kertaa, ja kokemukset aiemmista valmiusvuoroon osallistumisista ovat myönteisiä. Vaikka toistaiseksi Euroopan taisteluosastoja ei ole käytetty operaatioihin, EU:n taisteluosastojen merkitys on tärkeä Suomen kriisinhallintavalmiuksien sekä Puolustusvoimien suorituskykyjen kehittämisessä ja ylläpitämisessä.
Suomen osallistumisesta taisteluosastoon on linjattu tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan (TP-UTVA) yhteisessä kokouksessa 19.6.2019.
- Tietoja
- Julkaistu: 12.06.2020
-
Kirjoittanut UM/HOW
-
Kategoria: Uutiset
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitusohjelman mukaisesti valtioneuvosto asetti toimikaudelle 6.3.2020 - 28.2.2021 kriisinhallinnan parlamentaarisen komitean. Komitea tulee laatimaan kokonaisvaltaisen, yli hallituskausien ulottuvan kriisinhallinnan tavoitelinjauksen toiminnan vaikuttavuuden ja resurssien käytön suunnitelmallisuuden tehostamiseksi. Komiteatyön käynnistyminen viivästyi koronavirustilanteesta johtuen, mutta lähti liikkeelle 11.6. pidetyssä kokouksessa, jossa tehtiin katsaus Suomen kriisin-hallintaosallistumisen nykytilaan ja näkymiin.
Komitea selvittää, miten kansainvälinen turvallisuusympäristö ja kriisinhallinta ovat muuttuneet ja mitä vaatimuksia tämä asettaa Suomen kriisinhallintaosallistumiselle.
-Työn keskiössä on sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan kehittäminen. Kriisinhallintaa tarkastellaan kuitenkin osana laajempaa toimijoiden verkostoa, johon kuuluu myös rauhanvälityksen, kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun toimijoita, toteaa komitean puheenjohtaja, poliittinen valtiosihteeri Johanna Sumuvuori.
Komitean varapuheenjohtaja, kansanedustaja Jouni Ovaska (kesk.) korostaa, että komitean työssä on tärkeää huomioida kriisinhallinnan toimintaympäristön muutos. Terrorismi, ympäristöuhat sekä ilmastonmuutos lisäävät kriisinhallinnan tarvetta. Kansainvälisillä kriiseillä ja turvallisuusuhkilla on entistä useammin suoria vaikutuksia myös Suomen ja Euroopan sisäiseen turvallisuuteen. Koronavirustilanne on vaikuttanut kriisinhallintaoperaatioiden toimintaan. Pandemian pitkäaikaisia vaikutuksia kansainväliseen kriisinhallintaan vasta arvioidaan.
Kriisien muuttumisen myötä myös toimijakenttä on laajentunut – YK operaatioiden rinnalle ovat nousseet EU:n ja Naton sekä maaryhmäpohjaisten koalitioiden toimeenpanemat operaatiot. Siviilikriisinhallinnassa myös Etyj on keskeinen toimija. Siviilien suojelu sekä ihmisoikeuksien ja yhteiskunnallisen vakauden ja turvallisuuden edistäminen ovat kansainvälisen kriisinhallinnan keskiössä.
Kansainvälinen kriisinhallinta on keskeinen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomi on osallistunut kriisinhallintaan 1950 luvulta lähtien. Enimmillään Suomen osallistumistaso on ollut lähes 2000 rauhanturvaajaa ja kaikkiaan yli 50 000 suomalaista on osallistunut rauhanturvatehtäviin. Kriisinhallintatehtävien luonne on vuosikymmenten varrella muuttunut. Painopiste on siirtynyt valtioiden välisten konfliktien rauhoittamisesta valtioiden sisäisten konfliktien ratkaisupyrkimysten tukemiseen ja konfliktimaiden kapasiteetin vahvistamiseen.
Suomi osallistuu tällä hetkellä 10 sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon noin 400 sotilaalla. Siviilikriisinhallintatehtävissä toimii noin 120 suomalaista noin 20 operaatiossa ja sihteeristötehtävissä. Sotilaallisen kriisinhallinnan määrärahataso on noin 110 miljoonaa euroa vuodessa. Siviilikriisinhallinnan määrärahat ovat noin 15 miljoonaa euroa vuodessa.
Komitean perustamisesta tiedotti Ulkoministeriö.
