Hölkkäri On Web

Suomalaiset aloittavat neuvonantotoiminnan Irakissa syyskuun alussa

Tietoja: Julkaistu: 16.08.2016; Kirjoittanut PV, HOW; Kategoria: Uutiset

OIR -operaatioon (Operation Inherent Resolve) osallistuvan suomalaisen joukon vahvuus kasvaa 50 henkilöllä ja toiminta laajenee koulutustoiminnasta (BPC) neuvonantotoimintaan (Advice and Assist) 1. syyskuuta alkaen. Kansallinen osallistumispäätös on tehty vuoden ajaksi ja se on voimassa 31.8.2017 asti.

Tasavallan presidentin 29.4.2016 tekemällä päätöksellä Suomi osallistuu Irakin turvallisuusviranomaisten koulutus- ja neuvonantotehtävään Pohjois-Irakissa enintään noin 100 sotilaan osastolla. Suomalaiset tukevat Irakin turvallisuusjoukkoja koulutuksella ja neuvonannolla Irakin pohjoisosissa. Henkilöstömäärän kasvaessa ja toiminnan laajentuessa myös suomalaisen joukon nimi muuttuu. Suomen osasto Irakissa (SOI) vaihtuu syyskuun alussa Suomalaiseksi Kriisinhallintajoukoksi Irakissa (SKJI). OIR -operaatioon osallistuu yli 60 maata, mukaan lukien kaikki EU-maat sekä Pohjoismaat. Yhteistyötä koordinoi Yhdysvallat.

Suomalainen joukko on kouluttanut Irakin turvallisuusviranomaisia elokuusta 2015 alkaen ja se jatkuu edelleen kurssimuotoisena koulutuksena koulutustukikohdissa eri puolilla Kurdistania. Koulutus tapahtuu ensisijaisesti pysyvissä koulutustukikohdissa, jonne joukot tulevat koulutettaviksi pääsääntöisesti komppania kerrallaan.

Neuvonantotoiminta keskittyy Irakin turvallisuusjoukkojen tukikohtiin ja alueille, joissa kyseiset joukot toimivat. Käytännössä tämä tarkoittaa rintamalinjan läheisyyttä. Toiminta tähtää Irakin turvallisuusjoukkojen suorituskyvyn kehittämiseen. Neuvonantotoiminnalla saavutetaan kaksinainen hyöty. Se täydentää koulutusleireissä annettua koulutusta ja antaa mahdollisuuden havainnoida annetun koulutuksen toimivuutta käytännössä. Toimintalinjat tukevat toisiaan välittömän palautteen ja kehittämisen näkökulmasta. Neuvonantotoimintaan osallistuvat henkilöt ovat pääsääntöisesti puolustusvoimien palkattuun henkilökuntaan kuuluvia sotilaita, joilla on runsaasti aiempaa kokemusta kriisinhallintatehtävistä.

Tilanne rintamalinjalla on pysynyt kohtuullisen stabiilina, minkä vuoksi neuvonantotoimintaan osallistuminen ei lisää riskejä merkittävästi. Neuvonantotoimintaan osallistuvan joukon riski joutua epäsuorantulen tai suora-ammunnan kohteeksi on kuitenkin suurempi kuin koulutusosastossa toimivien kouluttajien. Muut toimintaan liittyvät riskit pysyvät arvion mukaan toistaiseksi ennallaan, mutta tilanteen muuttumiseen varaudutaan. Konfliktialueille tyypillinen räjähdeuhka (IED) on arvioitu alueella vähäiseksi. Taistelukaasujen (CBRN) käytöstä koko operaatioalueella on raportoitu muutamia kertoja vuoden aikana, mutta uhka on arvioitu vähäiseksi. Liikenteeseen liittyvät riskit erityisesti talvella ovat toiminta-alueelle tyypillisimpiä. Sekä liikkumiseen että neuvonantotoimintaan liittyvät riskit on otettu huomioon joukon koulutuksessa, toimintatavoissa ja varustuksessa. Taistelukaasuihin liittyviin uhkiin on varauduttu parhaalla mahdollisella suojeluvälineistöllä sekä koulutuksella ja IED- uhka on otettu huomioon ajoneuvokalustossa sekä muussa varustuksessa kuten muissakin operaatioissa.

Tilannetietoisuus ja toimintamenetelmien tunteminen ovat avainasemassa toimittaessa lähellä rintamalinjaa. Suomalaisen joukon mahdollinen voimankäyttö perustuu oikeudellisesti kansallisen lainsäädännön hätävarjelusäännökseen ja kansainvälisen oikeuden tunnustamaan itsepuolustusoikeuteen, mikäli joukko joutuu tulenkäytön kohteeksi. Voimankäyttö on mahdollista oikeudetonta omaa tai toisen henkeä ja terveyttä vaarantavaa hyökkäystä vastaan.

Osallistuminen OIR- operaation A&A- toimintaan kehittää puolustusvoimien kykyä vaativaan sotilaalliseen neuvonanto- ja koulutustoimintaan. Osallistuminen tuo kokemusta muun muassa operatiiviseen suunnitteluun ja johtamiseen. Lisäksi kokemuksia hankitaan logistisesta suunnittelusta ja toteutuksesta sekä operaation asettamista vaatimuksista henkilöstölle, kalustolle ja huoltojärjestelmälle.

Suomi vetäytyy EUNAVFOR Atalanta- ja UNMOGIP-operaatioista

Tietoja: Julkaistu: 15.08.2016; Kirjoittanut Puolustusministeriö, HOW; Kategoria: Uutiset

Suomi päättää vuonna 1961 alkaneen osallistumisensa UNMOGIP-operaatioon ensi vuoden maaliskuun alussa. UN Photo/Evan Schneider

Tasavallan presidentti päätti 12.8.2016 Suomen osallistumisen päättämisestä EUNAVFOR Atalanta- ja UNMOGIP-operaatioissa. EUNAVFOR Atalanta- ja UNMOGIP-operaatioissa on palvellut yhteensä yli 400 suomalaista sotilasta.

Suomi päättää osallistumisen EUNAVFOR Atalanta-operaatiossa 31.12.2016 mennessä. EUNAVFOR Atalanta-operaatio perustettiin vuonna 2008 suojelemaan Maailman elintarvikeohjelman (WFP) ja Somaliassa toimivan Afrikan unionin kriisinhallintaoperaation (AMISOM) aluksia sekä muuta haavoittuvaista meriliikennettä merirosvoukselta Somalian rannikolla. Lisäksi operaatio on osallistunut merirosvouden ja aseellisen rikollisuuden torjumiseen ja estämiseen sekä kalastuksen valvontaan. Suomi on osallistunut operaatioon sen alusta lähtien ja osallistuu tällä hetkellä kuudella esikuntaupseerilla.

UNMOGIP-operaatioon osallistuminen päätetään 1.3.2017 mennessä asteittain sotilastarkkailijoiden palvelussuhteiden päättymisen myötä. Vuonna 1949 perustetun UNMOGIP-sotilastarkkailuoperaation tehtävänä on valvoa Pakistanin ja Intian välistä tulitaukoa Jammun ja Kashmirin maakuntien alueella. Suomi on osallistunut operaation vuodesta 1961 ja on UNMOGIP:n toiseksi suurin tarkkailijoita luovuttava maa kuudella sotilastarkkailijalla.

Suomen osallistuminen YK:n sotilastarkkailijaoperaatioihin jatkuu UNTSO-operaatiossa Lähi-idässä.

YK lisää joukkojaan Etelä-Sudanissa

Tietoja: Julkaistu: 13.08.2016; Kirjoittanut YLE, HOW; Kategoria: Uutiset

YK:n turvallisuusneuvosto on tehnyt päätöksen 4 000 sotilaan vahvuisen lisäjoukon sijoittamisesta Etelä-Sudaniin. Maa on kuitenkin vastahakoinen ottamaan vastaan ulkopuolelta tulevia joukkoja. UN Photo/Eric Kanalstein

YK aikoo lähettää lisää joukkojaan taistelujen runtelemaan Etelä-Sudaniin. YK:n turvallisuusneuvosto on hyväksynyt 4 000 sotilaan lähettämisen, jolloin YK-joukkojen määrä maassa kasvaisi noin 17 000:een. YK:n tavoitteena on Etelä-Sudanin pääkaupungin Juban, siviilien sekä YK:n omien tukikohtien turvaaminen.

Turvallisuusneuvoston perjantaina 12. elokuuta tekemässä päätöksessä vaaditaan, että konfliktin osapuolet lopettavat taistelut ja panevat täytäntöön rauhansopimuksen. Rauhansopimus on allekirjoitettu viime vuonna, mutta taistelut ovat jatkuneet siitä huolimatta.

Neuvosto harkitsee myös asevientikiellon asettamista Etelä-Sudanille, jos maa vastustaa YK:n toimia.

Turvallisuusneuvosto teki päätöksen äänin 11 vastaan neljä.

Etelä-Sudan torjuu YK:n aikeet tuoreeltaan. Presidentti Salva Kiirin edustajan mukaan Etelä-Sudan ei hyväksy lisäjoukkojen tuloa maahan eikä tee yhteistyötä YK:n kanssa.

Vuonna 2013 alkaneessa sisällissodassa ovat olleet vastakkain presidentti Salva Kiirille uskolliset joukot ja varapresidenttiä Riek Macharia tukevat joukot.

Viime vuonna tehdystä rauhansopimuksesta huolimatta väkivaltaisuudet jatkuvat ja ovat pahentuneet viime aikoina. Heinäkuussa väkivaltaisuudet äityivät nopeasti niin pahoiksi, että satoja ihmisiä on kuollut ja tuhansia paennut pääkaupunki Juban taisteluissa.

Asiasta uutisoi Yle verkkosivuillaan.

Suomalainen ensihoitoryhmä koostuu kovan luokan ammattilaisista

Tietoja: Julkaistu: 12.08.2016; Kirjoittanut PV, HOW; Kategoria: Uutiset

Suomen Osasto Afganistanissa on asettanut TAAC-N (Train Assist Advise Command North) alueella toimivan kansainvälisen lääkintäjoukkueen käyttöön viisihenkisen ensihoitoryhmän. Ryhmän jäsenet ovat terveydenhuollon ammattilaisia kotimaassa.

Camp Marmalissa sijaitsevan keskussairaala tasoisen saksalaisen ROLE 2 –kenttäsairaalan yhteydessä toimii ensihoitoon erikoistunut liikkuva lääkintäjoukkue. Saksalais-suomalais-hollantilaiseen joukkueeseen kuuluu yhdeksän ensihoitoryhmää, joista neljässä on mukana lääkäri. Suomalaisten MEPT-ryhmä (Medical Emergency Phycisian Team) on yksi näistä lääkäritasoisista ryhmistä. Tiimi koostuu lääkärin lisäksi kahdesta palomies-sairaankuljettajasta ja kahdesta sairaanhoitajasta, joista toinen toimii myös ryhmänjohtajana.

Ryhmän jäsenten toimiminen ensihoidollisissa tehtävissä kotimaassa antaa hyvät lähtökohdat tehtävien suorittamiselle toimialueella. Päivittäiset potilaskohtaamiset siviilityössä muodostavat vankan pohjan ryhmän jäsenten ensihoidolliselle osaamiselle.

Ryhmän monipuoliset taidot on huomattu myös monikansallisessa lääkintäjoukkueessa. Tämä on tuonut suomalaisille koulutuksellista vastuuta. He ovat olleet kouluttamassa muun muassa paloturvallisuuteen liittyviä asioita ja ajoneuvosta pelastamista. Muiden kansallisuuksien ammattiarmeijoiden lääkintähenkilökuntaan verrattuna Suomessa siviilipuolella toimivien ensihoitajien tehtävä- ja potilaskirjo on laajempi.

Sotatoimialueella toimimisessa on myös perustavanlaatuisia eroja verrattuna siviilipuolen käytäntöihin.

-Leiristä ulos lähdettäessä ensimmäiseksi varmistetaan omaan turvallisuuteen liityvät seikat, kertoo MEPT:n ryhmänjohtaja Pekka.

-Onnettomuuspaikalle saavuttaessa emme kotimaan tapaan hyppää ajoneuvosta ulos ja ala auttaamaan potilaita vaan ennen miehistönkuljetusvaunusta poistumista on otettava huomioon mahdollinen aseellinen uhka, lisää sairaanhoitaja Ossi.

-Lisäksi täällä on peruslähtökohtana varautuminen suuronnettomuustilanteeseen, täydentää Pekka eroavaisuuksista siviilioloihin.

Operatiivisen tilanteen vuoksi ensihoitoryhmän on oltava valmis suojaamaan toimintansa myös aseellisesti. Ryhmäläiset liikkuvatkin täydessä taisteluvarustuksessa kypärineen, suojaliiveineen ja aseineen. Ajoneuvona on panssaroitu ja aseistettu PASI-miehistönkuljetusvaunu. Aikaisemmin saadun varusmieskoulutuksen lisäksi he ovat saaneet ennen alueelle saapumista Porin Prikaatin rotaatiokoulutuksen ja Sotilaslääketieteen keskuksen eriytyvän lääkintä- ja ensihoitokoulutuksen.

MEPT:n tehtävät vaihtelevat eri asteisesta valmiudessaolosta Camp Marmalissa saattotehtäviin leirin ulkopuolelle ja päivystystehtäviin muissa TAAC-N leireissä. Ryhmä antaa myös koulutusta ja suorittaa muut käskettävät tehtävät unohtamatta jatkuvaa valmiutta ylläpitävää harjoittelua. Lisäksi lääkäri ja sairaanhoitaja tarjovat suomalaisille rauhanturvaajille perusterveydenhuollon palvelut.

-Tervettä porukkaahan täällä on. Tämä vastaa aika lailla työterveyspalveluja, Ossi toteaa toimenkuvastaan suomalaisten rauhanturvaajien sairaanhoitajana.

-Tavallisimmat vaivat ja sairaudet ovat täällä samantyyppisiä kuin kotimaassakin. Kenties urheiluvammoja on enemmän mutta tekevälle sattuu, toteaa Isto.

-Mikäli täällä tarvittaisiin vaativampaa hoitoa ja tutkimuksia, mahdollisuudet ovat erinomaiset saksalaisessa kenttäsairaalassa, josta löytyy mm. monien keskeisten alojen erikoislääkärit, Isto kertoo.

Kaikki MEPT:n jäsenet ovat olleet myös aikaisemmin operaatiossa. Se antaa perspektiivin arvioida nykyisen operaation ominaispiirteitä. Tero on huomannut tämän organisaation todella pystyvän tuottamaan tukea. Hyvin varustetussa sairaalassa, jonne onneksi on yleensä tarvinnut viedä vain yhtä potilasta kerrallaan, vastaanotto on ollut erilainen kuin mihin hän on tottunut kotimaassa.

-Täällä potilas viedään suunnilleen käsistä, kun taas Suomessa potilasta joutuu välillä miltei työntämään eteenpäin.

Ryhmän jäsenten mukaan haasteet monikansallisessa ympäristössä liittyvät kommunikaatioon. Lääkintäkomppaniassa toimii sotilaita yhdestätoista eri kansallisuudesta. Englanti on operaation virallinen kieli mutta kieltä puhutaan monella tavalla. Joskus toisen ymmärtäminen voi olla työlästä ja joskus se taas voi johtaa koomisiin tilanteisiin.

-Tärkeintä on, että homma toimii ryhmän sisällä ja jokainen hallitsee oman tehtävänsä. Se on ainut tapa valmistua vastaantuleviin haasteisiin, kertoo palomies-sairaankuljettaja Erik.

Yhdessä tekeminen onkin hitsannut ryhmän yhteishengeltään vahvaksi.

Asiasta uutisoi Puolustusvoimat verkkosivuillaan.

Tarkkailijoiden liikkumista rajoitetaan edelleen Itä-Ukrainassa

Tietoja: Julkaistu: 12.08.2016; Kirjoittanut IL, HOW; Kategoria: Uutiset

Etyjin Ukraina-mission johtaja Alexander Hug kertoo, että Etyjin tarkkailijoiden liikkumista edelleen rajoitetaan Donbasissa Itä-Ukrainassa. Hän antaa esimerkkinä kahden Luhanskin alueella toimineen tarkkailijan työn estämisen koko kontaktilinjan matkalta. Kontaktilinjalla tarkoitetaan tulitaukolinjaa, jossa kulkee Ukrainan joukkojen ja Venäjän tukemien separatistien rintamalinja. Erityisesti ongelmia on ollut, kun tarkkailijat pyrkivät ylittämään kontaktilinjan puolelta toiselle.

Myös tarkkailijoiden teknistä välineistöä on häiritty kontaktilinjan lähettyvillä. Tarkkailijat eivät pysty käyttämään miehittämättömiä lennokkeja tehtävässään, koska lennokkeja tulitetaan molemmilta puolilta kontaktilinjaa.

Etyjin tarkkailijat ovat todistaneet viime päivinä lukuisia tulitaukorikkomuksia molempien osapuolten toimesta.

Manner-Ukrainan ja Krimin niemimaan rajalla toimivat Etyjin tarkkailijat eivät ole raportoineet välikohtauksesta, jonka Venäjä väittää tapahtuneen viime viikonloppuna. Venäjän mukaan Ukrainan armeija on yrittänyt tunkeutua Krimille.

Etyjin SMM-operaatio on tällä hetkellä Suomen suurin siviilikriisinhallintaoperaatio. Operaatioon osallistuu vuonna 2016 yhteensä 26 suomalaista tarkkailijaa.

Asiasta uutisoi Iltalehti verkkosivuillaan.

Sivu 63 / 80

Artikkelit

HOWtiset