skip to main content

Palautetta sivustosta voi antaa Facebookissa tai Kuso- Kulkee palstalla.

Ja sit hei, sun kandee liittyy jäseneksi. Muistat vaan valita paikallisyhdistykseksi Hölkkäri On Web.

Rauhanturvaajaliitto osti asunnon Pasilasta - jäsenistö ymmällään ja syyttää johtoa salailusta

Sosiaalisessa mediassa on tammikuun lopulla kuohunut oikein urakalla, kun Suomen Rauhanturvaajaliiton tekemä asuntokauppa nousi liiton jäsenyhdistysten jäsenten tietoon. Pelkästään Rauhanturvaajaliiton Facebook-profiilissa asia on kerännyt parin päivän aikana 150 kommenttia.

Kommenteissa kummastellaan ennen kaikkea sitä, miten liitto on tehnyt ison investoinnin salaa jäseniltään.

Suomen Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Mauri Koskela kiistää, että asiaa olisi mitenkään salailtu.

- Rauhanturvaajaliitto osti kaksion Pasilasta viime kesänä. Asiaa ei ole mitenkään salailtu. Liiton hallituksen jäsenet ja toimihenkilöt ovat olleet tietoisia asiasta, kertoo Koskela.

Kaupan taustalla on Koskelan mukaan se, että hankinnan kautta liiton varoja sijoitettiin järkevästi. Nyt varat ovat kasvamassa korkoa.

- Asunnolla on kolme käyttötarkoitusta, joista yksi on majoitus. Liiton asioiden hoitaminen vie paljon aikaa nimenomaan pääkaupunkiseudulla. Vuonna 2019 pääkaupunkiseudulla toimiminen vaati 150-200 hotelliyöpymistä, joista oma osuuteni oli 80 yötä. Tällä tavoin säästämme majoituskustannuksissa, koska nyt ei tarvitse majoittua hotellissa. Toinen käyttötarkoitus on se, että nyt meillä on tila missä voimme pitää esimerkiksi hallituksen kokouksia. Siitäkin kertyy säästöä, kun kokouksia varten ei tarvitse vuokrata erillistä kokoustilaa.

Kolmas käyttötarkoitus on Koskelan mukaan vielä valmistelussa, mutta puheenjohtaja raottaa asiaa sen verran että henkilöjäsenille asunto voisi olla yksi kriisinhallintakortin mukainen etu, jota voisi käyttää esimerkiksi vertaistukeen.

- Asiasta tiedotetaan lisää sitten kun olemme saaneet sen valmisteltua.

Koskela kiistää jyrkästi, että asunnon ostoa olisi mitenkään salailtu keneltäkään.

- Ei tätä ole salassa pidetty. Hallitus ja toimihenkilöt ovat tienneet tästä. Jälkikäteen on tietenkin hyvä miettiä, miten tästä olisi voitu viestiä eteenpäin. Usein vaiheessa olevien asioiden julkistaminen aiheuttaa väärinkäsityksiä.

Asuntoa ei hankittu lainarahalla.

- Lainaa ei otettu lainkaan. Toki asunto-osakeyhtiöllä itsellään on lainaa. Varsinaisia lainanhoitokuluja ei siis tule, mutta toki yhtiövastikkeesta ja rahoitusvastikkeesta aiheutuu kuluja, kertoo Koskela.

Sosiaalisessa mediassa on tämän asian myötä noussut jälleen esiin Rauhanturvaajaliiton jakautuminen kahteen leiriin.

- En tiedä miten vahvasti tämä asia edustaa mahdollista kahtiajakautumista. Itselleni on tullut runsaasti myös positiivista palautetta. Kun viimeksi kokoonnuimme Raumalla, minulle jäi sellainen kuva, että meillä liitossa vallitsee hyvä ja yhtenäinen henki. Minun käsitykseni mukaan tämä vyöry on nyt lähtenyt liikkeelle väärinkäsityksistä.

Koskela on harmissaan siitä, miten jäsenistö kokee esimerkiksi hallitusten jäsenten olevan vääränlaisia henkilöitä.

- Joka vuosi puolet liiton hallituksesta vaihtuu. Voiko olla niin, että epäonnistumme henkilövalinnoissamme joka vuosi, kun aina tuntuu siltä "siellä on väärät henkilöt"? Toivotan kaikki tervetulleeksi ehdolle hallitukseen, ei tämä ole mitään salaseurahommaa.

Koskela muistuttaa, että liitossa ei tehdä itselle töitä vaan nimenomaan liiton jäsenten hyväksi.

- Aina ei nähdä ollenkaan mitä liitto tekee jäsenistön hyväksi lähtien aina vertaistuesta.

Puheenjohtaja toivoisi, että epäselviä asioita kysyttäisiin ensin esimerkiksi oman yhdistyksen johdolta tai liiton toimihenkilöiltä tai hallituksen jäseniltä kuin lähdettäisiin ensimmäisenä purkamaan asioita sosiaalisessa mediassa.

- Tuollainen toiminta vain repii liittoa rikki sisältäpäin, toteaa Koskela.

 

Yle: Kansainvälisen harjoittelun kustannukset puolittuvat - mutta myös harjoitusten määrä vähenee

Puolustusvoimat vähentää rajusti kansainvälistä harjoittelua ensi vuonna, uutisoi Yle. Ensi vuonna suunnitelmissa on osallistua 60 kansainväliseen harjoitustapahtumaan, mikä on 11 vähemmän kuin tänä vuonna. Tänä vuonna harjoitusten kustannukset ovat noin 7,9 miljoonaa euroa kun ensi vuonna rahaa kuluu vain noin 4 miljoonaa euroa.

Tärkeimpänä syynä harjoitusten vähenemiseen on vallitsevassa koronapandemiassa, mikä peruuttaa muun muassa Pohjois-Suomessa pidettäväksi suunnitellun Arctic Lock-harjoituksen.

Lue koko juttu Ylen verkkosivuilta.

Suomalaisten määrä Afganistanissa vähenee rajusti ensi vuonna

Nato-johtoinen Resolute Support -operaatio Afganistanissa organisoi toimintaansa uudelleen vuoden 2020 lopussa. Operaatiotason päätöksistä johtuen myös suomalaisten kokoonpanoon tulee muutoksia 1. joulukuuta alkaen, jolloin osa suomalaisjoukon nykyisistä tehtävistä lakkaa.

Suomalaiset toimivat tällä hetkellä pääsääntöisesti operaation pohjoisella komentoalueella (Train Advise Assist North) Mazar-e-Sharifissa, jonka kehysvaltiona toimii Saksa. 

Suomen toistaiseksi voimassa olevan osallistumispäätöksen mukainen osallistumistaso on noin 60 sotilasta. Operaation toiminnan uudelleenorganisoinnin ja tiettyjen tehtävien päättymisen myötä suomalaisten vahvuutta operaatiossa sopeutetaan ja suomalainen suojausjoukkue kotiutetaan. Tämän myötä suomalaisten vahvuus operaatiossa laskee noin 60:stä noin 20:een. 

Resolute Support -operaatio käynnistyi Afganistanissa 1.1.2015. Suomi on ollut operaatiossa mukana sen alusta alkaen. Afganistanin operaatioissa Suomi on ollut mukana 2000-luvun alusta asti.

Resolute Support -operaation tehtävänä on tukea Afganistanin hallitusta saavuttamaan ja ylläpitämään turvallinen toimintaympäristö maan jälleenrakentamiseksi ja demokraattisten rakenteiden vahvistamiseksi. Operaation tehtävänä on varmistaa hallinnon läpinäkyvyys, vastuullisuus ja valvonta sekä tukea hallinnon prosesseja esimerkiksi joukkojen muodostamisessa, henkilöstöhallinnossa ja henkilöstön kehittämisessä. Operaation tuki kohdentuu ministeriöihin, hallintoon ja korkean tason turvallisuusviranomaisiin. Operaation tehtäviin ei kuulu taistelutoimintaan osallistuminen. Natossa ei ole toistaiseksi tehty poliittisia päätöksiä RS-operaation tulevaisuudesta mm. suhteessa Afganistanin rauhanprosessiin. 

Kolmella suomalaissotilaalla koronatartunta

Euroopan Unionin Välimerellä toimivan operaatio Irinin italialaisella johtoaluksella ITS Margottinilla on todettu useita koronatartuntoja. Näiden joukossa aluksella palvelevista suomalaisista kolmella on testeillä todennettu koronavirustartunta.

Alus on tällä hetkellä Italian Augustassa. Tartunnan saaneet ovat eristettyinä ja he saavat asianmukaista hoitoa. Heidän yleisvointinsa on toistaiseksi hyvä ja tilannetta seurataan.

Euroopan Unionin johtama operaatio Irini käynnistettiin 1.4.2020. Operaation ensisijaisena tehtävänä on panna täytäntöön YK:n asevientikielto ilma-, satelliitti- ja merikalustoa hyödyntäen.

EU tehostaa Irini -operaation avulla Välimerellä pyrkimyksiään valvoa Libyaa koskevaa YK:n asevientikieltoa ja edistää maan rauhanprosessia. Operaatiossa palvelee tällä hetkellä yhteensä seitsemän suomalaista, joista kolme palvelee ITS Margottinilla.

Asiasta uutisoi puolustusvoimat verkkosivuillaan.

 

Vahterpään NRF-harjoitusjakso jatkuu Itämerellä

Rannikkolaivaston miinantorjunta-alus Vahterpään NRF-harjoitusjakso Naton pysyvän miinantorjunta-alusosaston (Standing NATO Mine CounterMeasures Group 1, SNMCMG1) mukana jatkuu Itämerellä 4. lokakuuta asti, jonka jälkeen alus palaa Suomeen. Jakson aikana miinantorjunta-alus Vahterpää osallistuu SNMCMG1:n harjoitteluun Itämeren alueella. Harjoittelu painottuu miinantorjunnan, aluksen asejärjestelmien, avomerenkulun ja merimiestaidon kehittämiseen kansainvälisessä toimintaympäristössä.  

- Yhteisellä harjoittelulla kehitämme yhteistoimintakykyämme kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Tämä vahvistaa myös omaa kansallista puolustuskykyämme ja valmiuksiamme osallistua mahdolliseen kansainväliseen kriisinhallintatehtävään, sanoo miinantorjunta-alus Vahterpään päällikkö, kapteeniluutantti Henri Savisaari.

Vahterpään harjoitusjakso SNMCMG1:n mukana käynnistyi aiemmin syksyllä Sandy Coast 20 -harjoituksessa Belgiassa.

- Saimme Sandy Coastista paljon hyviä kokemuksia, esimerkiksi AUV-toiminnasta yhteistyössä Belgian merivoimien kanssa. Harjoitus oli Vahterpään henkilöstölle myös ensikosketus toiminnasta Itämeren ulkopuolella, minkä aikana keräsimme tärkeitä havaintoja haasteellisista olosuhteista ja pitkäaikaisesta toiminnasta merellä, Savisaari kuvailee.

Suomalaiset on otettu SNMCMG1:n taholta tervetulleina mukaan osaston harjoitteluun. Yhteistoiminta sujuu hyvin.

- Toiminta osaston mukana on ollut luontevaa ja mielekästä koko henkilöstölle, Savisaari kuvailee.
SNMCMG1:ssä toimii tällä hetkellä kahdeksan alusta, jotka kuuluvat Suomen lisäksi Liettuan, Latvian, Viron, Norjan, Saksan, Belgian ja Alankomaiden merivoimiin. Johtoaluksena toimii liettualainen LNS Jotvingis. 

Harjoitusjakson toteutuksessa huomioidaan vallitsevan koronavirustilanteen vaatimat viruksen leviämistä ehkäisevät toimenpiteet.