skip to main content

Palautetta sivustosta voi antaa Facebookissa tai Kuso- Kulkee palstalla.

Ja sit hei, sun kandee liittyy jäseneksi. Muistat vaan valita paikallisyhdistykseksi Hölkkäri On Web.

bisser_laxVerkkoneuvos BisserWisser pohti suuria asioita, mutta ei päässyt puusta pitkään. Internetin syövereistä ja päivän politiikan loisteesta BisserWisser keksi verkkokalastaa res. kapteeni ja entiseltä puolustusvaliokunnan jäseneltä Henrik Laxilta mielipiteitä ajankohtaisiin aiheisiin.

BisserWisser: Suomi on antanut tukensa Yhdysvaltain keksimään ”terrorismin vastaiseen sotaan”, mutta ei suoraan tukenut USA:n johtaman liittoutuman hyökkäystä Irakiin. Näettekö tässä ristiriitaa?

Henrik Lax: Minulle henkilökohtaisesti on puolestaan jäänyt epäselväksi, missä määrin Suomi on liittynyt terrorismin vastaiseen sotaan. Asialla on tietenkin hyvin monta ulottuvuutta ja siksi Yhdysvaltain mustavalkoinen suhtautuminen siihen, ketkä kuuluvat rintamaan ja ketkä eivät, ei oikein kuvaa todellisuutta. Käytännössä valintoja ja strategioita on useita ja rintamaan osallistumisella on aste-eroja. En näe suurta ristiriitaa Suomen kielteisellä suhtautumisella Irakin operaation ja poliittisen johdon lausuntojen välillä.

BW:Monia lakialoitteita on eduskunnassa valmisteilla, joissa kansalaisten valvontaa lisätään terrorismin uhkakuvilla. Uskotteko että kansalaisten turvallisuus lisääntyy, kun valtion valvontavalta kansalaisiin lisääntyy?

HL: Meidän tulee määrätietoisesti tukea kolmannen maailman elinolojen parantamista. Se on ainoa tie, joka todellisuudessa vie pohjaa terrorismilta. Kansalaisten valvonnan lisääminen johtaa harvemmin siihen, että pystyisimme ennaltaehkäisemään terroritekoja. Lisääntynyt valvonta antaa tosin enemmän välineitä terroritekojen selvittämiseen jälkeenpäin.

BW: Puolustusvoimat ovat suuren rahaleikkurin hampaissa. Mihin mielestänne voimavarat pitäisi kohdentaa?

HL: Uskottavan puolustuskyvyn doktriinia uhkaa ajan oloon epäuskottavuus nykyisen tasoisilla puolustusmäärärahoilla. Halvin tapa päästä ongelmasta lienee liittoutuminen, jolloin ainoa realistinen vaihtoehto näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa on NATO. Niukkojen voimavarojen uudelleen kohdistamisella ongelmaa ei voida ratkaista. Seuraavassa vastauksessa lisää.

BW: Suomen puolustusdoktriini perustuu uskottavaan puolustukseen. Millä tavoin tätä aspektia pitäisi tulevaisuudessa rakentaa tai ylläpitää?

HL: Ottaen huomioon sotilasteknologian nopean kehityksen ajan oloon käy mahdottomaksi ylläpitää uskottavaa puolustusta kansallisilla voimavaroillamme. Useimmat Euroopan pienet valtiot ovat tehneet sen johtopäätöksen, että vain jäsenyys NATOssa voi taata niiden puolustuksen uskottavuuden. En näe siinä mitään dramatiikkaa, jos Suomi tekisi samanlaisen johtopäätöksen.

BW: Suomalainen rauhanturvaaminen täyttää ensi vuonna 50 vuotta. Millaisen arvon annatte tälle pitkälle työlle ja mitä se Suomesta kertoo maailmalle?

HL: Suomen tulee aina myötävaikuttaa rauhan saavuttamiseen, kun se on mahdollista. Annan korkean arvosanan rauhanturvaamiseen osallistumisesta: Kymmenet rauhanturvaamisoperaatiot kertovat maailmalle sen, että Suomi omalla panoksellaan haluaa osallistua paremman maailman rakentamiseen. Poliittisessa mielessä voisimme kuitenkin toimia ahkerammin rauhan puolesta. Suomen tulisi minusta toimia jännitteiden liennyttäjänä maailmalla. Miltei kaikki nykyajan konfliktit tapahtuvat kansallisvaltioiden rajojen sisällä, eikä valtioiden välillä, ja usein ne leimahtavat eri kansanryhmien ottaessa mittaa toisistaan. Suomi on menestyksellisesti onnistunut luomaan rauhanomaista rinnakkaiseloa kieliryhmiensä välille. Tämä on maailmanlaajuisestikin harvinainen suoritus ja kokemus, joka kelpaa vientituotteeksi. Tätä valttia on hyödynnettävä entistä tehokkaammin ja tarjottava muille.