Kommentti

Suomen valtion pyrkiessä saamaan taloutensa tasapainoon joutuu myös Puolustusvoimat leikkaamaan menojaan. Kansalaiskeskustelussa on esitetty lukuisia vaihtoehtoja siitä, mistä Puolustusvoimien tulisi karsia. Yhtenä vaihtoehtona säästöjen saamiseksi on nimetty kansainvälinen sotilaallinen kriisinhallinta. Siihen käytetään vuosittain hieman yli 100 miljoonaa euroa, joka on alle kaksi prosenttia puolustusbudjetista. Ehdottajien mielestä operaatioihin osallistumisen kustannukset ovat liian korkeat saavutettuihin tuloksiin ja osallistumisesta saataviin hyötyihin verrattuna.
Arvioitaessa kriisinhallinnan kustannustehokkuutta on palautettava mieleen, miksi sotilaallinen kriisinhallinta on perusteltua; Pelkistetysti Suomi pyrkii sotilaallisella kriisinhallinnalla parantamaan turvallisuutta ja auttamaan kriisialueiden ihmisiä, tekee osansa kansainvälisistä velvoitteistaan sekä kehittää kotimaan puolustusta.

Kriisinhallintaoperaatioihin osallistuminen palvelee kotimaan puolustuksen kehittämistä monin tavoin. Lähettämällä joukkoja operaatioihin saamme arvokkaita kokemuksia toimimisesta lähellä kriisiajan olosuhteita. Lisäksi opimme muilta kansallisuuksilta hyviä käytänteitä ja toimintamenetelmiä. Saatujen oppien perusteella kehitämme kansalliseen puolustukseen tarkoitettuja sotilaallisia suorituskykyjä. Kokemuksia ja oppia saamme erilaisten varusteiden ja välineiden toimivuudesta aina taistelevien joukkojen toimintatapoihin asti. Porin Prikaatin näkökulmasta tärkeimmät havainnot ovat olleet suomalaisen jääkärikomppanian käytöstä erilaisissa tehtävissä. Saatuja havaintoja käytetään suoraan kehitettäessä kotimaan tehtäviin tarkoitettujen vastaavan tyyppisten komppanioiden kokoonpanoa, varustusta ja toimintamenetelmiä.

Erittäin tärkeitä kokemuksia on saatu suomalaisten komentajien ja esikuntaupseereiden toimimisesta eritasoisissa komentajatehtävissä ja kansainvälissä esikunnissa. Millään muulla tavoin, mukaan lukien kansainväliset harjoitukset, ei vastaavanlaista oppia ja kokemusta ole mahdollista hankkia vaativien yhteisoperaatioiden suunnittelusta ja johtamisesta osalta. Harjoitus on kuitenkin vain harjoitus.

Kouriintuntuvien oppien saamisen lisäksi selvitämme operaatioissa yleisen sotilaallisen suorituskykymme suhteessa muihin. Olemmeko ammattimiehiä ja -naisia vai onko toimintamme ”amatöörien puuhastelua”? Mitä enemmän sodan kaltaisissa olosuhteissa toimitaan, sitä paremmin pystytään saamaan kuva sotilaallisesta suorituskyvystämme. ISAF-operaatio Afganistanissa lienee kansainvälisen yhteisön vaativin kriisinhallintaoperaatio, jossa kaikki osallistujamaat käyttävät sotilaallisen suorituskykynsä terävintä kärkeä. Osallistumalla ISAF-operaatioon pääsemme osalliseksi uusimmasta sotilaallisesta kehityksestä ja pystymme vertaamaan omaa osaamistamme muihin. Puolustuksen kehittämiseksi ja tason mittaamiseksi on
tärkeää, että osallistumme kriisinhallintaoperaatioihin. Jos emme osallistuisi, olisi tilanne samanlainen kuin jääkiekkomaajoukkueella, joka ainoastaan harjoittelisi ja pelaisi kotimaan sarjaa. Vain maaotteluiden kautta peli kehittyy ja tulee mitatuksi se, miten joukkue pärjää tosiotteluissa.

Kirjoittaja on Porin Prikaatin esikuntapäällikkö

Kirjoitus on julkaistu alunperin Porilainen-lehdessä 3/2011

• Edellinen
• Seuraava